Usan mediassa kommentit Syyrian sodasta ovat olleet ensiksi se että Usan
presidentti ei ole toiminut päättäväisellä tavalla lopettaa sota vaan on
hyvin miedolla tavalla toimittu taka-alalla ja Assadille on tullut tilaisuus
päästä mukaan polittiiseen vaikuttamiseen jossain määrin ja olla vähemmän
haavoittuva kansainvälisen yhteisön silmissä.Tämä asetelma tuli hyvin selväksi
kun Yk:n Yleiskokouksessa maailman johtajat Usa, Ranska ja Venäjä nousivat
korokkeelle ja käytiin Syyrian vaikeaa mätäpaisetta läpi niin sodan kuin pakolais
kysymysten äärellä.Obama ja Hollande ovat kieltäytyneet minkäänlaisesta yhteis
työstä Assadin kanssa ja Putin pitää tätä kardinaalisena virheenä.
Putinin veto veti hänet parrasvaloihin ja sitoutuminen taistelussa ISIL vastaan
niin Irakissa ja Syyriassa sai kansainvälisen yhteisön toteamaan että Venäjä
on valmis sotimaan yhdessä liittouman kanssa yhteistä vihollista vastaan.
Länsiliittouman vaikeudet Irakissa ja Syyriassa ja haluttomuus maajoukkojen
lähettämiseen kyseisiin kriisipesäkkeisiin sai Putinin puheen näyttämään
kirkkaammaalta kuin Obaman puhe joka painotti enemmän yleimaailmallista
ja maailmoja syleilevää demokratiaa joka oli enemmänkin juhlapuheen tapainen.
Tästä tuli Usan medialta kommentteja jossa kritisoitiin Obamaa lepsusta ja
amatöörimäisistä otteista sodissa jossa Usan taistelukalustoa on päätynyt
terroristien käsiin ja suurilla rahasummilla on pyritty ostamaan heimopäälliköiden
lojaalius lännen pyrkimyksiä varten.CNN tuli myös katsojapalautetta jossa
monet olivat sitä mieltä että muslimimaissa on turha sotia koska siellä kaikki
syyttävät ongelmistaan länttä tai naapureita.He eivät ole koskaan tehneet
mitään väärää.Myös monet toivovat että Venäjä voisi ottaa Syyrian sodassa
vetäjän ja vastuunkantajan roolin eikä vain Usa jota on aina pidetty vastuun
kantajana vaikeissa kansainvälisissä selkkauksissa ja sodissa.Monet uskovat
että Syyriasta voi tulla Venäjälle toinen Afghanistan ja saavat oppia mitä on
muslimien kanssa sotia.
Kairossa 2009 pitämässään puheessa Obama myös jahkaili Syyrian suhteen
vaikka silloin oli jo ilmassa että Syyria luhistuu sisällissotaan ja Syyrian
hallinto oli ylittänyt peruuttamattomasti punaisen viivan.
Toisaalta kun Usan johtama länsiliittouma lakaisee maton alle Krimin ja
Ukrainan kriisin ja valmistautuu jos ja kun Venäjän kanssa sotimaan yhdessä
ISIL vastaan on se poliittisesti ongelma ja Assadin hyväksyminen edes väliaikaiseksi
hallitsijaksi Syyrian valmistautuessa vallan vaihtoon tulee olemaan vaikeaa.
Usalla ja Venäjällä on aina ollut kunnioitus toisiaan kohtaan (eivät ole suoranaisesti)
toisiaan vastaan mutta poliittisella ja taloudellisella kentällä sitä enemmän.
Usa ja Eu ovat ylivoimaisia talouden ja sotavoimien mittareilla laskettuna
mutta Usan ja EUn välillä on myös hiertämiä kuten vapaakauppa,tuotesuoja
yksilönsuoja ja erot oikeuskäytännöissä ym ym.
Eroja Euroopan politiikosta kuten pragmaattinen Merkel joka on sitoutunut
pakolaisten ottamiseen, voimapolitiikan ja perinteellisten oikeuksien ja
rauhaneuvottelujen voimaan ja Euroopan sivistykseen ja talouteen uskova
konservatiivipolitiikko ja kun taas Euroopassa on kasvanut joukko populisti
johtajia jotka vaikuttavat enemmän Itä-Euroopan maissa.
Näin voimme katsoa mikä ulkopoliittinen konsensus ja yhteistyö voi olla
mahdollinen Syyrian tilanteen laukaisemiseksi ja kuka uskaltaa olla se
taho joka lähettää maajoukkoja Syyriaan unohtamatta Usan sotaa Irakissa
ja Afghanistanissa ja unohtamatta sitä että Venäjään on ollut vaikea luottaa
sopimuskumppanina ja se että Venäjällä on Syyriassa paljon pelissä,
siellä on paljon venäläisiä naimisissa syyrialaisten kanssa,perheitä ja
Syyrian tukikohtien säilyttäminen on varmaan yksi syy mutta tärkeintä
on lopettaa sota ja saada rauha maahan jotta ihmiset voivat palata
synnyinseuduilleen ja aloittaa normaali elämä.
presidentti ei ole toiminut päättäväisellä tavalla lopettaa sota vaan on
hyvin miedolla tavalla toimittu taka-alalla ja Assadille on tullut tilaisuus
päästä mukaan polittiiseen vaikuttamiseen jossain määrin ja olla vähemmän
haavoittuva kansainvälisen yhteisön silmissä.Tämä asetelma tuli hyvin selväksi
kun Yk:n Yleiskokouksessa maailman johtajat Usa, Ranska ja Venäjä nousivat
korokkeelle ja käytiin Syyrian vaikeaa mätäpaisetta läpi niin sodan kuin pakolais
kysymysten äärellä.Obama ja Hollande ovat kieltäytyneet minkäänlaisesta yhteis
työstä Assadin kanssa ja Putin pitää tätä kardinaalisena virheenä.
Putinin veto veti hänet parrasvaloihin ja sitoutuminen taistelussa ISIL vastaan
niin Irakissa ja Syyriassa sai kansainvälisen yhteisön toteamaan että Venäjä
on valmis sotimaan yhdessä liittouman kanssa yhteistä vihollista vastaan.
Länsiliittouman vaikeudet Irakissa ja Syyriassa ja haluttomuus maajoukkojen
lähettämiseen kyseisiin kriisipesäkkeisiin sai Putinin puheen näyttämään
kirkkaammaalta kuin Obaman puhe joka painotti enemmän yleimaailmallista
ja maailmoja syleilevää demokratiaa joka oli enemmänkin juhlapuheen tapainen.
Tästä tuli Usan medialta kommentteja jossa kritisoitiin Obamaa lepsusta ja
amatöörimäisistä otteista sodissa jossa Usan taistelukalustoa on päätynyt
terroristien käsiin ja suurilla rahasummilla on pyritty ostamaan heimopäälliköiden
lojaalius lännen pyrkimyksiä varten.CNN tuli myös katsojapalautetta jossa
monet olivat sitä mieltä että muslimimaissa on turha sotia koska siellä kaikki
syyttävät ongelmistaan länttä tai naapureita.He eivät ole koskaan tehneet
mitään väärää.Myös monet toivovat että Venäjä voisi ottaa Syyrian sodassa
vetäjän ja vastuunkantajan roolin eikä vain Usa jota on aina pidetty vastuun
kantajana vaikeissa kansainvälisissä selkkauksissa ja sodissa.Monet uskovat
että Syyriasta voi tulla Venäjälle toinen Afghanistan ja saavat oppia mitä on
muslimien kanssa sotia.
Kairossa 2009 pitämässään puheessa Obama myös jahkaili Syyrian suhteen
vaikka silloin oli jo ilmassa että Syyria luhistuu sisällissotaan ja Syyrian
hallinto oli ylittänyt peruuttamattomasti punaisen viivan.
Toisaalta kun Usan johtama länsiliittouma lakaisee maton alle Krimin ja
Ukrainan kriisin ja valmistautuu jos ja kun Venäjän kanssa sotimaan yhdessä
ISIL vastaan on se poliittisesti ongelma ja Assadin hyväksyminen edes väliaikaiseksi
hallitsijaksi Syyrian valmistautuessa vallan vaihtoon tulee olemaan vaikeaa.
Usalla ja Venäjällä on aina ollut kunnioitus toisiaan kohtaan (eivät ole suoranaisesti)
toisiaan vastaan mutta poliittisella ja taloudellisella kentällä sitä enemmän.
Usa ja Eu ovat ylivoimaisia talouden ja sotavoimien mittareilla laskettuna
mutta Usan ja EUn välillä on myös hiertämiä kuten vapaakauppa,tuotesuoja
yksilönsuoja ja erot oikeuskäytännöissä ym ym.
Eroja Euroopan politiikosta kuten pragmaattinen Merkel joka on sitoutunut
pakolaisten ottamiseen, voimapolitiikan ja perinteellisten oikeuksien ja
rauhaneuvottelujen voimaan ja Euroopan sivistykseen ja talouteen uskova
konservatiivipolitiikko ja kun taas Euroopassa on kasvanut joukko populisti
johtajia jotka vaikuttavat enemmän Itä-Euroopan maissa.
Näin voimme katsoa mikä ulkopoliittinen konsensus ja yhteistyö voi olla
mahdollinen Syyrian tilanteen laukaisemiseksi ja kuka uskaltaa olla se
taho joka lähettää maajoukkoja Syyriaan unohtamatta Usan sotaa Irakissa
ja Afghanistanissa ja unohtamatta sitä että Venäjään on ollut vaikea luottaa
sopimuskumppanina ja se että Venäjällä on Syyriassa paljon pelissä,
siellä on paljon venäläisiä naimisissa syyrialaisten kanssa,perheitä ja
Syyrian tukikohtien säilyttäminen on varmaan yksi syy mutta tärkeintä
on lopettaa sota ja saada rauha maahan jotta ihmiset voivat palata
synnyinseuduilleen ja aloittaa normaali elämä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Korjaus : Usalla ja Venäjällä on aina ollut kunnioitus toisiaan kohtaan (eivät ole suoranaisesti) "sotineet" toisiaan vastaan mutta poliittisella ja taloudellisella kentällä sitä enemmän.