Futuurin kriteerit

ihmettelen

Mikä tarkalleen ottaen on futuuri? Miksei suomenkielessä ole futuuria, vaikka "tulee tapahtumaan" -ilmaisua käytetään ihan yleisesti. Onko kieliopillisesti oikein käyttää kyseistä ilmaisua?

Sama koskee englanninkieltä. Eivätkös "will" tai "going to" -ilmaisut ole aivan selviä futuureja, vaikka ne eivät sitä ilmeisesti virallisesti ole?

Mutta sitten esim. saksan "werden" ja hollannin "zullen" ovat virallisesti futuureja, vaikka tarkoittavat käytännössä samaa kuin "will" ja "tulee (tapahtumaan)". Miksi?

Millä kriteereillä futuuri on futuuri, eikä jokin muu?

15

228

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 10-14

      Minulle on aina ollut suuri arvoitus, miksi "tulee tapahtumaan" on niin raivoisasti julistettu pannaan ja millä perusteella sen kieltäjät väittävät, ettei se suomeen kuulu?

    • NotSoFast

      Nuo englannin ja suomen apuverbein muodostetut futuurit eivät ole varsinaisia sellaisia, vastoin kuin monissa romaanisissa kielissä, joissa on latinaan pohjautuva erillinen futuuri. Esimerkiksi espanjan verbin laulaa (cantar) futuuri muodostetaan infinitiiviin liittyvällä päätteellä, ei apuverbillä (cantaré = I'll sing, tulen laulamaan). Näin muodostetaan futuuri myös ainakin italiassa.

    • inhottava-termistö

      Olen sitä mieltä, että kielitieteellistä termistöä tulisi yhtenäistää ja esim. futuurin voisi ottaa laajemmalti käyttöön.

      Mutta, tähän voisi todeta, että näin ei tule tapahtumaan, it won't be happen.

      • kielipoliisistapäivää

        Se on "it won't happen" tai "it won't be happening".


    • Futuuri on yksinkertaistetusti sanottuna verbinmuoto, joka viittaa tulevaan aikaan. Suomen kielessä on parikin futuuria, ennen muita ”tulen kertomaan” ja ”olen kertova”, jotka ovat lähinnä kirjoitetun kielen ilmauksia (ja jälkimmäinen varsin vanhahtava). Suomen kielioppiperinteen mukaan niitä ei kuitenkaan kutsuta futuureiksi; Iso suomen kielioppi sanoo, että ”suomessa ei ole morfologista futuuritempusta”, millä tarkoitetaan, ettei ole pelkillä verbin taivutuspäätteillä muodostettavaa futuuria.

      Tämä on epäjohdonmukaista, sillä kouluopetuksessakin kuvataan perfekti ja pluskvamperfekti tempuksina, vaikka nekin muodostetaan apuverbin avulla eikä verbiä taivuttamalla. Suomen kielessähän on ”morfologisia tempuksia” vain kaksi, ns. preesens ja ns. imperfekti (oikeammin: ei-menneen ajan tempus ja menneen ajan tempus). Ehkäpä epäjohdonmukaisuutta selittää se, että futuuriin on kielenhuollossa suhtauduttu pidättyväisesti, vaikka sitä ei virallisissa ohjeissa koskaan olekaan täysin kielletty

    • Janusz

      Puola vasta metka kieli on: verbeillä on menneen ajan futuurikin.

      • Futuurikko

        Siis yhtenä sanana? Suomessa siihen vaaditaan vähintään kaksisanainen ilmaus, esimerkiksi "olin tekevä", "tulin tekemään", arkisessa kielessä "olin tekemässä". Nykyhetken futuurithan saadaan noista preesensin avulla.

        "Tekemässä"-futuuri voi sekoittua saman sanamuodon varsinaiseen merkitykseen, joka on hyvin ajankohtainen. Sitä taas on tapana ilmaista rakenteilla "Olen parhaillaan tekemässä" tai joissakin yhteyksissä "Olen paranemaan päin".

        "Teen"-futuuri vaatii ajanmääreen, esimerkiksi "Teen sen ensi viikolla".


      • NotSoFast

        Kiinnostavaa! Espanjassakin on menneen ajan futuurin, mutta se ilmaistaan konditionaalilla: (Dije que cantaría = Sanoin tulevani laulamaan).


    • Sedä

      Kaikki kielet pystyvät ilmaisemaan tulevia asioita mutta tekevät sen eri strategioilla. Joissain kielissä on pakollinen futuuri jota on pakko käyttää halutessaan ilmaista jonkin asian tapahtuvan tulevaisuudessa. Romaanisten kielten futuuri on tällainen. Suomessa taas on aivan ok käyttää preesensiä. Monissa kielissä futuuria ilmaistaan apuverbeillä kuten "I will do it" tai "tulen tekemään". Englannin "will" tosin on hyvää vauhtia lyhentymässä taivutusmuodoksi, "I'll do it". Jännittävä kysymys mielestäni on, että liittyykö syntynyt "ll" todella subjektiin kuten ortografia viittaa, vai onko se ennemminkin verbin prefiksi..?

      Joissain kielissä futuuria ilmaistaan yksinkertaisesti sanomalla "teen sen huomenna/ensiviikolla". Futuuriksi on totuttu kutsumaan pakollista tulevaisuteen viittaavaa taivutuskategoriaa. Sillä ei ole merkitystä muodostetaanko futuuri apuverbillä vai taivutuksella.

      • 10-14

        Tuolla tavoin selitettynä "suomessa ei ole futuuria" on jopa ihan järkevänkuuloinen ajatus, siis että preesensmuoto voi kontekstista riippuen tarkoittaa myös tulevaa aikaa.
        Mutta se ei selitä, miksi "tulen tekemään" -muotoa on kielenopetuksessa pidetty jopa virheellisenä.


      • amaran
        10-14 kirjoitti:

        Tuolla tavoin selitettynä "suomessa ei ole futuuria" on jopa ihan järkevänkuuloinen ajatus, siis että preesensmuoto voi kontekstista riippuen tarkoittaa myös tulevaa aikaa.
        Mutta se ei selitä, miksi "tulen tekemään" -muotoa on kielenopetuksessa pidetty jopa virheellisenä.

        Suomenkielessä ei ole suorranaista futuuria, mutta siihen vapaasti rinnastettavissa ovat esim. termit: "tullee", "istunee" "mennee"...


      • 10-14
        amaran kirjoitti:

        Suomenkielessä ei ole suorranaista futuuria, mutta siihen vapaasti rinnastettavissa ovat esim. termit: "tullee", "istunee" "mennee"...

        Anteeksi, nyt en ymmärrä, millä perusteella rinnastat potentiaalin futuuriin?


      • amaran
        10-14 kirjoitti:

        Anteeksi, nyt en ymmärrä, millä perusteella rinnastat potentiaalin futuuriin?

        Lähinnä futuuria suomenkielessä. Tiedän, että eivät ole rinnasteisia.


      • amaran kirjoitti:

        Suomenkielessä ei ole suorranaista futuuria, mutta siihen vapaasti rinnastettavissa ovat esim. termit: "tullee", "istunee" "mennee"...

        Potentiaalihan on ehkäilyä, eikä mitään 100% varmaa profetiaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kylläpä on nautinnollista taas tämä palstan vassari valitus!

      Lähes jokainen avaus on vassareiden kitinää ja valitusta. Eikö se tarkoitakin, että silloin asiat menee maassamme parem
      Maailman menoa
      94
      3176
    2. HS: persujen v. 2015 turvapaikanhakijoista alle puolet töissä

      Aikuisina Suomeen tulleista ja myönteisen päätöksen saaneista vain 42 prosenttia oli vuonna 2023 töissä, vaikka he ovat
      Maailman menoa
      73
      2455
    3. Persut muuten hyväksyvät 2 + 8 mrd. euron maatalous- ja yritystuet

      Vaikka molemmat tukimuodot tiedetään haitallisiksi, koska ovat käytännössä pelkkää säilyttävää tukea, eivätkä kannusta k
      Maailman menoa
      61
      1435
    4. Mikä kaivatussasi herätti mielenkiintosi

      Kun tapasitte ensi kerran? Ulkonäössä? Luonteessa tai olemuksessa? Kuinka nopeasti mielenkiinto muuttui ihastukseksi?
      Ikävä
      90
      1412
    5. Valkoinen Golf

      Kukahan on tämä ukko, joka työkseen kyylää pienen ässän asiakkaita viikon jokaisena päivänä.
      Kuhmo
      13
      926
    6. Martina Aitolehti podcastissa: Ero

      Martina Aitolehti podcastissa: Ero Martina Aitolehti kertoi BFF-podcastin https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/696
      Kotimaiset julkkisjuorut
      184
      905
    7. Kaikki ovat syntisiä!!!

      Näin täällä koko ajan vakuutellaan uskovaisten toimesta. Myös Päivi Räsänen on toistanut tätä samaa matraa jatkuvasti. N
      Luterilaisuus
      311
      872
    8. Moottorisahalla kauppaan

      Missäs päin kaupunkia tämä yöllä moottorisahalla kauppaan yrittänyt asiakas askaroi? https://poliisi.fi/-/mies-yritti-s
      Kajaani
      10
      817
    9. Jos olisit kaivattusi

      Kanssa kahdestaan samassa tilassa niin miten kävisi
      Ikävä
      49
      795
    10. Rillimiljonäärin eroriidassa suuri käänne.

      Vaimo haluaa kokonaan yksinhuoltajuuden ja pitää entisen elintasonsa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      142
      768
    Aihe