Herralle kiitos, että kirkossamme saa ja nimenomaan SAA elää myös naimattomana.Muihin kristillisiin piireihin menee, niin aika usein pyytämättä voivotellaan toisen naimattomuutta."Älä sure,kyllä se sinullekin vielä joku löytyy"(vaikka ei ole edes tilaansa valittanut)Harvempi kehtaa sanoa räväyttää, että kuulkaas, minulla oli "suruttomana" liuta kaikenlaisia ei-uskovia jannuja ja siitäkin syystä sain ihan tarpeekseni.Ja jos kehtaakin, niin luter.piireissä vain kannustetaan:"noh, nyt täältä löydät itsellesi uskovaisen". Ortod.piireissä taas saatetaan kehua, että hyvä kun jätit jannut taaksesi ja yritä unohtaa ja elää nyt onnellisemmin yksin. Minä ainakin viihdyn hyvin itseni kanssa enkä tarvitse-nimenomaan tarvitse ketään-semminkin vielä kun ikää tulee ja aikakin menee omasta vanhemmasta huolehtimiseen.Johan tuosta suurempi stressi tulee kun toiset ovat kummastelemassa ja/tai voivottelemassa kuin itse asiantilasta. Syntyperäinen ortodoksi ei ehkä osaa ajatella tällaisia asioita kun ne ovat niin itsestäänselvyyksiä, että joihinkin asioihin voidaan suhtautua aivan eri tavoilla muissa piireissä.
Herralle kiitos
kummallinentapaus
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllähän tuota on joutunut milloin luterilaiselta, milloin helluntailaiselta känättäjältä kysäisemään jotta "selibaatti, onkos sekin Raamatussa kielletty...???" Ovat jääneet monttu auki toljottamaan,osaamatta vastata mitään.