Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin syyskuun ennakkotietojen mukaan eurovaluutta olisi vajonnut taas deflaatioon. Kuluttajahinnat vajosivat 0,1 prosenttia syyskuun aikana. Pudotuksen taustalla oli huokeampi energia. Energia oli 8,9 prosenttia edullisempaa. Rivakkaimmin nousivat ruuan, tupakan ja alkoholin hinta. Ne kallistuivat 1,4 prosenttia.
Syyskuun inflaatioluvut katkaisivat puolen vuoden jakson, jolloin euroalueen inflaatio oli aavistuksen verran plusmerkkistä. Esimerkiksi elokuussa inflaatiovauhti oli vain 0,1 prosentissa. Euroopan keskuspankin tavoitteena on kahden prosentin tuntumassa oleva vuosi-inflaatio.
EKP:n arvopaperiostot eivät auttaneetkaan?:
Myös pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nuupahtaneet hieman. EKP saattaa joutua miettimään keinoja, joilla se saisi käännettyä kurssin pois deflaatiosta.
Ekonomistit muistuttavat, että lyhytaikainen deflaatio ei ole haitallista, ja että energian hinnan pudotus toimii kuin veroleikkaus. Se lisää ostovoimaa, mikä sopii mainiosti Euroopalle talousvaikeuksien keskellä.
EKP julkisti tammikuussa keväällä aloitetun arvopaperien osto-ohjelman. Sen tarkoitus oli välttää pitkä deflaatioputki. EKP:n huolena on, että jos hintojen odotetaankin putoavan, se lykkää kuluttajien ja yritysten investointihaluja. Tämä halvaannuttaisi taloutta lisää.
EKP saattaa kuitenkin haluta odottaa vielä lisää merkkejä deflaation pitkittymisvaarasta ennen reagointia. Arvopaperien ostoilla ei näyttäisi olevan kuitenkaan EKP:n toivomaa piristysruisketta euroalueen talouteen.
Luvut ovat ristiriitaisia:
Inflaatiolukujen vajoaminen pakkasen puolelle ei ole välttämättä kovin hälyyttävää. EKP tarkkailee myös niin sanotun pohjainflaation lukuja. Pohjainflaatiossa ei oteta huomioon energian, ruuan, tupakan ja alkoholin hinnanmuutoksia. Pohjainflaatio oli 0,9 prosentissa. Sekin on tosin EKP:n tavoitteiden alapuolella.
Euroalueen katsotaan tarvitsevan rivakampaa inflaatiota, jotta talous voisi lähteä kasvuun. Nykyisillä luvuilla ei heikoksi jäänyt talouskasvu riitä luomaan kysyntää ja työpaikkoja. Eurostat ilmoitti, että euroalueen työttömyys on edelleen 11 prosentissa.
Jotkut ekonomistit odottavat EKP:n vastaavan deflaatiohuoliin esimerkiksi paisuttamalla arvopaperien ostoja. EKP:lla on myös toisena murheena euron arvo, joka pysyttelee sitkeästi koholla hidastaen euromaiden vientiä. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserven odotetaan nostavan korkotasoaan lähimmän puolen vuoden aikana. Tämä vahvistaisi dollaria suhteessa euroon.
Keskuspankki piti kuitenkin ohjauskorkonsa ennallaan syyskuun kokouksessa
Syyskuun inflaatioluvut katkaisivat puolen vuoden jakson, jolloin euroalueen inflaatio oli aavistuksen verran plusmerkkistä. Esimerkiksi elokuussa inflaatiovauhti oli vain 0,1 prosentissa. Euroopan keskuspankin tavoitteena on kahden prosentin tuntumassa oleva vuosi-inflaatio.
EKP:n arvopaperiostot eivät auttaneetkaan?:
Myös pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nuupahtaneet hieman. EKP saattaa joutua miettimään keinoja, joilla se saisi käännettyä kurssin pois deflaatiosta.
Ekonomistit muistuttavat, että lyhytaikainen deflaatio ei ole haitallista, ja että energian hinnan pudotus toimii kuin veroleikkaus. Se lisää ostovoimaa, mikä sopii mainiosti Euroopalle talousvaikeuksien keskellä.
EKP julkisti tammikuussa keväällä aloitetun arvopaperien osto-ohjelman. Sen tarkoitus oli välttää pitkä deflaatioputki. EKP:n huolena on, että jos hintojen odotetaankin putoavan, se lykkää kuluttajien ja yritysten investointihaluja. Tämä halvaannuttaisi taloutta lisää.
EKP saattaa kuitenkin haluta odottaa vielä lisää merkkejä deflaation pitkittymisvaarasta ennen reagointia. Arvopaperien ostoilla ei näyttäisi olevan kuitenkaan EKP:n toivomaa piristysruisketta euroalueen talouteen.
Luvut ovat ristiriitaisia:
Inflaatiolukujen vajoaminen pakkasen puolelle ei ole välttämättä kovin hälyyttävää. EKP tarkkailee myös niin sanotun pohjainflaation lukuja. Pohjainflaatiossa ei oteta huomioon energian, ruuan, tupakan ja alkoholin hinnanmuutoksia. Pohjainflaatio oli 0,9 prosentissa. Sekin on tosin EKP:n tavoitteiden alapuolella.
Euroalueen katsotaan tarvitsevan rivakampaa inflaatiota, jotta talous voisi lähteä kasvuun. Nykyisillä luvuilla ei heikoksi jäänyt talouskasvu riitä luomaan kysyntää ja työpaikkoja. Eurostat ilmoitti, että euroalueen työttömyys on edelleen 11 prosentissa.
Jotkut ekonomistit odottavat EKP:n vastaavan deflaatiohuoliin esimerkiksi paisuttamalla arvopaperien ostoja. EKP:lla on myös toisena murheena euron arvo, joka pysyttelee sitkeästi koholla hidastaen euromaiden vientiä. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserven odotetaan nostavan korkotasoaan lähimmän puolen vuoden aikana. Tämä vahvistaisi dollaria suhteessa euroon.
Keskuspankki piti kuitenkin ohjauskorkonsa ennallaan syyskuun kokouksessa
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.