...pakolaisten vastaanottoa ja heidän sijoittamistaan purku-uhan alla oleviin asuin kiinteistöihin, jotka yksityisen yrittäjän hallussa - joka haluaa myös tarjoutuvia maekittäviä tuloja tässä tilanteessa ennen talojen purkua!
Kepu-johtoinen kaupunki - tyrmää paikallisen Persu-edustajansa V-M. Saarakkalan näkemyksen pakolaisten auttamisesta täällä kunnassa jossa valtuustoa johtaa mm. "hiihtosankari" ja ex kansanedustaja Juha Mieto!
"Kurikassa tutkitaan yksityisen tarjoamaa kiinteistöä turvapaikanhakijoiden majapaikaksi. Valtuuston I varapuheenjohtaja Juha Mieto puolestaan ehdottaa painetussa lehdessä kaupungin Kiinteistö Oy Kärrykartanon purkutuomion alla olevia kerrostaloja mahdolliseksi vastaanottokeskukseksi."
http://www.kurikka-lehti.fi/etusivu/index.html
Kurikasta tarjottu paikkaa vastaanottokeskukselle
02.10. 10:23
Kurikasta on tarjottu paikkaa vastaanottokeskukselle, kertoo Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pekka Annala.
Tarjoaja on yrittäjä, jonka nimeä Annala ei vielä voi sanoa julkisuuteen. Annalan mukaan neuvotteluja lähdetään yrittäjän kanssa työstämään heti kun kohteessa on käyty.
JK: Kurikkaan liitetään vuoden 2016 alusta eteläinen naapurikunta Jalasjärvi joka joutui "kriisikunnan" vaiheeseen muuten oltuaan omavarainen ja hyvinvoiva maalaiskunta Etelä-Pohjanmaalla. Kunnes tuli ns. Jakk-rahoitus sotku - jossa valtion eli opetusministeriön myöntämiä avustusmäärärahoja alettiin periä takaisin miljoonittain!
Tarkastuksissa oli käynyt ilmi kunnan itsensä omistaman aikuiskoulutuskeskuksen JAKK:in tilinpidossa väärinkäytöksiä koulutukseen myönnetyissä valtion apurahojen kohdentamisessa väärille opiskelijaryhmillä jne. Tarkoituksena oli ollut kohdentaa kuljetus-alalle aikoville ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen kohdennettuja varoja, jotka olikin suurelta osaltaan käytetty myös jo ammatissaan olevien jo toimivien ja valmiiden auto-alan yrittäjien erikoiskoulutus tarpeisiin yms.
Koulutukseen myönnetyt valtion avustukset päätettiin periä takaisin, ja alkuun puhuttiin jopa 46-miljoonan euron summasta, joka laski noin 37-miljoonaan jota nyt sen johdosta KRIISIKUNNAKSI päätyneelle kunnalle oli aivan ylivoimainen summa!
Tästä selvitystilasta johtuen kuntaa alettiin valtion toimesta liittämään ns. 'pakkoliitoksella' Seinäjoen kaupunkiin - joka muuten on suosituin ja luonnollisin asioimisten suunta ollut jo kautta aikojen. Mutta kunta itse päättikin pitkällisten neuvottelujen jälkeen toisin ja se oli suuntana Kurikka - joka kyllä historiasta jalasjärveläisille "tuttu pitäjä" koska Kurikan kappeliseurakunnasta Jalasjärvi itsenäistyi jo 1700-luvun lopulla omaksi seurakunnaksi (jossa kaksi kirkkoa edelleen, ja hautausmaat mm.), ja yhdessä molemmat kuuluivat myös samalla silloiset Ilmajoen suurpitäjän piiriin.
Nyt entisen Ilmajoen kantapitäjän "kylistä" on kaupunkeina nykyisin ja niihin kuuluvina Seinäjoki /Peräseinäjoki, Kauhajoki, ja tämä Kurikka ja nyt siihen liitettävä Jalasjärven alue (Jurva on liitetty aikaisemmin Kurikkaan mutta ei kuulunut alkujaan Ilmajoen kappeliin), sekä Alavuden ja Virtain myös nykyisten kaupunkien osia kuului aikoinaan myös muutaman kylän osalta Ilmajoen kappeliin eli pitäjään ja Vaasan lääniin!
Seurakunta eli kirkko on jo kuluvan vuoden 2015 aikana liitetty Kurikan kappeliseurakuntaan Kirkkohallituksen päätöksellä, ja nyt koko laaja pitäjä jonka sivukyliltä mahd. keskitettyjen "palveluiden" kuten parempi terv. keskus, poliisi, verovirasto, maatalouspalvelut, kauppapalvelut jne.
Matkaa tulee kaupunkikeskukseen laajan alueen sivukyliltä siten varsin pitkään, jostain kyliltä jopa 160-170 km edestakaisiin matkoihin asioimisen palveluita hakien, - joka on varsin pitkiä ja aikaa vieviä näin jos kaikki palvelut keskitetään Kurikan keskustaan! Huomattavaa heikennystä siis on liitoskuntalaisille tulossa, eli eri tilanne sen mukaan parane ainakaan!
Kepu-johtoinen kaupunki - tyrmää paikallisen Persu-edustajansa V-M. Saarakkalan näkemyksen pakolaisten auttamisesta täällä kunnassa jossa valtuustoa johtaa mm. "hiihtosankari" ja ex kansanedustaja Juha Mieto!
"Kurikassa tutkitaan yksityisen tarjoamaa kiinteistöä turvapaikanhakijoiden majapaikaksi. Valtuuston I varapuheenjohtaja Juha Mieto puolestaan ehdottaa painetussa lehdessä kaupungin Kiinteistö Oy Kärrykartanon purkutuomion alla olevia kerrostaloja mahdolliseksi vastaanottokeskukseksi."
http://www.kurikka-lehti.fi/etusivu/index.html
Kurikasta tarjottu paikkaa vastaanottokeskukselle
02.10. 10:23
Kurikasta on tarjottu paikkaa vastaanottokeskukselle, kertoo Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pekka Annala.
Tarjoaja on yrittäjä, jonka nimeä Annala ei vielä voi sanoa julkisuuteen. Annalan mukaan neuvotteluja lähdetään yrittäjän kanssa työstämään heti kun kohteessa on käyty.
JK: Kurikkaan liitetään vuoden 2016 alusta eteläinen naapurikunta Jalasjärvi joka joutui "kriisikunnan" vaiheeseen muuten oltuaan omavarainen ja hyvinvoiva maalaiskunta Etelä-Pohjanmaalla. Kunnes tuli ns. Jakk-rahoitus sotku - jossa valtion eli opetusministeriön myöntämiä avustusmäärärahoja alettiin periä takaisin miljoonittain!
Tarkastuksissa oli käynyt ilmi kunnan itsensä omistaman aikuiskoulutuskeskuksen JAKK:in tilinpidossa väärinkäytöksiä koulutukseen myönnetyissä valtion apurahojen kohdentamisessa väärille opiskelijaryhmillä jne. Tarkoituksena oli ollut kohdentaa kuljetus-alalle aikoville ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen kohdennettuja varoja, jotka olikin suurelta osaltaan käytetty myös jo ammatissaan olevien jo toimivien ja valmiiden auto-alan yrittäjien erikoiskoulutus tarpeisiin yms.
Koulutukseen myönnetyt valtion avustukset päätettiin periä takaisin, ja alkuun puhuttiin jopa 46-miljoonan euron summasta, joka laski noin 37-miljoonaan jota nyt sen johdosta KRIISIKUNNAKSI päätyneelle kunnalle oli aivan ylivoimainen summa!
Tästä selvitystilasta johtuen kuntaa alettiin valtion toimesta liittämään ns. 'pakkoliitoksella' Seinäjoen kaupunkiin - joka muuten on suosituin ja luonnollisin asioimisten suunta ollut jo kautta aikojen. Mutta kunta itse päättikin pitkällisten neuvottelujen jälkeen toisin ja se oli suuntana Kurikka - joka kyllä historiasta jalasjärveläisille "tuttu pitäjä" koska Kurikan kappeliseurakunnasta Jalasjärvi itsenäistyi jo 1700-luvun lopulla omaksi seurakunnaksi (jossa kaksi kirkkoa edelleen, ja hautausmaat mm.), ja yhdessä molemmat kuuluivat myös samalla silloiset Ilmajoen suurpitäjän piiriin.
Nyt entisen Ilmajoen kantapitäjän "kylistä" on kaupunkeina nykyisin ja niihin kuuluvina Seinäjoki /Peräseinäjoki, Kauhajoki, ja tämä Kurikka ja nyt siihen liitettävä Jalasjärven alue (Jurva on liitetty aikaisemmin Kurikkaan mutta ei kuulunut alkujaan Ilmajoen kappeliin), sekä Alavuden ja Virtain myös nykyisten kaupunkien osia kuului aikoinaan myös muutaman kylän osalta Ilmajoen kappeliin eli pitäjään ja Vaasan lääniin!
Seurakunta eli kirkko on jo kuluvan vuoden 2015 aikana liitetty Kurikan kappeliseurakuntaan Kirkkohallituksen päätöksellä, ja nyt koko laaja pitäjä jonka sivukyliltä mahd. keskitettyjen "palveluiden" kuten parempi terv. keskus, poliisi, verovirasto, maatalouspalvelut, kauppapalvelut jne.
Matkaa tulee kaupunkikeskukseen laajan alueen sivukyliltä siten varsin pitkään, jostain kyliltä jopa 160-170 km edestakaisiin matkoihin asioimisen palveluita hakien, - joka on varsin pitkiä ja aikaa vieviä näin jos kaikki palvelut keskitetään Kurikan keskustaan! Huomattavaa heikennystä siis on liitoskuntalaisille tulossa, eli eri tilanne sen mukaan parane ainakaan!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Näin käymässä tulevaisuudessa useille maaseutukunnille, väki ja resurssit eivät riitä!
Asutuskeskukset kuten Etelä-Suomi jne. saavat kotimaistakin muuttovoittoa edelleen.
___________________________________________________________________________:
¨
Katso maan kartasta linkissä kuntakohtainen ennuste ja nykytilanne:
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Tuore väestöennuste: monella kunnalla ja kaupungilla synkkä tulevaisuus
Sunnuntai 15.11.2015 klo 17.46
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015111520670964_uu.shtml
Vuoteen 2040 yltävä tuore väestöennuste povaa synkkää tulevaisuutta monelle kunnalle ja kaupungille.
Hyrynsalmi, Juuka, Salla, Kyyjärvi. Suomussalmi, Rautjärvi, Pihtipudas, Kärsämäki. Heinola, Kouvola, Salo, Kajaani. Kuihtuvien kuntien ja kaupunkien lista on pitkä kuin nälkävuosi, käy ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta väestöennusteesta.
Koko Suomen väkiluvun arvioidaan kasvavan vuodesta 2014 vuoteen 2040 seitsemällä prosentilla. Silti moni kunta on isoissa ongelmissa: väestön määrän ennustetaan pienenevän vuoteen 2040 mennessä jopa yli 200 kunnassa. Suomessa on yhteensä 317 kuntaa.
Kaikkein eniten kuntien ja kaupunkien kadut tyhjenevät Kainuussa ja Etelä-Savossa. Etelä-Savossa väki vähenee yli kymmenyksellä, Kainuussa vieläkin enemmän. Kummassakaan maakunnassa ei ole ainuttakaan kuntaa tai kaupunkia, jossa väestö ei vähenisi, ennuste kertoo.
Miinuksella ovat ennusteen mukaan myös Satakunta, Kymenlaakso, Etelä- ja Pohjois-Karjala sekä Lappi.
Eniten kasvua väestön määrässä sen sijaan 25 vuoden päähän povataan Uudellemaalle ja Ahvenanmaalle, 19 prosenttia molemmille, sekä Pirkanmaalle 11 prosenttia.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo toteaa, että jo nykyisin väestönkasvu syntyy nimenomaan muuttoliikkeestä, ei syntyvyydestä.
- Viime vuonna kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni Suomessa. Maamme väkikuvun mahdollinen kasvu tulevaisuudessa riippuu maahanmuutosta.
Voittajillakin ongelmia
Ennusteen mukaan voittajiin kuuluvat muun muassa muutamat Ahvenanmaan pikkukunnat sekä Tampereen kyljessä sijaitsevat Pirkkala ja Lempäälä. Sen lisäksi väestöään kasvattavat luonnollisesti suuret kaupungit kuten Espoo, Helsinki, Vantaa, Seinäjoki ja Tampere.
Positiivinen ennuste ei kuitenkaan pelasta muilta ongelmilta. Kutistuvien kuntien lisäksi myös monessa kasvavassa kunnassa joudutaan tulevaisuudessa painimaan ikääntyvän väestön palvelemiseksi.
Esimerkiksi Pirkkalassa yli 65-vuotiaiden määrän arvioidaan lisääntyvän nykyisestä reilusti yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2040 mennessä. Myös Espoossa yli 65-vuotiaiden määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan. Vantaalla kasvua ennustetaan noin 75 prosenttia.
Samaan aikaan kun ikääntyvä väestö kasvaa, kunnista katoavat nuoret. Nuorten määrän ennustetaan paisuvan Suomessa aina vuoteen 2019 saakka, jonka jälkeen alkaa synkkä alamäki.
Vuonna 2040 Suomessa ennustetaan olevan noin 866 000 alle 15-vuotiasta lasta. Yhtä vähän heitä oli edellisen kerran vuonna 1893. Nuorten määrässä huippuvuosi on ollut vuonna 1959, jolloin alle 15-vuotiaita oli yli 1 350 000.
- Nuorten määrän laskusta ei ole oltu yhteiskunnallisessa keskustelussa syystä tai toisesta huolissaan. He ovat kuitenkin tulevaisuuden työikäisiä, Tilastokeskuksen Rapo toteaa.
Ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä nuorten määrä vähenee yli 270 kunnassa.
Pelastettavissa?
Vaikka väestöennuste antaa synkän kuvan tulevasta monelle kunnalle, voi tulevaisuutta vielä muuttaa, arvioidaan Tilastokeskuksesta.
- Ennusteen tärkein tehtävä on tarjota päätöksentekijöille mahdollisuus arvioida, onko tuleva kehityskuva toivottu vai tulisiko kehityskulkua pyrkiä muuttamaan toimenpiteillä ja päätöksillä, yliaktuaari toteaa.
Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneen kehityksen peilaamiseen tulevaan. Ennuste ei siis osaa huomioida esimerkiksi aluepoliittisia päätöksiä tai mahdollisia uusia investointeja yksittäisissä kunnissa.
Iltalehden haastattelemat kunnanjohtajat heittävät pallon kuntiensa pelastamisessa maakunta- ja valtakunnantason poliitikoille. Erityisiä huolenaiheita ovat muun muassa ikääntyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen sekä isojen kaupunkien ulkopuolisten alueiden autioituminen.
Esimerkiksi Suomenlahden rannikolla sijaitsevassa Hangossa ollaan sitä mieltä, että valtio ei kehitä Suomen liikenneyhteyksiä muita kuin isoja kaupunkeja ajatellen.
- Valtio-omisteisen VR:n toimet ovat heikentäneet liikenneyhteyksiä, mikä ei ainakaan paranna syrjäseutujen mahdollisuutta tarjota elinympäristöä niille, jotka haluaisivat elää kaupunkien ulkopuolella, toteaa Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell.
Klikkaamalla kuntaa kartasta saat esiin tarkat tiedot väkiluvusta, ennusteesta sekä nuorten ja eläkeläisten määristä.
https://www.google.com/fusiontables/embedviz?q=select col2>>0 from 17csDpnBTK9P1c55kuoXpH3tn3fYPa_fecECcxRfu&viz=MAP&h=false&lat=64.9955804603591&lng=27.325404929687334&t=1&z=5&l=col2>>0&y=2&tmplt=2&hml=KML
Suomen kuntakartta tässä erikseen.
Joo ,silmiin pistää, kun etelä-Suomen väkirikkailla alueilla on noin paljon kuntia, kuin mosaiikkia............................
Kyllä täällä Ilmajoella porskutetaan vielä itsenäisenä eikä haikailla Seinäjokeen liittymisestä. Saa nähärä kuinka äijän käy...
Noo kattoo ny muutama vuosi ette kauaa porskuttele erillisenä saarekkeena kaikkien "emäseurakunnan" entisten kylien ollessa tai kuuluessa nyt jo kaupunkeihin!
Kartan arvionkin mukaan ennuste vaivoin voitollinen vuoteen 2040 mennessä.
Ilmajoki:
Väkiluku
2014: 12181
2040: 13453 (ennuste)
Muutos 2014-2040: 10%
Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä
2014: 20% 2040: 19%
Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä
2014: 19% 2040: 24%
---------------------------------------
Joten ainoa pelastus on rikastaa kyläänne maahanmuuton voimin!
Notta tuota onnea matkaan!
:D
Täh?? Joissakin Suomen kunnissa yli 65:t ovat 30-40 prosentin hujakoilla; Ilmajoki on hämmästyttävän nuorekas, jos tietosi pitävät paikkansa.;)
Onneksi neuvoit tuon klikkaamisen; vertaapa esim. Rautavaaran tilanne:
Rautavaara
Väkiluku
2014: 1768
2040: 1289 (ennuste)
Muutos 2014-2040: -27%
Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä
2014: 11% 2040: 11%
Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä
2014: 35% 2040: 40%
Notta näillä mennähän!
Kurikassa jonka pinta-ala lisääntyy ihan kohta silleen! Leveyttä on jos ei pituutta ja korkeutta - tulevalla kaupungilla aina Pirkanmaan (Pohj. Satakunnan) rajoilta aina Vaasan porteille Närpiöön, Maalahteen, Laihialle, sekä Teuvalle ja Ilmajoelle, Kauhajokeen , Ilmajokeen, ja Seinäjokeen rajaten, ja etelässä Karviaan, Parkanoon ja Kihniöön siis Pirkanmaan maakunnassa!
Näistä on ns. maaseutupitäjiä enää harvat, "kaupunkeja" kun riittää vaikka olosuhteet hyvin maaseutumaiset jatkuvasti!