Kepun ja puna-armeijan ikioma 71. itsenäisyyspäivä

mtk-maalaisliitto-kepu on petollinen vieraan asialla toimiva 5. kolonna.

Toisen maailmansodan jälkeisen Suomen historian huomiota herättävimpiin poliittisiin lausuntoihin epäilemättä kuuluu kansanedustaja Eino Uusitalon esitys toisesta itsenäisyyspäivän ajankohdasta. Keskustan eduskuntaryhmää johtanut Uusitalo ehdotti vuonna 1974 välirauhan teon päivää (19.9.1944) Suomen itsenäisyyspäiväksi.

Uusitalo sanoo halunneensa esityksellään korostaa rauhanomaisen rinnakkaiselon merkitystä. ”Tulilinjassa päätin, että jos täältä joskus selviän, niin teen kaikkeni, etteivät naapurukset enää joutuisi vastakkain”, Kannaksen Metsäpirtissä jatkosodan kaksi viimeistä vuotta taistellut korpraali Uusitalo muistelee.

Rauhansopimuksen merkitys oli Uusitalon mielestä Suomelle poikkeuksellisen tärkeä. ”Jos sotaa olisi jatkettu, olisi menetetty lisää ihmishenkiä ja pahimmassa tapauksessa Suomi olisi miehitetty. Rauhansopimus pakotti Suomen omaksumaan uuden ulkopoliittisen linjan, jolla maan edut turvattiin. Siinä oli hyvää ja huonoa niin kuin niissäkin lausunnoissa, joita sain vastaanottaa oman esitykseni jälkeen”, Uusitalo muistelee.

http://www.kolumbus.fi/algarvensuomiseura/juhlakuvat/itse2008/itse08puhe.htm

Kekkonen Väinö Tannerin 60-vuotispäivänä 12.3.1941

Tuskin yksikään elossaoleva suomalainen voi yhdistää itseensä niin paljon suomalaisessa yhteiskunnassa suoritettua työtä neljän viime vuosikymmenen aikana kuin tänään 60 vuotta täyttävä toimitusjohtaja Väinö Tanner. Hän on elänyt alusta lähtien mukana kansanvaltaisen valtioelämämme eri vaiheissa, nähnyt sen valtavan heräämisen, työskennellyt sen hyväksi vaikeina Venäjän vallan aikoina, kokenut raskaiden vuosien 1917 ja 1918 takatalven, ollut mukana kohottamassa työväenluokan takaisin vaikuttavaksi tekijäksi suomalaiseen demokratiaan, taistellut sen tuhoon pyrkiviä voimia vastaan ja lopuksi opettanut koko Suomen kansan ymmärtämään järjestyneen työväestön arvon valtakunnallemme. Hän on työskennellyt osuustoimintaliikkeessä sen vaatimattomasta alusta lähtien ja yhtenä kaikkein ansiokkaimmista kohottanut sen voimaan, jonkalaista muualla maailmassa saadaan hakea. Hän on ollut mukana monella eri paikalla edistämässä Suomen taloudellista kehitystä ja ohjaamassa sen suuntaa. Lyhyesti sanoen: hän on suorittanut yhden elämän puitteissa monen miehen työn suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

Mikä on ollut tämän paljon aikaansaavan miehen "salainen ase", jonka turvin hän on kyennyt niin tehokkaasti edistämään omikseen ottamiaan asioita? Hänen työntäyteinen elämänsä on todistus erinomaisesta lahjakkuudesta ja tarmosta, joka hakee vertojaan. Se on todistuksena täydellisestä antautumisesta niiden ihanteiden palvelukseen, jotka mies on itselleen omaksunut ja joiden hyväksi hän on päättänyt elämäntyönsä omistaa. Mutta sittenkin tarjoaa hänen omalaatuinen persoonallisuutensa parhaan selityksen siihen, miksi Väinö Tanner on se mies, mikä hän on ollut ja on.

Väinö Tannerissa on paljon sellaista, joka on suomalaisinta, mitä miehessä voi olla: hän on varma mielipiteissään, joskus itsepäisyyteen saakka, hän on rehellinen ja luotettava kannanotoissaan, hän on uskollinen asialleen ja tovereilleen, hän on realiteettinen mies, kylmä ja kovakin asioissaan, mutta lämmin ihmisenä, hän on humoristinen omalla jäyhällä tavallaan. Hän on rohkea mies, niin rohkea, että hän puolustaa omaa oikeuttaan, työväenluokan oikeuksia ja meidän yhteisiä oikeuksiamme, olivatpa vastassa mitkä voimat tahansa. Mutta Väinö Tannerissa on myös sellaista, jota meiltä suomalaisilta yleensä puuttuu: hän on etevä organisaattori ja hän on johtajaluonne.

Demokratiassa voi olla vaarallista nimitellä miestä johtajaksi, mutta Tannerista sen voi sanoa. Hän on demokraattinen johtajatyyppi, likipitäen sen ihanne. Hän ei ole noussut johtajaksi kansankiihoittajana, hänen johtajapaikkansa on ikäänkuin tullut hänelle hänen ominaisuuksiensa vuoksi. Hän on johtaja asiantuntemuksensa, rohkeutensa ja luotettavuutensa ansiosta, hän on johtaja ilman suuria eleitä, siis siinäkin perinjuurin suomalainen tyyppi. Hän on tullut johtajaksi asioiden pakosta, häntä on tarvittu ja hän on ottanut tämän aseman vastaan. Ja hän osaa tehtävänsä. Mutta johtajanakin Tanner on "hyvin koulittu demokraatti", hänen omaa ajatustaan käyttääksemme, hän hyväksyy enemmistön kannan, vaikka olisi taistellut sitä vastaan, ja työskentelee sen voittoonviemiseksi. Mutta samaa demokraattista koulutusta hän vaatii toisiltakin.


Väinö Tannerin toimintaa suomalaisessa yhteiskunnassa on johtanut pyrkimys vähäväkisen kansan taloudellisen ja valtiollisen aseman parantamiseen ja tietoisuus siitä, että se on mahdollista ainoastaan omien järjestöjen avulla. Hän on saattanut olla ahdasmielinen puoluemies taistellessaan puolueensa olemassaolon ja etujen puolesta vastustajia vastaan, mutta kun hän on joutunut asemaan, jossa hänen hoidettavanaan ovat olleet koko kansan asiat, on häneen saanut luottaa.

Väinö Tannerin työ sosialidemokraattina ja työväenjohtajana on tullut oikeisiin mittasuhteisiin vasta viime aikoina, kun porvarillisissakin piireissä on opittu näkemään järjestyneen työväenliikkeen kansallinen merkitys. Työväenliikkeen nousu yhteiskunnassamme oli saavutus sekin, mutta sen tunnustaminen itsenäisyytemme, vapautemme ja kansanvaltamme elimelliseksi osaksi on vasta saattanut työväenliikkeen ja sen riveihin kuuluvan osan Suomen kansaa oikeaan asemaansa. Se on asettanut myös Väinö Tannerin työn työväenliikkeen voimakkaana johtajana ja oikealla tiellä pysyttäjänä oikeaan arvoonsa. Tannerin on kannattanut elää 60. vuosipäivänsä. Hän saa nähdä, kuinka sille työlle, jonka hän poliittisessa elämässä on suorittanut, annetaan vastustajienkin taholta tunnustus. Sivallukset, joita häneltä on saatu, unohdetaan, ja myönnetään, että hänen työnsä työväenliikkeessä on ollut paljon merkitsevä osa kansallisessa kehityksessämme. Väinö Tannerin on kannattanut elää näin pitkälle, niin että hän, monet kerrat vihatuin ja parjatuin mies, saa nähdä olevansa paitsi omiensa rakastama myös vastustajiensa arvostama ja kunnioittama.

Väinö Tanner, suomalainen valtiomies suomalaisen työväenliikkeen johdossa on eräs tae kansamme itsenäisyystahdon jatkuvasta säilymisestä ja lujittumisesta.