Tätäkö se sitten onkin.
Penalla ja Tarjalla tuloja 370 000 €, kun lasketaan verolle 96 tonnin veroton eläke.
Se on just sitä "tasa-arvoa".
Tasa-arvonsa tarjan juuri sitä, että itse ottaa arvon ja rahat, muille heittää tasan.
Että makselkaa köyhät.
Penalla ja Tarjalla tuloja 370 000 €, kun lasketaan verolle 96 tonnin veroton eläke.
Se on just sitä "tasa-arvoa".
Tasa-arvonsa tarjan juuri sitä, että itse ottaa arvon ja rahat, muille heittää tasan.
Että makselkaa köyhät.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tasa arvoa..tasa arvoa..tasa arvoa...
Sitä hokenutkin, hokemastaan päästyäänkin.
Pankkoelätti laittoi taas saman levyn pyörimään.
Juu
todellinen pankkoelätti pyöritti lyvyään "tasa-arvoa..tasa-arvoa.."
Luulisi ainakin kahden tulevan toimeen noilla rahoilla.
Köyhä Tarjakin liittyi "SDP puolueeseen".
Melkoista teatteria olemisensa.
Tee Tarjan eläkkeen verottomuudesta valitus EU:lle, niin korjaantuu tämäkin mieltäsi pahasti järkyttänyt asia.
Johan se "teki valituksen", mutta vastausta ei vain kuulu. Kävi se "petsamossakin".
Kuka kävi ?Tarja ja Penako ?
Niillehän pitää olla yksityissuihkari valtion laskuun...
Tehtiin elämysmatka "petsamoon"-
Res-maj
30.8.2015 19:41
Yksityissuihkari on huono valinta ja Tarjan sekä Penan pitäisikin käyttää pankkomajurin aikakonetta. Sillä voi käydä missä vaan samalla kun istuu tietsikan äärellä kuin liimattuna.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288378251296.html
kommarin kallis aikakone
Ei luulisi enään kehtaavan naamaansa näyttää, puheillaan.
Ovatko Tarjan ja Pertin tulot ja Tarjan verottomuus vastoin lakia?
On.
vastoin perustuslakia.
Verotuksen historia
Pysyvä kruununverotus alkoi 1200-luvulla, vaikka katolinen kirkko oli jo ennen tätä verottanut suomalaisia järjestelmällisesti. Kirjavassa keskiajan verotusjärjestelmässä veroja kannettiin kruunulle, kirkolle, paikalliselle hallinnolle ja oikeudenkäytölle. Veronkanto-oikeus muuttui 1600-luvun kuluessa perinnöllisten sekä osto- ja panttirälssitilojen syntymisen kautta aateliston omistusoikeudeksi, mutta vuosisadan loppua kohti talonpojat palasivat maksamaan veronsa kruunulle aatelismiehen sijaan. Vuoden 1772 hallitusmuodossa hallitsijalle annettiin oikeus päättää kruunun tulojen käytöstä maan hyödyksi. Vuonna 1809, kun Suomi liitettiin autonomisena osana Venäjän keisarikuntaan, perustettiin muyös Suomen oma keskushallinto, jonka tehtäviin kuului myös verotuksen järjestäminen. Ensimmäinen autonomian ajan huomattava verouudistus toteutettiin 1840-luvulla, kun monien kirjavien ja ikivanhojen verolukujen tilalle tuli käyttöön yksi ainoa veroluku, verorupla. Toinen merkittävä uudistus verotuksessa autonomian ajalla oli kokonaistulon käsitteeseen ja veronmaksukykyyn perustuvan tuloverotuksen käyttöönotto.
Vuoden 1931 alusta veroja ei voinut enää maksaa muutoin kuin rahana. Vuonna 1943 Suomi jaettiin valtionverotusta varten veropiireihin ja lääninhallitukset alkoivat huolehtia veronkannosta. Tätä ennen veronkanto oli ollut kruununvoudin ja maistraattien vastuulla. Vuonna 1960 toteutui aina vuodesta 1926 alkaen vireillä ollut suuri välittömän verotuksen hallinnon uudistus, jonka seurauksena luovuttiin valtion ja kunnan verotuksen erillisyydestä. Verotuslain tullessa voimaan vuonna 1960 Suomeen perustettiin 215 veropiiriä ja niihin verotoimistot. Useita laajoja, erityisesti henkilöverotukseen liittyviä uudistuksia valmisteltiin 1970-luvun kuluessa, kun taas 1980-luvulla toteutettiin useita yritysverotukseen liittyviä uudistuksia. Laman jälkeen 1990-luvulla verotusta kiristettiin tilanteesta selviämiseksi, ja lakiuudistuksella mahdollistettiin veroehdotuksen käyttöönotto. Seuraavalla vuosikymmenellä keskityttiin monipuolisen asiakaspalvelun kehittämiseen, kun käyttöön otettiin veroilmoituksen ja veroehdotuksen korvannut esitäytetty veroilmoitus sekä erilaisia verkkoasioinnin palveluja. Vuonna 2008 verohallitus ja yhdeksän verovirastoa yhdistettiin Verohallinto-nimiseksi viranomaiseksi, ja vuonna 2010 Verohallitus lakkautettiin kokonaan