" Helsingin toinen päälehti, Hufvudstadsbladet saa huomenna uuden päätoimittajan, joka on äidinkieleltään suomenkielinen. Väistyvä päätoimittaja Max Arhippainen kyselee tänään lehdessään olletikin päätoimittajavalintaan liittyen, kuka oikeastaan on suomenruotsalainen ja kenelle suomenruotsalaista kulttuuria tehdään.
Se on hyvä kysymys, sillä siihen ei ole helppoa vastausta. Ei etenkään täällä Helsingissä, jossa valtaosa väestörekisteriin ruotsinkielisiksi merkityistä on täysin kaksikielisiä.
Kieli ei ole ainoa identiteetin määrääjä
Viimeisessä pääkirjoituksessaan Arhippainen sanoo, että yhä useammmalle suomenruotsalaiselle kieli on vain yksi identiteetin määrittelijä. Asuinpaikka, ammatti tai arvostukset voivat olla yhtä tärkeitä identiteetin määrittelijöitä kuin kieli -- joka yhä useamman suomenruotsalaiseksi itsensä määrittelevän kotioloissa onkin kaksi kieltä.
Arhippaisen pitkän päättelyketjun tulos on se, että suomenruotsalaisuuden täytyy olla sisällyttävää (inkluderande). Hänen mukaansa se ei saa sulkea pois sellaista, joka ei sovi vanhaan näkemykseen suomenruotsalaisuudesta. Hänen mukaansa suomenruotsalaiset instituutiot HBL mukaanlukien ovat tämän päätelmän edessä. Hän kysyy retorisesti, kenelle kyseinen lehti oikein artikkeleitaan kirjoittaa, kenelle ruotsinkieliset teatteriesitykset on oikein tehty, kenen etuja ruotsinkieliset poliitikot ajavat, kenelle FST:n ohjelmat on tarkoitettu jne.
Helsinkiläisten on tietenkin helppo sanoa, että täällä oleva ruotsinkielinen kulttuuri laajasti ymmärrettynä on tarkoitettu kaikille sitä haluaville -- äidinkielestä riippumatta. Helsingissä ruotsin kieli katukylteistä lähtien on se lisämauste, joka tekee Helsingistä Helsingin (ja -forsin). Se joka ei halua kyseisestä kulttuurista nauttia, voi olla tietenkin nauttimatta -- ja hyvä niin.
Ruotsin kieli väistyy
Suomenruotsalaisuuden pitkän aikavälin ongelma on itse asiassa ainoastaan kieliongelma. Niin ikävältä kuin se monista suomenruotsalaisista kuulostaankin, pitkässä juoksussa ruotsin kieli on väistyvä kieli -- aivan samoin kuin Venäjän Karjalassa suomen kieli on väistyvä -- niin ikävää kuin se onkin.
Ainoa tapa, jolla suomenruotsalaista kulttuuria pystytään pitämään elossa mahdollisimman pitkään, on pitää suomenruotsalaisuus avoimena myös valtaväestölle, tehdä siitä suoraan sanoen iloinen asia. Jos kulttuurista tulee ekslusoivaa, poissulkevaa, suomenruotsalaisuus pysyy ehkä vahvempana jonkin aikaa, mutta katoaa sitten hyvin nopeasti "
Se on hyvä kysymys, sillä siihen ei ole helppoa vastausta. Ei etenkään täällä Helsingissä, jossa valtaosa väestörekisteriin ruotsinkielisiksi merkityistä on täysin kaksikielisiä.
Kieli ei ole ainoa identiteetin määrääjä
Viimeisessä pääkirjoituksessaan Arhippainen sanoo, että yhä useammmalle suomenruotsalaiselle kieli on vain yksi identiteetin määrittelijä. Asuinpaikka, ammatti tai arvostukset voivat olla yhtä tärkeitä identiteetin määrittelijöitä kuin kieli -- joka yhä useamman suomenruotsalaiseksi itsensä määrittelevän kotioloissa onkin kaksi kieltä.
Arhippaisen pitkän päättelyketjun tulos on se, että suomenruotsalaisuuden täytyy olla sisällyttävää (inkluderande). Hänen mukaansa se ei saa sulkea pois sellaista, joka ei sovi vanhaan näkemykseen suomenruotsalaisuudesta. Hänen mukaansa suomenruotsalaiset instituutiot HBL mukaanlukien ovat tämän päätelmän edessä. Hän kysyy retorisesti, kenelle kyseinen lehti oikein artikkeleitaan kirjoittaa, kenelle ruotsinkieliset teatteriesitykset on oikein tehty, kenen etuja ruotsinkieliset poliitikot ajavat, kenelle FST:n ohjelmat on tarkoitettu jne.
Helsinkiläisten on tietenkin helppo sanoa, että täällä oleva ruotsinkielinen kulttuuri laajasti ymmärrettynä on tarkoitettu kaikille sitä haluaville -- äidinkielestä riippumatta. Helsingissä ruotsin kieli katukylteistä lähtien on se lisämauste, joka tekee Helsingistä Helsingin (ja -forsin). Se joka ei halua kyseisestä kulttuurista nauttia, voi olla tietenkin nauttimatta -- ja hyvä niin.
Ruotsin kieli väistyy
Suomenruotsalaisuuden pitkän aikavälin ongelma on itse asiassa ainoastaan kieliongelma. Niin ikävältä kuin se monista suomenruotsalaisista kuulostaankin, pitkässä juoksussa ruotsin kieli on väistyvä kieli -- aivan samoin kuin Venäjän Karjalassa suomen kieli on väistyvä -- niin ikävää kuin se onkin.
Ainoa tapa, jolla suomenruotsalaista kulttuuria pystytään pitämään elossa mahdollisimman pitkään, on pitää suomenruotsalaisuus avoimena myös valtaväestölle, tehdä siitä suoraan sanoen iloinen asia. Jos kulttuurista tulee ekslusoivaa, poissulkevaa, suomenruotsalaisuus pysyy ehkä vahvempana jonkin aikaa, mutta katoaa sitten hyvin nopeasti "
Vastaukset 59
Vanhimmat
Mulla on suomenkielisenä helsinkiläisenä vähän eri käsitys tästä asiasta: "Suomenruotsalaisuus" on AINA avoin suomenkieliselle, jos tämä niin haluaa. Voin tilata esim. Hbl:n, ja niin tekee moni muukin - 1/3 tilaajista on suomenkielisiä. Voin laittaa lapseni ruotsinkieliseen kielikylpyyn (- mikäli sinne vain mahtuu!). Voin tehdä hyvin paljon oppiakseni lisää ruotsia ylipäänsä. Se on tämän maan etu - ja myös se paljon puhuttu "rikkaus".
Voi osallistua vaikka kielikurssille arbiksessa, oppii sekä ruotsia että muuta kieltä. Ruotsinkieliset eivät katso kieroon, jos joukkoon tuee suomenkielinen, päinvastoin. Ja sama luonnollisesti toisin päin.
"ruotsiaoppii" valistaa näin: "Se on tämän maan etu - ja myös se paljon puhuttu "rikkaus"."
Paha, aivan perusluonteinen haitta on se, että tämä "rikkaus" tehdään kaikille pakolliseksi, jonka vaatimisesta RKP:n kellokkaat yhdessä svekomielisten fennojen, neffejen kanssa eivät ole osoittaneet vähäistäkään luopumisen merkkiä.
Rikkautta olisi se, kun voi pakkoruotsin sijasta valita englannin rinnalle toiseksi vieraaksi kielekseen minkä tahansa tarjolla olevan kielen, ruotsi yhtenä tarjokkaana. Tätä todellista rikkautta RKP:n kellokkaat vastustavat kynsin hampain.
Nettisuomal- ei kunnioita suomalaisuutta. Ruotsin kieli kuuluu suomalaisuuteen ja näin on Suomi päättänyt. Nettifenno vaihtaisi ruotsin kielen ihan mihin tahansa kieleen vailla mitään suomalaisuutta. Nettisuomal- on asenteiltaan suomalaisuuden petturi eli maanpetturi.
Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi! Ei suomenruotsalaisuus itsessään ole poissulkeva! Päin vastoin!
Omassa tuttavapiirissäni on paljon sekä suomen- että ruotsinkielisiä ja tyypillistä niille suomenkielisille jotka liikkuvat sujuvasti myös ruotsinkielisissä piireissä on että he kaikki puhuvat, tai vähintään ymmärtävät ruotsia.
Ei sitä tietenkään pysty pelkällä suomen kielellä pääsemään sisään suomenruotsalaisuuteen!
Meillä täällä Hämeessä ei ruotsin kieli ole koskaan kuulunut suomalaisuuteen, ja sama se on muuallakin sisämaassa.
"Ei koskaan" ei tarkoita samaa kuin sinun elinaikanasi!
Eikö Jean Sibelius mielestäsi kuulu suomalaisuuteen? Hämeenlinnassa on ollut myösuseita ruotsinkielisiä kouluja, nykyään vain yksi.
"Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun vuosikertomuksen yhteydessä keväällä 1922. Idestam aloittaa esitelmänsä 1600-luvulla perustetuista Hämeenlinnan pedagogiosta ja triviaalikoulusta ja tarkastelee lyhyesti myös kaikkia 1700- ja 1800-luvuilla kaupungissa toimineita kouluja. Pääosa esitelmästä käsittelee kuitenkin ruotsalaisen yhteiskoulun perustamisvaiheita ja koulun kahtakymmentä ensimmäistä toimintavuotta. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Svenska samskolan i Tavastehus lakkautettiin vuonna 1928. "
http://lydia.hameenlinna.fi/items/browse?advanced[0][element_id]=49&advanced[0][type]=is exactly&advanced[0][terms]=Svenska samskolan i Tavastehus
Nykyään toki Häme ja Hämeenlinna ovat yksikielisiä suomenkielisiä mutta kyllä se ruotsin kieli on aikoinaan ollut vahva myös Hämeessä. Joten jospa vaihdat sanat "ei koskaan" sanaan nykyään.
Hämenlinnassa asuu tätä nykyä 218 äidinkieleltään ruotsinkielistä
"Den unga Ida Asplund från Finlandssvensk samling gick ut med åsikter som att Tove Jansson inte borde få kallas finsk och att en äkta finlandssvensk måste kunna bevisa att han eller hon kommer från en finlandssvensk släkt."
Et sit mitään tuoreempaa "todistusaineistoa" löytänyt? Sitaatti on vuodelta 2006 ja vieläpä YLE-uutisten jutusta jossa kyseenalaistetaan Idan höpöpuheita.
Ida oli friikki! Vieläpä puoliksi riikinruotsalainen ja Ruotsissa kasvanut, joten en todellakaan pitäisi häntä minään auktoriteettina suomenruotsalaisuusasioissa. Hän puhui ihan höpöjä!
"Den unga Ida Asplund från Finlandssvensk samling gick ut med åsikter som att Tove Jansson inte borde få kallas finsk och att en äkta finlandssvensk måste kunna bevisa att han eller hon kommer från en finlandssvensk släkt. Att Asplund själv är uppvuxen i Sverige tycktes inte bekomma henne.
Artikeln väckte starka känslor i hela Finland, men Ida Asplund har senare påstått att hon felciterats."
Mutta koskaan täällä ei muumiruotsia kuule.
Missä täällä?
Jos viittaat Hämeeseen niin eipä siellä varmaan kuulekaan ruotsia mutta tule tänne rannikolle niin kuulet ruotsia joka päivä.
Toisaalta eipä sinulta varmaan siellä kotipuolessa, töitä hakiessasi ruotsin osaamisen perään kyselläkään mutta jos haet töitä pääkaupunkiseudulta ruotsin osaaminen saattaa olla se ratkaiseva taito jolla saat sen työpaikan
Sinä petturiko, käyttämässäsi merkityksessä suomalaisuuteen kuuluu monta muutakin kieltä kuin ruotsi ja monta muutakin ilmiötä, mutta siitä huolimatta ne eivät ole pakollisia kaikille Suomen kansalaisille. Niinpä suomenkielinen enemmistö, toisin kuin svekomieliset neffet, ei pidä mitään muuta kieltä kuin suomea osana suomenkielistä suomalaisuuttaan eikä sen vuoksi pakollisuuden aiheena. Ette kai te, Petturiko ja Ankdam, syytä pakkoruotsia vastustavaa 75-prosenttista enemmistöä maanpetturuudesta.
Monista ilmiöistä esimerkiksi ortodoksisuus, juutalaisuus ja saamelaisuus ovat sanan laajassa merkityksessä Suomen kansalaisuuden perusteella osa suomalaisuutta, mutta eivät tietenkään minkään kielen pakollisuuden perusteena.
Pakottaminen on hyvä keino.
tvingatvånga: "Pakottaminen [pakkoruotsin pakottaminen] on hyvä keino."
Mihin? Kielivarannon köyhdyttämiseen, sillä englanti ja pakkoruotsi on Suomen kielivarantona moninkertaisesti vähemmän arvoinen kuin englanti ja mikä tahansa valinnainen vieras kieli pakkoruotsin sijasta, ruotsi kiltisti yhtenä valinnaisten joukossa. Lapsikin sen huomaa.
Maxille voisi myös kertoa, että suomenruotsalaisia ei ole kuin korkeintaan muutamia satoja! Nimittäin Suomeen muuttaneita kantaruotsalaisia. Muut ruotsia puhuvat ovat täysin suomalaisia etnisesti, kuten geenitutkimus on osoittanut.
Ruotsin kielen vastustus johtuu siitä, ettei sitä voi opetella PUHUMAAN missään. Moni haluaisi olla flytande ruotsin kielessä, mutta kanssakäymiseen ei ole mitään mahdollisuutta. HBL:n lukeminen tai Radio Vegan kuunteleminen ei auta, puhumaan oppii vain puhumalla. Kaksikielisessä maassa pitäisi olla mahdollisuus oppia kieltä luonnonmenetelmällä.
Palvelut pitäisi tarjota pääasiassa suomeksi. Mitään oikeutta suomenruotsalaisilla ei ole vaatia "modersmål" pohjalta tulevia palveluja. Vaatimus on mamuja syrjivä ja rasistinen. Äidinkielen sijaan pitää puhua hyötykielestä. Kieli määräytyy sen mukaan, millä henkilö saa elantonsa. Ruotsinkielinen tomaatinviljelijä saisi palvelunsa ruotsiksi.
Vantaalla asuvalle ei taas ruotsiksi tarvitse palvella. Kaikki osaavat suomea.
Pakkoruotsi tulee kalliiksi, mutta ei loppujen lopuksi auta ketään.
HS on suomeksi kirjoitettu HBL.
"Palvelut pitäisi tarjota pääasiassa suomeksi. Mitään oikeutta suomenruotsalaisilla ei ole vaatia "modersmål" pohjalta tulevia palveluja."
Kiitos (tyhmästä) mielipiteestäsi. Laki on kuitenkin kanssasi eri mieltä ja sen perusteella meillä on kaksikielisissä kunnissa lakiin perustuva oikeus, ei vain vaatia, vaan erikseen pyytämättä saada yhteiskunnalliset palvelumme äidinkielellämme. Tämä koskee myös kaksikielistä Vantaata.
Ja nuo kielilait ovat sattumalta surujen tekemiä! Ja kaksikielisyysrajat on tietoisesti tiputettu naurettavan alas tai jopa puuttuvat kokonaan! Kiitos RKP:n ja sen suomalaisbulvaanien. Vantaa on malliesimerkki täydellisestä kohtuuttomuudesta!
Lakien tulee seurata aikaansa ja niitä pitää päivittää tilanteen mukaan. Kuten tehdäänkin muiden kuin kielilakien suhteen! Vaikka surusvekot ovatkin sitä mieltä, että kieltä koskevat lait ovat ikuisia riippumatta kielivähemmistöjemme määristä ja koosta.
Tuollainen tyhmä laki pitää poistaa äkkiä.
"Ja nuo kielilait ovat sattumalta surujen tekemiä! Ja kaksikielisyysrajat on tietoisesti tiputettu naurettavan alas tai jopa puuttuvat kokonaan! Kiitos RKP:n ja sen suomalaisbulvaanien. Vantaa on malliesimerkki täydellisestä kohtuuttomuudesta!"
Nykyisen kielilain ovat maan eduskunnan (200 edustajaa) vahvistamat ja vieläpä ylivoimaisella enemmistöllä, äänin 179 - 3.
Sopii lopettaa tuo typerä jankutus ja lapsellinen selittely surujen tekemistä laeista, surut (10 kpl) eivät tee lakeja, eduskunta tekee voimasuhtein 10 - 190 !!
Ni sitten eikun vaan politiikkaan mukaan tai yhteys omaan kansanedustajaasi! Kävithän sentään äänestämässä?
Lakeja kun ei muuteta kitisemällä ja haukkumalla niitä RKP:n nettipalstalla!
Uusi kielilaki meni läpi äänin 179 - 3 joten ei sinulla ole kuin korkeintaan 169 edustajaa vakuutettavana siitä että laki on tyhmä ja samalla lobbattava päättäjiä että aloittavat uuden lain valmistelun.
Edellinen kielilaki (jota ei ole paljoa muutettu) oli voimassa 81 vuotta, vuodesta 1922 vuoteen 2003 ja nyt sitten tämä uusi on ollut voimassa vuodesta 2003-
Tulen mielenkiinnolla seuraamaan edistymistäsi.... Lycka till!
"Ainoa tapa, jolla suomenruotsalaista kulttuuria pystytään pitämään elossa mahdollisimman pitkään, on pitää suomenruotsalaisuus avoimena myös valtaväestölle, tehdä siitä suoraan sanoen iloinen asia. Jos kulttuurista tulee ekslusoivaa, poissulkevaa, suomenruotsalaisuus pysyy ehkä vahvempana jonkin aikaa, mutta katoaa sitten hyvin nopeasti "
Valtaväestöhän on aina ollut tervetullut nauttimaan kulttuuristamme, mikä muka estää?
Ruotsinkielisten kulttuuritapahtumien järjestäjät muistavat lähes aina myös suomenkielisiä katsojia / kuulijoita / kävijöitä ja huomioivat heidät tekstityksin, käännöksin, kaksikielisin esittein, kaksikielisin esityksin etc. Samaa ei voi sanoa suomenkielisistä.
Kannattaisi oikeasti tutustua Suomen laadukkaaseen ruotsinkieliseen kulttuuritarjontaan! Kuten tiedätte meillä on säätiöittemme kautta verrattain paljon rahaa nimenomaan kulttuurin tekemiseen, ja se myös näkyy.
P.S.
Arhippainen jäi pois Hufvudstadsbladetista vuonna 2008 joten mikään ihan uunituore juttu tuo aloitus ei ollut.
Mamma mia! onhan sitä suomenruotsalaista teatteriakin. Ja kulttuurielämä on hyvin organisoitu ja lujalla taloudellisella pohjalla. - Keskustelu on edennyt jonkin verran, ei paljon, vuodesta 2008, mutta suomenruotsalaisuudessa politiikka ja kulttuuri kulkevat yhdessä toinen toistaan tukien ja hidastaen.
Muistin virkistämiseksi kopioin tähän vanhan kirjoitukseni:
Trotjänare
24.5.2008 9:37
"Ei ymmärrä Hufvudstadsbladetin päätoimittaja enkä ymmärrä minäkään, miksi Kulturfonden ei ole aikaisemmin myöntänyt tukevansa RKP:tä. Olisi sen voinut avoimesti kertoa jo vuosia sitten. Salailu herättää epäilyksiä.
Mielestäni kysymykset tulee osoittaa Kulturfondenille ja ruotsinkieliselle medialle. Kritiikki on noussut ruotsinkielisten omassa piirissä. Minun osuuteni on vain tuoda esiin niitä ajatuksia joita Vasabladet, Hufvudstadsbladet ja muut ovat tuoneet esiin. Ilmeisesti nuo lehdet eivät pidä siitä että asioita salataan. Mielestäni suomenkielistenkin lehtien tulisi selostaa asiat.
Minulla ei voi olla kantaa kiisteltyihin paikallisiin kysymyksiin, mutta ruotsinkieliset lehdet sekä ruotsinkieliset asiantuntijat, toisinajattelijat ja aivan tavalliset yksityishenkilöt esittävät kriittisiä huomautuksia RKP:n politiikkaa kohtaan. Kritiikki suuntautuu usein puolueen ohi taustavaikuttajiin, harmaisiin eminensseihin, joita ei nimetä, mutta joiden olemassaolo tiedetään. Onko käsite "fondmakt" tuttu? Tiedetään, että julkisivun takana on joitain muita, mutta nämä eivät tule esiin.
On hienoa, että ruotsinkielisillämme on rahastoja kulttuurin tukemiseen. Rikkaus velvoittaa. Olisi vielä hienompaa, että ne keskittyisivät vain kulttuurin tukemiseen, mutta jos ne haluavat vaikuttaa päivänpolitiikkaan, sen pitäisi tapahtua avoimemmin kuin tähän asti. (...)
Onhan sitä suomenruotsalaista vaikka mitä!
Mistä sinä tuon Kulturfondenin vedit mukaan tähän keskusteluun? Arhippainen puhui kulttuurista, ei Kulturfondenista!
Se että Kulturfonden on RKP:n päärahoittaja ei nyt liene epäselvää kenellekään! Ei se koskaan ole mikään salaisuus ollut, RKP'hän hallitsee Kulturfondenia ja on sen itse perustanut!!
Se ettei nämä säätiöasiat ennen vuotta 2008 olleet niin paljon esillä johtunee siitä että te nettifennot sittemmin olette niistä innostuneet ja kehittäneet niiden ympärille jos jonkinlaisia salaliittoteorioita.
RKP saa säätiön tuotosta suoraan päältä oman sovitun osuutensa ja loput säätiö jakaa kulttuurille. Kulturfonden koostuu lähes 500 erillisestä rahastosta, jolla jokaisella on omat sääntönsä ja ohjeensa miten rahat tulee käyttää. Rahastojen omien säädösten lisäksi ainoat jotka Kulturfondenissa käyttävät valtaa ovat RKP:n asettamat luottamushenkilöt.
Mitä taas poliittiseen vaikuttamiseen tulee niin suoraan politiikan tukemiseen perustettu Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland ei kuulu RKP/ Litteratursällskapetin hallinnoimaan Kulturfondeniin vaan on ihan itsenäinen, erikseen politiikan tukemiseen ja vaalityön rahoittamiseen perustettu säätiö. Ne rahat eivät ole kulttuurilta pois vaan lahjoitettu ja rahastoitu juuri siihen tarkoitukseen.
Ruotsinkielisestä kulttuuripolitiikasta Suomessa ei voida keskustella ilman että viitataan säätiöihin ja rahastoihin. Niiden merkitys on suuri, ja ne takaavat ruotsinkielen jatkuvuutta kultturin alalla.
Se pitää varmasti paikkansa! Entä onko siinä mitään pahaa että meillä on rahaa huolehtia kulttuuristamme ja ylläpitää sitä?
Ymmärrän että se nettifennoa harmittaa mutta kun on yksityisestä rahasta kyse niin joutuu vain sen ***tutuksen kestämään. Me luonnollisesti huolehdimme itsestämme, kulttuuristamme ja rahoistamme kuten parhaaksi katsomme.
Sekin pitää paikkansa, että kulttuuristanne huolehtimiseen ei tarvita enemmistön pakkoruotsia, vaikka kellokkaanne RKP:ssä niin uskovat ja siksi sitä edelleen suorastaan häpeämättömän ihraisesti vaativat.
Säätiöiden asemaa suomenruotsalaisuudessa oli käsitelty varsin varovaisesti, kunnes Trygve Söderling vuodenvaihteessa 2007/2008 julkaisi Hbl:ssä artikkelin, joka herätti melkoista huomiota. Ruotsinkieliset lehdet kirjoittivat säätiöiden politiikasta kriittisesti, ja tähän viittaan vanhassa kirjoituksessani.
Rkp:llä on ollut 40 vuoden ajan edustajia maamme hallituksessa, ja heidän ja heidän puolueensa kytkennät suomenruotsalaiseen rahaan ovat merkityksellisiä. On virallliset organisaatiot ja epäviralliset, ja on verkostoituminen, joka ei näy, ja on henkilöitä jotka ovat monessa mukana. Säätiöillä on huomattava omaisuus ja huomattavat, verovapaat tulot, mikä on ihan OK, mutta ruotsinkielinen yhteisömme on niin tiiviisti yhteenhitsautunut, ettei aina tiedä, kenen äänellä ja kenen tahdissa snapsilaulut lauletaan. - Säätiöissä kiinnostaa rahastojen varallisuutta hoitavien hallintomiesten vaikutus Rkp:n päätöksentekoon, ja tietysti myös Rkp:n osuus näiden talousmiesten kannustajana. Aikanaan puhuttiin punapääoman vaikutuksesta politiikkaan, ja myös ruotsalaisella rahalla on oma ohjaava vaikutuksensa. Kaikki on laillista mutta kiinnostaa ulkopuolisia.
Yrygve S edustaa suomenruotsalaista vasemmistoälymystöä ja hän on se joka aina välillä rutisee säätiöiden vallasta ja siitä vaikenevasta itsekontrollista jota ne ihmisissä saavat aikaan. Säätiöissä on hyvät ja huonot puolensa mutta ne ovat olemassa eivätkä ne tule katoamaan minnekään. Säätiöiden varallisuus on kasvanut valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana ja taitavien sijoittajien hoidossa ne jatkavat kasvuaan ja rikastumistaan. Sillekään tosiseikalle on vaikea tehdä mitään.
En tosin ymmärrä TS:n vaatimusta ettei RKP saisi ottaa vastaan rahoitustaan säätiöltä (Kulturfonden) jonka itse on omilla rahoillaan perustanut. Myöskään kritiikki RKP:n suurta valtaa kohtaan Kulturfondenissa ei oikein minun mielestäni osu kohteeseensa, edustaahan RKP sentään suurinta osaa meistä ruotsinkielisistä, ja myös ihmisiä koko poliittisen kentän laidasta laitaan.
Tottakai vallankäyttöä voi aina kritisoida mutta pitäisi esittää varteenotettava vaihtoehto.
TS esittää Folktingetiä suomenruotsalaisten oman "puoluetuen jakajaksi", ajatus on minusta aika haettu. Säätiöiden varat koostuvat yksityisistä lahjoitusvaroista joten kaipa lahjoittajat ovat itse tieneet mihin tarkoitukseen haluavat lahjoituksensa käytettävän. Poliittiset puolueet ovat ideologisia järjestöjä ja niiden sekä niitä tukevat säätiöt ovat verovapaita.
http://hbl.fi/kultur/personportratt/2012-07-26/trygve-soderling-svenskfinland-har-komiska-drag
Kiitos vastauksesta. Tärkeintä on, että säätiöiden ym. edustaman rahan, suomenruotsalaisen kulttuurin ja Rkp:n välisiä kytköksiä seurataan. Rkp saa valtuutuksen äänestäjiltään, taiteilijoiden tulee olla riippumattomia, ja talousmiesten on varottava, etteivät huomaamattaan ulota valtaansa liian pitkälle.
Voihan niitä seurata mutta kysessä on yksityinen raha jota myönnetään yksityiseen toimintaan, ja niitä vastarannankiiskiä tulee aina löytymään joiden mielestä jakopolitiikka on väärää tai epäoikeudenmukaista.
Rahaa on kuitenkin vuosittain jaossa niin paljon että luulisi sitä ennen pitkää riittävän kaikille, jos vain osaa kirjoittaa hakemuksia, tietää mistä hakee ja mitä, sekä lukee kyseisen säätiön / rahaston tuki- ja apurahaperusteet.
Svenska kulturfondenin toiminnan tavoitteet ovat:
- tukea ja vahvistaa ruotsin kielen ja ruotsinkielisen toiminnan asemaa Suomessa
- kehittää osaamista, asiantuntemusta ja luovuutta suomenruotsalaisten keskuudessa
- tukea suomenruotsalaisten yhteenkuuluvuutta ja identiteettiä.
http://www.kulturfonden.fi/fi/
Tässä lista erillisistä säätiöistä ja rahastoista jotka kuuluvat Kulturfondenin katon alle. Kullakin niistä on omat säädöksensä siitä miten säätiön tuotto on käytettävä.
Kulturfondenia hallinnoi Svenska litteratursällskapet, osa listan säätiöistä tukee nimenomaan Svenska litteratursällskapetin toimintaa ja osa kuuluu Kulturfondenin alaisuuteen.
http://www.sls.fi/sv/allmant/sls-fonder
Mikä oli Maxin sanoma? Hänen mukaansa ruotsinkielisyys vähene ja laimenee. Ja sen takia pitää "sisällyttää" muunkielisiä ruotsinkielisyyteen? Miksi ihmeessä pitäisi?!
Todellakin on ruotsinkielisyys heikossa hapessa, kun surujen päälehdenkin pitää palkata suomenkielinen päätoimittaja!
Ankkadaamilla näyttää ottavan taas koville.
Olet oikeassa! Jatkuva rautalangan vääntäminen teille pöhköille kielisotureille ottaa välillä koville!
Mutta kyllä se tästä.....
RKP:n kellokkaat ne todellisia kielisotureita ovat. Hehän vaatimalla vaativat fennoja omaan kieliuskoonsa, kuten Syyrian jihadistit omaan uskoonsa. Tulitpa taas käyttäneeksi sanoja, jotka sopivat kuvaamaan parhaiten RKP:n kellokkaita.
Jos tarkoitat minun "kieliuskollani" minun uskoani siihen että minulla tulee suomalaisena olla yhtäläiset oikeudet saada yhteiskunnalta palveluni samanlaisina ja yhtä laadukkaina kuin sinäkin.
Jos se oikeuden puolustaminen vaatii sotaa niin mikäs ettei.
Tähän mennessä tosin olen vain tehnyt parhaani väistellessäni suomenkielisten kielijihadistien pilkkakirveitä ja jatkuvia hyökkäyksiä minua ja maanmiehiäni vastaan, heidän hyöriessä meidän ruotsinkielisten kimpussa valhein ja mustamaalauskampanjoin.
Minähän kirjoitin RKP:n kellokkaista todellisina kielisotureina, joiden toivon asettuvan kannallesi, että pakkoruotsi on heillekin evvk-asia, kuten sinulle Ankdam-kuomasemme.
Et sinä meidän surujen ja RKP'n kannatusta tarvitse pakkoruotsin kaatamiseen jos vain saat riittävästi omiasi kannattamaan poistamista. Ihan turhaan tuhlaat ammuksia meihin, yritä vakuuttaa omasi!
On sitä paitsi erittäin epätodennäköistä että RKP missään tilanteessa ryhtyisi asiassa jotenkin aktiiviseksi, se olisi jopa omituista jos ryhtyisi, asiahan koskee ensisijaisesti teitä.
Älä nyt Ankdam meitä kaikkia ruotsinkielisiä laita samaan leiriin. Suuri joukko meitä ei tue alkuunkaan RKPn yksisilmäistä ja pitkällä juoksulla itsetuhoista kielipolitiikkaa.
Olisihan muitakin tapoja hoitaa kaksikielisten kuntien ruotsinkieliset palvelut valjastamatta koko suomenkielistä valtakuntaa ylimitoitetuun ruotsinkielen byrokratia koukkuihin virkamies ruotsineen jne...
Kirjoittihan S Ginman äskettäin HBLssä että suomenruotsalaiset vaikenevat tietyistä tosiasioista.....
""å andra sidan kan orsaken till förändringsmotståndet eventuellt hittas på riksplanet i form av en tystnad kring svåra frågor. Det gäller till exempel oviljan att diskutera vad motståndet mot den obligatoriska skolsvenskan på sikt kan få för följder och framför allt vad det kräver för åtgärder.""
"Älä nyt Ankdam meitä kaikkia ruotsinkielisiä laita samaan leiriin. Suuri joukko meitä ei tue alkuunkaan RKPn yksisilmäistä ja pitkällä juoksulla itsetuhoista kielipolitiikkaa."
Eihän kyse olekaan siitä etteikö RKP:n sisälläkin ja varsinkin meidän surujen keskuudessa olisi erilaisia mielipiteitä mutta että ME ryhtyisimme aktiivisesti poistamaan suomenkielisiltä pakollista ruotsin opetusta on ajatuksena täysin absurdi.
Yksittäiset kansanedustajat voivat äänestää joko puolesta tai vastaan mutta että RKP puolueena tekisi asiasta aloitteen niin tuskin.
Oma kommenttini tuolla ylempänä liittyi siihen että neffet voisivat lakata syyttelemästä, haukkumasta ja räävimästä meitä suruja kun syy (ansio) heidän pakkoruotsiinsa on aivan muualla.
Eduskunnassa äänestettiin pakkoruotsin poistamisesta viime keväänä ja äänet jakautuivat 134 pakkoruotsin puolesta ja 48 sitä vastaan.
Luvuissa on siis ainakin 124 muuta kansanedustajaa kuin eduskunnan ruotsinkielisen ryhmän jäseniä joten turha meidän kimpussa sähistä!
RKP:n kannattajia pakkoruotsi ei ollenkaan koske, siksi sille sopii evvk-asenne. Asenne on itsellesi tuttu. Enempää emme vaadi. RKP:n kellokkaiden aktiivinen vaahtoaminen pakkoruotsin puolesta on kerrassaan härskiä.
Taas huvittava esimerkki neffen logiikasta: Aloittaja haastaa suomenruotsalaisuuden olemaan avoin myös suomenkielisille > SUOMENkielinen kertoo, että kulttuuri ON avoin, jos suomenkielinen vain itse haluaa (kaikki on omasta asenteesta kiinni) > neffe tyrmää täysin, ja sanoo, ettei ole kiinnostunut koko asiasta.
Eli on syytä kysyä, mihin neffe pyrkii näillä viesteillään/mitä neffe oikeastaan tavoittelee elämässään/miksi neffelle ei mikään kelpaa (- kun mamutkin oppivat ruotsin alta aikayksikön)/mikä onkaan lopulta se ongelma, jonka neffe haluaa ratkaista suhteessa suomenruotsalaisiin ja ruotsin kieleen?
Voin vastata tähän suomenkielisenä: neffe ei edes tiedä mikä hänen ongelmansa on. Siksi neffe ei myöskään tiedä, miten ongelma ratkaistaan.
Juuri näin. Neffe on uskollinen vanhemmiltaan saaduille opeille vaikka niissä ei ole järjen hiventäkään.
Joskus tuntuu, että neffeä ottaa päähän se, että on suomenkielisiä, jotka mielellään oppivat ruotsin, kun se Suomessa kerran on helposti mahdollista. Tarjoaahan se erinomaiset mahdollisuudet työskennellä esim. Pohjoismaissa.
Nesve tai svekomielinen neffe, tämä kasklkjad, ei hyväksy, että kaikki eivät ole kiinnostuneita svekojen kielestä ja kulttuurista. Siksi pitää saada opiskella englannin ohella toisena (kolmantena, neljäntenä) vieraana kielenään mitä tahansa tarjolla olevaa vierasta kieltä pakkoruotsin sijasta, ruotsi yhtenä valinnaisten joukossa. Sellainen luo rikkautta Suomelle. Englanti ja kaikkien pakkoruotsi sulkee taatusti lähes kaikki suomenkieliset pohjoismaiseen umpioon.
Suomessa on harvinaisen helppoa läytää mahdollisuuksia päästä myös PUHUMAAN ruotsia. Oma suosikkini on Arbis, jonne kannattaa mennä opiskelemaan ruotsin kielellä mitä tahansa. Takuulla oppii puhumista!
Joskus tuntuu, että joillakin on sellainen käsitys, että "muut" ovat vastuussa kielenoppimisesta, vaikka kielenoppiminen on loppupeleissä aina jokaisen omalla vastuulla. Onhan päivänselvää, että jos keskittyy joka päivä negatiivisten asioiden ja ongelmien etsimiseen ja niiden korostamiseen, niin eipä siinä kielenoppimiseen enää aikaa jääkään.
Siispä, hyvät ihmiset, tehkää ITSE asioita, älkää odottako, että MUUT tekevät asiat puolestanne!
Niinpä. Tämä onnkin kielipoliittinen palsta, joka tarkoittaa sitä, että syy on aina jonkun muun. Loppupeleissä ihminen on aina itse omien tekemistensä tulos riippumatta siihen mihin ryhmään kuuluu.
"Hän kysyy retorisesti, kenelle kyseinen lehti oikein artikkeleitaan kirjoittaa, kenelle ruotsinkieliset teatteriesitykset on oikein tehty, kenen etuja ruotsinkieliset poliitikot ajavat, kenelle FST:n ohjelmat on tarkoitettu jne."
Samaa voisi kysyä itseltään myös Helsingin Sanomat. Itse peruutin kyseisen paskalehden monikymmenvuotisen tilaukseni, kun tajusin, että HS kirjoittaa vain päätoimittajien suomenruotsalaiselle lähipiirille ja haistattaa pitkät paskat suomalaisille lukijoillee,
Te neffet eristätte ihan vapaaehtoisesti itsenne tästä yhteiskunnasta epäilemällä RKP:n olevan salaliitossa kaikkien kanssa "suomalaisia" vastaan. Menkääpä puhumaan turuille ja toreille näistä salaliittoepäilyistänne, ja katsokaa ihmisten reaktioita, sieltä se totuus löytyy!
Fennoja ja neffejä, nettiä käyttäviä fennoja, on monta miljoonaa, sinä pqwiqpiqoio olet yksi heistä, tosin svekomielinen neffe. Fennot muodostavat tämän yhteiskunnan enemmistön, ja heistä 75 prosenttia vastustaa, 25 prosenttia kannattaa pakkoruotsia. Asiaa on kyselty muun muassa kolmen yliopiston voimin ja saatu tulokseksi tuo. Otapa huomion se, sinä nesve tai svekomielinen neffe pqwiqpiqoio.
Sekin tiedetään, että svekot ja nesvet eivät pärjää Suomesa ilman enemmistön pakkoruotsia, kuten RKP:n kellokkaista Marianne Nylanderin on kertonut. Fennot ja nettifennot uhraavat kohtuuttomasti aikaansa, energiaansa ja eurojaan, jotta svekot ja nesvet pärjäisivät hienosti tässä maassa.
"Menkääpä puhumaan turuille ja toreille näistä salaliittoepäilyistänne, ja katsokaa ihmisten reaktioita, sieltä se totuus löytyy!"
On kokeiltu, ja hurrifanaatikot kävivät kiinni fyysisesti ja yrittivät sabotoida mielipiteen esittämisen. Seuraavalla kerralla osaan varautua.
"Ainoa tapa, jolla suomenruotsalaista kulttuuria pystytään pitämään elossa mahdollisimman pitkään, on pitää suomenruotsalaisuus avoimena myös valtaväestölle, tehdä siitä suoraan sanoen iloinen asia."'
Surut yrittävät tehdä rasismista iloisen asian :-)
"Ruotsin kieli kuuluu suomalaisuuteen ja näin on Suomi päättänyt. Nettifenno vaihtaisi ruotsin kielen ihan mihin tahansa kieleen vailla mitään suomalaisuutta"
1. Vaikka ruotsin kieli kuuluisi Suomeen, ei se kuulu välttämättä suomalaisuuteen.
2. Suomen enemmistö päättää sen, mitä on suomalaisuus ja enemmistö vastustaa pakkoruotsia. Enemmistö on jo siis päättänyt, että ruotsin kieli ei ole osa suomalaisuutta.
3. Vaikka ruotsi olisi osa Suomea ja suomalaisuutta, ei se ole osa suomenkielisten identiteettiä.
"Ruotsin kieli kuuluu suomalaisuuteen ja näin on Suomi päättänyt"
Ei Suomi näin ole päättänyt. Muutama seteliselkärankainen poliitikko on päättänyt.
1. Vaikka ruotsin kieli kuuluisi Suomeen, ei se kuulu välttämättä suomalaisuuteen.
Suomen kieli ja ruotsin kieli kuuluvat molemmat suomalaisuuteen. Suomessa on kaksi kansalliskieltä. Suomessa on kaksikielisiä perheitä.
2. Suomen enemmistö päättää sen, mitä on suomalaisuus ja enemmistö vastustaa pakkoruotsia. Enemmistö on jo siis päättänyt, että ruotsin kieli ei ole osa suomalaisuutta.
Enemmistö ei päätä mitään, vaan eduskunta päättää. Suomi on demokratia, ja täällä ei ole käytössä kansan huutoäänestystä.
3. Vaikka ruotsi olisi osa Suomea ja suomalaisuutta, ei se ole osa suomenkielisten identiteettiä.
Ruotsin kielen ei tarvitse olla osa suomenkielisen identiteettiä. Nettifenno luulee näin ainoana maailmassa, ja siksi hän pelkää suruja ja "tartuntavaaraa".
Mäkinen_ kirjoitti: "Ruotsin kielen ei tarvitse olla osa suomenkielisen identiteettiä. Nettifenno luulee näin ainoana maailmassa, ja siksi hän pelkää suruja ja "tartuntavaaraa"."
Tällä saitilla on hyvin aktiivisena ollut pitkään nimimerkki Ankdam, ja kyllä hän on useaan otteeseen väittänyt, että ruotsin kieli kuuluu suomalaiseen identiteettiin. Minä ja useat muut olemme antanet noista vastauksista hänelle ankaraa palautetta. Ruotsin kieli on tosin muinoin ollut osa suomalaista identiteettiä, koska se oli Ruotsin vallan aikaan Suomessa ainoa hallintokieli. Mutta ajat muuttuvat, ja meidän on muututtava niiden mukana.