Sähköistyksen leviäminen Pielisjärven pitäjässä ja Lieksan kirkonkylässä.
Tiedot on poimittu Enso-Gutzeit Osakeyhtiön ja Lieksan Sähkö Oy:n historiikeista kaikkien tietoon.
W. Gutzeit & Co valjasti Pankakosken sähkön tuotantoon maaliskuussa 1912, jolloin vuosina 1910 - 1912 uusitussa Pankakosken tehtaassa aloitettiin kartongin tuotanto. Vuonna 1912 käyttöönotettu Pankakosken vesivoimalaitos aloitti sähkön aikakauden Pielisjärven pitäjässä.
Mainittakoon, että Pankakosken tehtaan tuotanto- ja konttoritiloissa otettiin sähkövalaistus käyttöön jo vuonna 1898. Valaistussähkö tehtiin Pankakosken silloisessa rautaruukissa koskivoiman pyörittämällä dynamolla eikä sähköä siirretty vielä pitemmälle.
Kuten historiasta tiedämme, ensimmäiset hehkulamput Suomessa syttyivät Tampereella maaliskuussa 1882, joten Pankakosken tehdas oli sähkövalaistuksen käytössä ensimmäisten joukossa maassamme.
Suomen ensimmäinen sähköä tuottava vesivoimalaitos rakennettiin Tampereen Tammerkoskeen vuonna 1891 ja Pankakoskelle vain noin 20 vuotta myöhemmin. Pankakoski oli sähköistyksen huipulla tuon ajan Suomen suuriruhtinaskunnassa.
Kaikki muistavat Titanicin. Huhtikuun 15. päivänä vuonna 1912 upposi aikansa ylellisin alus Royal Mail Steamer Titanic törmättyään jäävuoreen. Pankakosken vesivoimalaitos oli käynnistetty kuukautta aiemmin!
Pankakosken tehdasta rakennettaessa yhtiö perusti vuonna 1912 sahalaitoksen, eli Mattilan sahan Lieksan Rantalaan, nykyiseen Kiramonrantaan. Saha palveli alkuvaiheessa pääasiassa tehtaan tarpeita. Sähkövoiman saha sai Pankakosken vesivoimalaitokselta. Saha paloi vuonna 1933 eikä sitä rakennettu enää uudelleen.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-52289
Lieksan Sähkö Oy perustettiin syyskuussa 1918 ja koska yhtiöllä ei ollut vielä omaa sähköntuotantoa, päädyttiin oman voimalaitoksen rakentamiseen, jota varten vuokrattiin tontti Hovilan isännältä Lieksanjoen varresta kirkkopuiston rautatien väliseltä alueelta. Sähköenergiaa saatiin puulla toimivan höyryturpiinin perään asennetusta vajaan 40 kW:n tehoisesta generaattorista. Alue tunnetaan nimellä ”sähkökenttä”.
Kevättalvella vuonna 1919 verkostoon liittyneet lieksalaiset kodit alkoivat saada sähkövaloa öljylamppujen siirtyessä komeroiden nurkkiin. Sähköenergiasta laskutettiin lamppujen, eli ”kynttilöiden” määrän mukaan. Muuhun sähköä ei vielä silloin käytetty.
Kesäkuussa 1929 Lieksan Sähkö Oy solmi Pankakosken tehtaan kanssa ”virranostosopimuksen”. Sopimus turvasi sähkön saannin vuosikymmeniksi Lieksan kirkonkylään ja osaan Pielisjärven pitäjää.
Kun wanha lieksalainen lampun osti
84
723
Vastaukset
Nyt tulee todella mielenkiintoista historiaa jota ei löydy mistään nykyteoksista.
Silloin 1929 taisi olla ensimmäinen linja joka tehtiin keskustan ulkopuolelle (silloinhan Lieksa oli vain kylä) oli Rantalastaan ja siitä Yrjölän suuntaan josta Sorsalaan ja aina Saavanniemen perukoille asti.
En ole 100 % varma, mutta näin vanhat puhuivat.
Tiedän miehen joka oli puuhamiehenä hankkeessa.
Hän oli Veikko Pakarinen joka on nyt sankarihaudassa.
Hän on eräs Lieksan legendoja jo pituutensa puolesta, aikalaismerkintöjen mukaan ensimmäinen 190 cm mies Lieksassa.
Hän oli myös melkoinen kulttuuripersoona.Kamuttajan tiedot pitävät paikkansa. Koska sähkön kulutus oli lisääntynyt kirkonkylässä ja osassa Pielisjärveä, oli Pankakoskelta lähtevä sähkönjakelujärjestelmä kokonaan uusilla. Uusi 6000 voltin sähkölinja kulki Tiuran särkkien kautta Rantalaan. Kunnalliskodin tien varteen tuli pylväsmuuntamo, joka palveli 380 voltin jännitteellä kamuttajan mainitsemia alueita. Maanomistajien kanssa sovittiin linjan alle jäävien alueiden vuokrat. Historiikissa mainitaan mm. Riikoset korvausten saajina.
Kauppa- ja teollisuusministeriö joutui myöntämään takautuvasti kyseisen suurjännitelinjan rakennusluvan, kun hankkeen vetäjiltä oli unohtunut luvan hakeminen. Lupa irtosi kuitenkin jo vuonna 1930.
Noihin aikoihin tulivat kirkonkylälle ensimmäiset ulkovalot, joita oli kaikkiaan alakylältä yläkylälle 12 kappaletta. Nykyäänhän ne ovat katuvaloja.- oliko.sama
Minun ukki puhui joskus kivimies Pakarisesta sanoi olleen Pielisjärven ehdottomasti paras. Minun vanhan kodin kivijalka oli hänen tekemänsä.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Kamuttajan tiedot pitävät paikkansa. Koska sähkön kulutus oli lisääntynyt kirkonkylässä ja osassa Pielisjärveä, oli Pankakoskelta lähtevä sähkönjakelujärjestelmä kokonaan uusilla. Uusi 6000 voltin sähkölinja kulki Tiuran särkkien kautta Rantalaan. Kunnalliskodin tien varteen tuli pylväsmuuntamo, joka palveli 380 voltin jännitteellä kamuttajan mainitsemia alueita. Maanomistajien kanssa sovittiin linjan alle jäävien alueiden vuokrat. Historiikissa mainitaan mm. Riikoset korvausten saajina.
Kauppa- ja teollisuusministeriö joutui myöntämään takautuvasti kyseisen suurjännitelinjan rakennusluvan, kun hankkeen vetäjiltä oli unohtunut luvan hakeminen. Lupa irtosi kuitenkin jo vuonna 1930.
Noihin aikoihin tulivat kirkonkylälle ensimmäiset ulkovalot, joita oli kaikkiaan alakylältä yläkylälle 12 kappaletta. Nykyäänhän ne ovat katuvaloja.Kunnalliskodin tien varteen tuli pylväsmuuntamo, joka palveli 380 voltin jännitteellä kamuttajan mainitsemia alueita.
Käsittääkseni silloin vielä ei rakennettu pylväsmuuntamoita missään vaan puisia tai tiilisiä koppeja. Pylväsmuuntamo taitaa olla vasta 1960-luvun keksintöä. Kuakilaa, Sorsalaa yms. alueita syöttänyt muuntamo oli muistini mukaan Lampelan likellä, punaiseksi maalattu lautahökötys.
Kirjailen vielä myöhemmin lisää Lieksan ja muinaisen Pielisjärven sähköasioista jahka ennätän. Pitää kiirettä kun on noita syyskyntöjä vielä rästissä tuollaiset 60 ha.
PS. Vanha tanhio tässä vain uudella nikillä. Jotain oli tapahtunut vanhalle nikilleni eikä se enää herännyt talviunestaan. Piti ottaa uusi.tanhio_takatalvi2 kirjoitti:
Kunnalliskodin tien varteen tuli pylväsmuuntamo, joka palveli 380 voltin jännitteellä kamuttajan mainitsemia alueita.
Käsittääkseni silloin vielä ei rakennettu pylväsmuuntamoita missään vaan puisia tai tiilisiä koppeja. Pylväsmuuntamo taitaa olla vasta 1960-luvun keksintöä. Kuakilaa, Sorsalaa yms. alueita syöttänyt muuntamo oli muistini mukaan Lampelan likellä, punaiseksi maalattu lautahökötys.
Kirjailen vielä myöhemmin lisää Lieksan ja muinaisen Pielisjärven sähköasioista jahka ennätän. Pitää kiirettä kun on noita syyskyntöjä vielä rästissä tuollaiset 60 ha.
PS. Vanha tanhio tässä vain uudella nikillä. Jotain oli tapahtunut vanhalle nikilleni eikä se enää herännyt talviunestaan. Piti ottaa uusi.Mukava, että olet tullut mukaan. Luin kirjoituksiasi noin 10 vuotta sitten, mutta en silloin vielä ehtinyt juuri kirjoittelemaan.
Saattaa hyvinkin olla, että sähköasioissa maallikko henkilö Lieksan Sähkön historian kirjoittajana on nimennyt silloisen kunnalliskodin luokse rakennetun "Peltoniemen muuntamon" pylväsmuuntamoksi. Historiikissa on mm. sekoitettu voltit ja watit keskenään sekä kerrotaan suurjännityksestä. Jännittäviä sähköhommat lienevät silloin olleetkin.
Minä muistan ainakin yhden pylväsmuuntamon 50-luvun alusta, jolloin havaitsin sen ensimmäisen kerran. Se oli Lieksan Puunjalostustehtaan pylväsmuuntamo Kaupunginniemeen menevän tien varrella, vasemmalla puolella kirkkopuiston takana vanhan asuinrakennuksen vieressä. Muuntaja oli korkealla kahden pylvään välissä. Olen melko varma, että muuntamo on ollut siinä jo edellisillä vuosikymmenillä.- ukkikin.oli.kivimies
oliko.sama kirjoitti:
Minun ukki puhui joskus kivimies Pakarisesta sanoi olleen Pielisjärven ehdottomasti paras. Minun vanhan kodin kivijalka oli hänen tekemänsä.
milloin se talo oli rakennettu ja missä päin jos kerran on sodassa kuollut niin ei voi olla kovin tuore
- oliko.sama
ukkikin.oli.kivimies kirjoitti:
milloin se talo oli rakennettu ja missä päin jos kerran on sodassa kuollut niin ei voi olla kovin tuore
Talon rakennus vuosi on 1919. Paikka on keskustassa
oliko.sama kirjoitti:
Talon rakennus vuosi on 1919. Paikka on keskustassa
Ei ole sama vaan eri Pakarinen.
Hän oli alansa mestaareita.
- Ei.tullut.sähkömiestä
Samaa mieltä kamuttajan kanssa sinusta. Olet kyllä todellinen tietäjä tällä palstalla, eräs suurimmista. Pikkupoikana oli ihanne ammatti sähkömies ja katselin kun Lieksan-Sähkön miehet teki töitä ja tietysti PKS teki linjoja.
- että-niin-pitkällä-jo
------Lieksan-Sähkön miehet teki töitä ja tietysti PKS teki linjoja.----
Mikä ero näillä kahdella asialla ?
- rotestimökinpoika
Pikkuisen asian vierestä. Lennättimen miehet jatkoivat puhelinkaapeleita.
Yleensä niiltä jäi ojaan lyijylevyn palasia. Mainioita pohjaongen paino aihioita.- osdifuo
Sähköö.
- että-niin-pitkällä-jo
MITÄ, onko Lieksassa jo sähkövalo. Ei voi olla tottakaan !
- lammaspaimen-
Lieksahan sähköistyi vasta 60-luvun lopulla. Ihmiset joutui valtaosaltaan, kellä telkkari oli, katsomaan Peyton Placea kynttilän tai päreen valossa.
Muutoinhan tämä kylä on tullut kuuluisaksi höyryvoimasta. Tälläkin haavaa täällä on yksi muuttanut höyrypää, jonka tuottama energia on kolmen terawatin luokkaa. - terapiavati
lammaspaimen- kirjoitti:
Lieksahan sähköistyi vasta 60-luvun lopulla. Ihmiset joutui valtaosaltaan, kellä telkkari oli, katsomaan Peyton Placea kynttilän tai päreen valossa.
Muutoinhan tämä kylä on tullut kuuluisaksi höyryvoimasta. Tälläkin haavaa täällä on yksi muuttanut höyrypää, jonka tuottama energia on kolmen terawatin luokkaa.Mikä ihmeen teravati?
Vuonna 1921 puuseppä Olli Toivasen (Puu-Ollin) perustaman Lieksan Puunjalostustehdas Oy:n lisäksi Kaupunginniemessä oli sähkön kuluttajana mm. Suomen Vuolukivi Oy:n nosturi, joka oli saanut sähkön vuonna 1942. Suuri nosturi oli korkean teräsrakennelman päällä ja sillä nostettiin vuolukiveä lotjista rautatievaunuihin tilaajille toimittamista varten. Nosturi oli nuorison kiipeilypaikka silloin kun se ei ollut käytössä.
Myös siltavahdin talossa oli sähkövalo, mutta rautatiesillan kääntäminen piti suorittaa kuitenkin käsikammesta veivaamalla. Muistan, että 50-luvulla siltavahtina toimi Kokko -niminen mies, asuen perheineen VR:n siltavahdin talossa.
Kaupunginniemessä oli sotien aikana myös puolustusvoimien varastoja, joissa oli sähkövalot. Varastot ja paljon puutavaraa tuhoutuivat keväällä 1959 suurpalossa, joka sai alkunsa veneentervaajan tulenpidosta. Varastot eivät olleet tuolloin enää puolustusvoimien käytössä.
Puunjalostustehdas ajautui konkurssiin huonon johtamisen takia 40 toimintavuotensa jälkeen 60-luvun alkuvuosina. Oikeustoimien jälkeen tehtaassa oli vielä pienimuotoista puusepän toimintaa.
Puunjalostustehtaan tontille on ollut kymmenisen vuotta suunnitteilla Lieksan kaupungin siirtolapuutarha. Suunnittelu lienee vielä kesken?Linkin kuvassa on Strömbergin pylväsmuuntamo 50-luvulta. Kuvan mukainen muuntamo oli Puunjalostustehtaan tontilla. Pienitehoiset muuntajat oli edullisempaa varustaa pylväsmuuntamoiksi kuin tehdä niitä varten erilliset rakennukset. Suuri tehoiset muuntajat olivat painonsa takia eri juttu.
https://www.finna.fi/Record/tm_ah.M011-1164480Edellisestä viestistä jäi mainitsematta, että pylväsmuuntamoita on rakennettu Suomessa jo yli 100 vuotta. Maaseudulle ja harvaan asutuille seuduille ne soveltuivat ja soveltuvat edelleenkin parhaiten. Erään Karunan kylän sähköistyksen historiasta pieni ote:
”Turun Insinööritoimisto rakensi Rantolan voimalaitoksen, jonka voimakoneeksi hankittiin halkokäyttöinen 150 hevosvoiman lokomobiili, sekä johdot perustajien kartanoihin ja Sauvon kirkonkylään. Sähkön jakelu Rantolasta alkoi marraskuussa 1912. Vuoden loppuun mennessä suurjänniteverkon pituus oli 20 kilometriä ja pylväsmuuntamoita oli valmiina seitsemän kappaletta. Ensimmäisen täyden toimintavuoden aikana (1913) asiakkaat kuluttivat sähköä yhteensä 55 000 kilowattituntia. Sähkövaloa ja -voimaa haluavien määrä lisääntyi pian laajemmalti aina naapuripitäjiin asti”.
Luulatavasti Pielisjärven ja Lieksan kirkonkylän muuntajista pienimmät viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä ovat olleet juuri pylväsmuuntamoita, vaikka sitä ei erikseen mainitakaan. Pienimmät muuntajakoot on mainittu olleen 5 kVA, 10 kVA ja 15 kVA. Nyt yksi tuollainen muuntaja ei riittäisi enää edes yhteen sähkölämmitystaloon.Jututin erästä n. 70-vuotiasta sähkölinja-asentajaa ja sain seuraavia tietoja: Muuntamo ei vaikuta laisinkaan -50-luvun muuntamolta. Erottimien eristimet, muuntajan eristimet, pj-kotelo alhaalla sekä ohjaussauvaputki pylvään sivussa ovat tyypillistä -60-lukua. Ilmeisestikin kuvan vuosiluvussa on virhe. Hän myös kertoi, että vasta -60-luvulla alettiin tekemään pylväsmuuntamoita.
Kertoi senkin, ettei muista nuorena sähkärinä nähneensä ainuttakaan ulkoeristimin varustettua muuntajaa, kaikissa vanhimmissakin oli sisäeristimet. Sisälle tarkoitetut eristimethän eivät kestä vesisateessa vaan paukahtaa, tulee ylilyönti ja se muuntaja on entinen.
Tuollaisia peltisiä koteloita ei käytetty vielä -50-luvulla, kotelomalli oli ihan eri. Itsekin lapsuudessani en nähnyt ainuttakaan pylväsmuuntamoa missään, puukoppeja ne olivat kaikki paitsi Rantalassa valkoinen tiilikoppi.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Edellisestä viestistä jäi mainitsematta, että pylväsmuuntamoita on rakennettu Suomessa jo yli 100 vuotta. Maaseudulle ja harvaan asutuille seuduille ne soveltuivat ja soveltuvat edelleenkin parhaiten. Erään Karunan kylän sähköistyksen historiasta pieni ote:
”Turun Insinööritoimisto rakensi Rantolan voimalaitoksen, jonka voimakoneeksi hankittiin halkokäyttöinen 150 hevosvoiman lokomobiili, sekä johdot perustajien kartanoihin ja Sauvon kirkonkylään. Sähkön jakelu Rantolasta alkoi marraskuussa 1912. Vuoden loppuun mennessä suurjänniteverkon pituus oli 20 kilometriä ja pylväsmuuntamoita oli valmiina seitsemän kappaletta. Ensimmäisen täyden toimintavuoden aikana (1913) asiakkaat kuluttivat sähköä yhteensä 55 000 kilowattituntia. Sähkövaloa ja -voimaa haluavien määrä lisääntyi pian laajemmalti aina naapuripitäjiin asti”.
Luulatavasti Pielisjärven ja Lieksan kirkonkylän muuntajista pienimmät viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä ovat olleet juuri pylväsmuuntamoita, vaikka sitä ei erikseen mainitakaan. Pienimmät muuntajakoot on mainittu olleen 5 kVA, 10 kVA ja 15 kVA. Nyt yksi tuollainen muuntaja ei riittäisi enää edes yhteen sähkölämmitystaloon.Kaikki PKS:nkin vanhimmat muuntamot ainakin Pielisjärvellä olivat puutorneja eikä Pielisjärvi ollut mitenkään erityisasemassa. Ne korvattiin pylväsmuuntamoilla 1960-luvulla. Vanha puutorni jätettiin paikalleen sillä maanviljelijät halusivat niitä mielellään mm. heinäseiväsvarastoiksi. Ja saihan siitä sitten joskus polttopuuta.
Pielisjärven sähköistys alkoi Mätäsvaarasta, siellä oli PKS:n muuntamo nro 11. Saattaahan olla, että se oli kaivosajan peruja, PKS oli vain ostanut sen.Kiitoksia asiantuntijan vakuuttavalla rintaäänellä esitetyistä valaisevista kertomuksista. En lähde ollenkaan väittelemään kyseisestä muuntaja-asiasta.
Historiikeissa ja kuvateksteissä voi olla virheitä, asiat ja laitteistot voidaan kukin ymmärtää eri tavoin. Täysin maallikoille ne voivat olla täyttä ”hepreaa”. Kuten sanottu: ”toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä”. En lähtenyt tietenkään muuttelemaan historiikin kirjoittajan tekstiä, koska siihen ei minulla ollut mahdollisuutta omien puutteellisten tietojeni takia.
Sähköistyksen leviäminen paikkakunnalla on kuitenkin mielenkiintoista tietoa ja sitä olen kaivellut Enso-Gutzeitin ja Lieksan Sähkön historiikeista. Aiheesta on toistaiseksi löytynyt hyvin vähän kirjoitettua tietoa.
Muistan toki 50-luvulta myös nuo useimmiten punaiset, lautarakenteiset korkeat muuntajatornit, joita oli pystytetty kulutuskohteiden läheisyyteen.
En kuitenkaan voi pyyhkiä mielestäni kuvaa Lieksan Puunjalostustehtaan muuntajasta pylväiden välissä harmaan mökin pihapiirissä. On vain muistikuva – ei valokuvaa. Muistikin voi ”muistaa” väärin! En voi paljon erehtyä vuosikymmenestä, koska 1950-luvulla vierailin usein tuossa mökissä, jossa silloin asui tehtaan höyläämössä työskennellyt L. Häkkinen perheineen. Tehtaan vedellessä viimeisiään 60-luvun alussa, perhe muutti mökistä ensin Korpi-Jaakon kadulle ja siitä Mätäsvaaraan, jossa Häkkinen työskenteli jonkin aikaa Haimakaisen verstaalla.
Tein muinoin selvityksen Lieksan Puunjalostustehtaan toiminnasta ja sen takia tunnen tuon laitoksen aika hyvin. Selvitykseen sain yli kahdenkymmenen tehtaan työmiehen ja toimihenkilön tiedot ja joidenkin haastattelut 1950-luvulta. Joissakin asioissa minulla ja kamuttajalla oli samansuuntaisia tietoja kohteesta ja henkilöistä kirjoitellessamme niistä tällä palstalla.
- niin.että
Mitä mieltä on kamuttaja näistä sähkö ja muuntaja asioista kumpii on oikea
- os.Utriainen
kamuttaja kirjoitti:
En mitään mieltä, sillä en tunne alaa oikeastaan ollenkaan.
Kerrotko jotain tuosta Pakarisesta sähköjen puuhamiehenä ja kivimiehestä onko jotain yhteyttä
os.Utriainen kirjoitti:
Kerrotko jotain tuosta Pakarisesta sähköjen puuhamiehenä ja kivimiehestä onko jotain yhteyttä
Nimimerkkisi kertoo minulle miksi olet kiinnostunut kivimiehistä, varmaan siksi laitoit tuon sukunimen koska arvasit minun arvaavan yhteyden.
Sinunkin eräs esi-isistäsi (Antti = Ukko-Antti vanhana) oli tunnettu kivimies, mutta en arvaa mitä sukuhaaraa olet.
Hänen pojistaan yksi teki myös kivitöitä, mutta teki muutakin.
Tämä Veikko Pakarinen oli myös kivimies, mutta ei ehtinyt urallaan mestariksi, koska sota vei.
Venäläisten miina joka oli partiopolulla Suomen puolella (Pielisjärven Inarissa) vei miehen.
Hänen isänsä Juho oli legendaarinen mestari alalla.
Veikko tunnettiin koko maakunnassa esiintyvänä taiteilijana.
Palaan vielä tuohon pylväsmuuntajakuvaan vuodelta 1954. Liitin sen sivulta ”arjenhistoriaa.fi” ja sieltä Strömbergin muuntajat. Kaikki kuvat ovat vuodelta 40- - 50-luvuilta.
Muuntajahaulla löytyy 285 kuvaa ja pelkällä Strömberg-haulla 2168 kuvaa. Mielenkiintoisia laitteistoja sähkömiehille ja muillekin selailtaviksi.
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_start=20&s_class=1&s_fulltext=Strömberg&s_adv[0]=muuntaja&s_adv[1]=&s_adv[2]=&s_advfrom[0]=1&s_advfrom[1]=1&s_advfrom[2]=1&s_org=0&s_viewmode=2&s_advs=3
Olin tänään yhteydessä PKS:n sähköteknikkoon, joka on tehnyt aikoinaan 40 -vuotisen uran maaseudun sähköistämisen johtotehtävissä Pohjois-Karjalassa. Palaan hänen tietoihinsa mahdollisesti myöhemmin, kun hän kaivelee ensin arkistojaan löytääkseen aiheeseen liittyviä täsmällisiä tietoja ja päivämääriä.
Seuraavana hieman saamaani tietoa suuremmista muuntajista ja muista ”ulkolaitteista”, vaikka se ei liityään pylväsmuuntajiin. Sähköasentajille tämä on varmaankin itsestään selvää tekstiä.
Viime vuosisadan alkuvuosikymmeniltä alkaen on Suomessa rakennettu vesi- ja muita voimalaitoksia, joiden päämuuntajat on aina sijoitettu ulos viereiselle ulkokytkinkentälle. Siellä niiden on pitänyt kestää vuosikymmenien ajan tuulet ja tuiskut, helteet ja pakkaset, kesät ja talvet.
50 vuotta ei ole Suomessa ollenkaan harvinainen muuntajan käyttöikä. Muuntajia ei ole sijoitettu sisätiloihin niiden eristeenä olevan öljyn palovaarallisuuden takia sekä suuren jäähdytystarpeen takia. Myös muuntajien suuri paino tuottaa omat hankaluutensa.
Aivan viime vuosikymmeninä ulos asennettavien muuntajien ympärille kolmelle sivulle on vaadittu betoniseinät ja alle öljynerotuskaivo, mutta ylhäältä bunkkeri on useimmiten avoin. Palovaaran takia muuntajia ei nykyään sijoiteta rakennusten välittömään läheisyyteen. Sytyttyään muuntaja palaa niin kauan kuin öljyä riittää ja vesi ei ole paras sammutusaine. Sammutusvaahtoakaan ei ole aina riittävästi paikkakunnalla.
Säiden armoilla olevien muuntajien eristimien eristystason on oltava hyvä, koska yleisimmät jännitetasot ovat 10kV - 20kV/110kV ja tehot ovat kymmenien tai satojen MVA:ien (~ MW) luokkaa. Suurempiakin jännitetasoja löytyy. Samoin kaikki suurjännitekomponentit kuten erottimet, katkaisijat ja mittamuuntajat on sijoitettu ulos.
Viime aikoina on sallittu sijoittaa rakennusten sisätiloihin pienitehoisia voima- ja kytkinlaitosten sisäsähköistystä palvelevia muuntajia, koska ne ovat öljyttömiä hartsieristeisiä ”kuivamuuntajia.” Myös pohjavesialueille sijoitettavat muuntajat ovat kuivamuuntajia.Joo, kyllä sinulla on aika tarkkaa tietoa sähkölaitosasioista mutta muutama pieni tarkennus on paikallaan.
.....Viime vuosisadan alkuvuosikymmeniltä alkaen on Suomessa rakennettu vesi- ja muita voimalaitoksia, joiden päämuuntajat on aina sijoitettu ulos viereiselle ulkokytkinkentälle. Siellä niiden on pitänyt kestää vuosikymmenien ajan tuulet ja tuiskut, helteet ja pakkaset, kesät ja talvet......
Pitää paikkansa eikä koske vain voimalaitoksia vaan sähköasemia yleensäkin. Se mitä aiemmin kirjoitin eristimistä niin unohdin mainita että se todellakin koski vain pieniä eli ns. jakelumuuntajia. Isoja muuntajia on aina ollut saatavilla myös ulkoasennuseristimin.
.....50 vuotta ei ole Suomessa ollenkaan harvinainen muuntajan käyttöikä. ...
Sopivana ylärajana on pidetty 40 v mutta ei 50 vuottakaan ole harvinaisuus.
.....Muuntajia ei ole sijoitettu sisätiloihin niiden eristeenä olevan öljyn palovaarallisuuden takia sekä suuren jäähdytystarpeen takia......
Muuntajia, nimenomaan jakelumuuntajia, on sisätiloissa Suomessakin pilvin pimein. Kaupunkien keskustojen ja kerrostaloalueiden muuntamot ovat ns. kellarimuuntamoita joissa kaikki vermeet ovat sisällä. Suurimmissa kaupungeissa niitä on useita satoja kaupunkia kohden. Tiloista on tietenkin omat palomääräyksensä.
.......Aivan viime vuosikymmeninä ulos asennettavien muuntajien ympärille kolmelle sivulle on vaadittu betoniseinät ja alle öljynerotuskaivo,.....
Jos lähellä on rakennuksia niin ei ole vaadittu eikä vaadita nytkään. Sähköasemien muuntajat maaseutuympäristössä ovat pelkän betonilaatan päällä. Seiniä alettiin ensialkuun rakentaa ilkivaltasuojiksi kuten kivittäminen ja jopa eristimien ampuminen.
....... Palovaaran takia muuntajia ei nykyään sijoiteta rakennusten välittömään läheisyyteen......
Siitä on olemassa metrimäärät riippuen muuntajan palokuormasta.
......Sytyttyään muuntaja palaa niin kauan kuin öljyä riittää ja vesi ei ole paras sammutusaine. Sammutusvaahtoakaan ei ole aina riittävästi paikkakunnalla...
Just noin se on.
.......Viime aikoina on sallittu sijoittaa rakennusten sisätiloihin pienitehoisia voima- ja kytkinlaitosten sisäsähköistystä palvelevia muuntajia, koska ne ovat öljyttömiä hartsieristeisiä ”kuivamuuntajia.”....
Myös öljyeristeisiä muuntajia saa edelleenkin sijoittaa myös sisätiloihin mutta siitä on alettu luopua vapaaehtoisesti.- tuleva.sähkäri
tanhio_takatalvi2 kirjoitti:
Joo, kyllä sinulla on aika tarkkaa tietoa sähkölaitosasioista mutta muutama pieni tarkennus on paikallaan.
.....Viime vuosisadan alkuvuosikymmeniltä alkaen on Suomessa rakennettu vesi- ja muita voimalaitoksia, joiden päämuuntajat on aina sijoitettu ulos viereiselle ulkokytkinkentälle. Siellä niiden on pitänyt kestää vuosikymmenien ajan tuulet ja tuiskut, helteet ja pakkaset, kesät ja talvet......
Pitää paikkansa eikä koske vain voimalaitoksia vaan sähköasemia yleensäkin. Se mitä aiemmin kirjoitin eristimistä niin unohdin mainita että se todellakin koski vain pieniä eli ns. jakelumuuntajia. Isoja muuntajia on aina ollut saatavilla myös ulkoasennuseristimin.
.....50 vuotta ei ole Suomessa ollenkaan harvinainen muuntajan käyttöikä. ...
Sopivana ylärajana on pidetty 40 v mutta ei 50 vuottakaan ole harvinaisuus.
.....Muuntajia ei ole sijoitettu sisätiloihin niiden eristeenä olevan öljyn palovaarallisuuden takia sekä suuren jäähdytystarpeen takia......
Muuntajia, nimenomaan jakelumuuntajia, on sisätiloissa Suomessakin pilvin pimein. Kaupunkien keskustojen ja kerrostaloalueiden muuntamot ovat ns. kellarimuuntamoita joissa kaikki vermeet ovat sisällä. Suurimmissa kaupungeissa niitä on useita satoja kaupunkia kohden. Tiloista on tietenkin omat palomääräyksensä.
.......Aivan viime vuosikymmeninä ulos asennettavien muuntajien ympärille kolmelle sivulle on vaadittu betoniseinät ja alle öljynerotuskaivo,.....
Jos lähellä on rakennuksia niin ei ole vaadittu eikä vaadita nytkään. Sähköasemien muuntajat maaseutuympäristössä ovat pelkän betonilaatan päällä. Seiniä alettiin ensialkuun rakentaa ilkivaltasuojiksi kuten kivittäminen ja jopa eristimien ampuminen.
....... Palovaaran takia muuntajia ei nykyään sijoiteta rakennusten välittömään läheisyyteen......
Siitä on olemassa metrimäärät riippuen muuntajan palokuormasta.
......Sytyttyään muuntaja palaa niin kauan kuin öljyä riittää ja vesi ei ole paras sammutusaine. Sammutusvaahtoakaan ei ole aina riittävästi paikkakunnalla...
Just noin se on.
.......Viime aikoina on sallittu sijoittaa rakennusten sisätiloihin pienitehoisia voima- ja kytkinlaitosten sisäsähköistystä palvelevia muuntajia, koska ne ovat öljyttömiä hartsieristeisiä ”kuivamuuntajia.”....
Myös öljyeristeisiä muuntajia saa edelleenkin sijoittaa myös sisätiloihin mutta siitä on alettu luopua vapaaehtoisesti.Kiitos todella paljon kiinnostaa kuulla sähkötietoutta. Opiskelen alalle eikä noista ole vielä puhuttu mitään.
Kerrankin jotain nuorta tulevaa sähkäriä kiinnostavaa. Lisää tällaisia. - onneksionhyvääkin
tuleva.sähkäri kirjoitti:
Kiitos todella paljon kiinnostaa kuulla sähkötietoutta. Opiskelen alalle eikä noista ole vielä puhuttu mitään.
Kerrankin jotain nuorta tulevaa sähkäriä kiinnostavaa. Lisää tällaisia.Palstalla olen huomannut viime aikoina oikein hyviä kirjoittajia kuten kamuttaja, wanha lieksalainen, rotestimökinpoika, tanhio_takatalvi muutamia mainitakseni. Toivon että he ainakin pysyvät mukana kirjoituksillaan vaikka palsta onkin muilta osin ala-arvoinen ja maahanmuuttaja pitoinen. Olen saanut tietooni paljon uusia asioita mutta mamu jutut ei kiinnostä pätkääkään.
- jkohtajssa
Sinä ja tanhio ette tiedä muuntjista ja sähköstä mitään minä olen lieksan sähkön entinen huippuadrrentsds. Häpäiijdrette vaih iiysenne
- pakkohoito-odottaa
Oletko jatkanut juopottelua koko ajan viime viikonlopusta saakka. Sinullehan ehdotettiin jo hoitoonmenoa. Saattaa olla, että sinut viedään hoitoon. Mikä on sinun mielisairaalasi? Ymmärrät varmaan.
- putkipäällätaas
Olet aivan okeidrsa asisa, kuullun sairualishotonsss!
Kiitoksia aiheellisista asiantuntijan tarkennuksista. Onneksi turvallisuustekijöitä otetaan nykyään paremmin huomioon rakennettaessa uusia laitoksia, vaikka kaikkea ei lakiteksteissä olisi määrättykään. Sisätiloissa on vielä todella paljon öljyeristeisiä tehomuuntajia käytössä ainakin teollisuuslaitoksissa. Vaikea niitä olisi pakottaa vaihtamaankaan.
Vakuutusyhtiöt ovat vaatineet sprinklausta joissakin tapauksissa uhkaamalla vakuutusmaksujen nostolla ja mahdollisilla korvausten muutoksilla. Kyseiset muuntajat sijaitsevat rakennuksen käytölle tärkeässä osassa. Lieksassakin on sprinklausta rakennettu saamani tiedon mukaan yhden teollisuuslaitoksen sisätiloissa oleville muuntajille, vaikka sen vaikutus ja teho käytännössä arveluttaa.
Lieksaan on myös vaihdettu kuivamuuntajia sisätiloihin vanhojen muuntajien uusimisen yhteydessä. Näitä on tullut tietooni kaksi kappaletta. Kaapelointien kannalta se lienee ollut paras ja halvin vaihtoehto.- Nojokujoskus
Tosi mielenkiintoista. Kiitos. Sähköstäkin, jos muustakin auvoisasti yritän ymmärtää.
Ainoat arvostettavat Lieksan keskusteluasioissa ovat kamuttaja ja wanha_lieksalainen. Olette ensin arvostettavia ja lähestytte kunnioitusta silmieni, kuulon ja ymmärrykseni sekä vaistojeni tähden. On vain värikylläisyyttä täynnä taiteen rinnalla oivalluksenne ja hyväntahtoisuutenne ja historian tuntemuksenne.
Oletan, että osaatte kuivattaa monenkin märkäkorvaisen taustat. Sikäli jos pyyhe on unhoittunut korvantaustojamme kuivatessa. ;) - Hehhehhee
Kun lukee noita saivartelujanne muuntamoista ja muista joutavuuksista, ei tarvitse ihmetellä, että teillä aika teillä siellä Lieksassa valuu hukkaan ja muu maailma ajaa ohitsenne. Ja viimeisen vuosikymmenen olette ihmetelleet kyläänne eksyneitä mustia ihmisiä. Vieläkään ette tajua, että he ovat tulleet ristiksenne ja pysyvät ristinänne. Naamat vaihtuu kun entiset lähtee ja uusia tulee tilalle. Ja te vain marmatatte ja ihmettelette, että itä ihmeen porukkaa tuo on. Sallikaa minun nauraa teille ja teidän mielenne kääpiökasvuisuudelle.
- kehää.kiertää
Jos jossakin on kääpiökasvuisuutta niin sinun aivoissa. Ei kaikkien ajatukset kierrä kehää somali somali somali.
- asiallisuutta-kaivataan
Lieksan palstalla on vain muutamia hyviä kirjoittajia, jotka ovat ymmärtäneet palstan tarkoituksen.
Palsta on edelleenkin kanava keskustelulle Lieksan kunnan asioista.
En availe ollenkaan aloituksia, joissa on mainittu esimerkiksi sanat sompanssit, ryssät, mamut ja muut halventavat ilmaisut sekä kiroilut ja muiden paikkakuntien tai ulkomaiden asioiden uutislinkit. Myös sanat suvakki ja rasisti puistattavat jo jatkuvan jauhamisen takia.
Luen mieluummin uutiset suoraan uutislähteiden sivuilta. Keskustelua ei ole pelkkien linkkien kylväminen palstalle. Vasta omakohtaiset kirjoitukset antavat niille sisältöä ja halua osallistua mukaan.
Lieksan palsta on ollut jo pitkään monentasoisten häiriköiden temmellyskenttänä moderaattorien ja ylläpidon välinpitämättömyyden takia. Luotsien aikaan palstoilla pidettiin yllä asiallisuutta. Nyt asiallisuus on kaukana.
Ketäpä naurattaa tuollaisten Hehhehhee-nimimerkkien pöljäilyt! Korvantaustojen kuivatusta todellakin tarvitaan! - yllärisulle
Kerron sinulle yllättävän tiedon. Kenenkään ei ole pakko lukea, eikä varsinkaan pakonomaisesti kommentoida joka asiaa.
- lisään-hieman
asiallisuutta-kaivataan kirjoitti:
Lieksan palstalla on vain muutamia hyviä kirjoittajia, jotka ovat ymmärtäneet palstan tarkoituksen.
Palsta on edelleenkin kanava keskustelulle Lieksan kunnan asioista.
En availe ollenkaan aloituksia, joissa on mainittu esimerkiksi sanat sompanssit, ryssät, mamut ja muut halventavat ilmaisut sekä kiroilut ja muiden paikkakuntien tai ulkomaiden asioiden uutislinkit. Myös sanat suvakki ja rasisti puistattavat jo jatkuvan jauhamisen takia.
Luen mieluummin uutiset suoraan uutislähteiden sivuilta. Keskustelua ei ole pelkkien linkkien kylväminen palstalle. Vasta omakohtaiset kirjoitukset antavat niille sisältöä ja halua osallistua mukaan.
Lieksan palsta on ollut jo pitkään monentasoisten häiriköiden temmellyskenttänä moderaattorien ja ylläpidon välinpitämättömyyden takia. Luotsien aikaan palstoilla pidettiin yllä asiallisuutta. Nyt asiallisuus on kaukana.
Ketäpä naurattaa tuollaisten Hehhehhee-nimimerkkien pöljäilyt! Korvantaustojen kuivatusta todellakin tarvitaan!Minäkään en availe maittuja aloituksia. Lisään listaasi vielä partavauvat. Kommenttisi on todella hyvä ja ajankohtainen.
- noudatan-ehdottomasti
yllärisulle kirjoitti:
Kerron sinulle yllättävän tiedon. Kenenkään ei ole pakko lukea, eikä varsinkaan pakonomaisesti kommentoida joka asiaa.
Tuo kommentoimattomuus on tärkeää. Silloin pöljien aloitukset kuvahtavat kokoon.
- samaa.kantaa
asiallisuutta-kaivataan kirjoitti:
Lieksan palstalla on vain muutamia hyviä kirjoittajia, jotka ovat ymmärtäneet palstan tarkoituksen.
Palsta on edelleenkin kanava keskustelulle Lieksan kunnan asioista.
En availe ollenkaan aloituksia, joissa on mainittu esimerkiksi sanat sompanssit, ryssät, mamut ja muut halventavat ilmaisut sekä kiroilut ja muiden paikkakuntien tai ulkomaiden asioiden uutislinkit. Myös sanat suvakki ja rasisti puistattavat jo jatkuvan jauhamisen takia.
Luen mieluummin uutiset suoraan uutislähteiden sivuilta. Keskustelua ei ole pelkkien linkkien kylväminen palstalle. Vasta omakohtaiset kirjoitukset antavat niille sisältöä ja halua osallistua mukaan.
Lieksan palsta on ollut jo pitkään monentasoisten häiriköiden temmellyskenttänä moderaattorien ja ylläpidon välinpitämättömyyden takia. Luotsien aikaan palstoilla pidettiin yllä asiallisuutta. Nyt asiallisuus on kaukana.
Ketäpä naurattaa tuollaisten Hehhehhee-nimimerkkien pöljäilyt! Korvantaustojen kuivatusta todellakin tarvitaan!Kiitos
- pöjää-touhua
noudatan-ehdottomasti kirjoitti:
Tuo kommentoimattomuus on tärkeää. Silloin pöljien aloitukset kuvahtavat kokoon.
Pöljät aloittajat kommentoivat itse tyhmiä aloituksiaan omilla teksteillään: jep, jop. hep, up, jotta ne olisivat näkyvillä heidän itsensä ihailtavina.
- ruskisoldat
Ei muuten ollut herkkua asua maalla viimeisenä talona sähkölinjan päässä,muuntaja säkenöi melko monta kertaa ukkosella.
- mattioliparas
Muistaako joku PKS:n legendaarista paikallispomoa Kären Mattia? Oli siinä sitten hauska mies.
Kärki -nimisiä sähköalan ammattilaisia on ollut Lieksassa useita. Eräs Matti Kärki oli historiikin mukaan Lieksan Sähkön asentajana ja rahastajana ainakin 40-luvulla, mutta hän jäi eläkkeelle jo vuonna 1952 eikä hänestä ole minulla mitään kokemusta.
Kärki, jonka tunsin ja muistan 60-luvun alkuvuosilta, oli asentaja Niilo Kärki Lieksan Sähköstä. Hän oli itseoppinut radioiden rakentaja ja häneltä ostin tuolloin hänen puulaatikkoon tekemänsä toimivan putkivahvistimen. Niilo oli pienikokoinen, kevytrakenteinen ja siksi ketterä kiipeämään pylväsiin. Hän taisi toimia enemmänkin sähkövikojen selvittäjänä.
Kerrotaan, että Niilolla ja hänen parilla kaverillaan oli heidän itse tekemänsä radiolähetin, jolla he lähettivät ilmoille soittamiaan äänilevyjä tietyllä taajuudella. Joku muistanee nuo kaverit ja vuosiluvun. Se lienee ollut 40-lukua, jolloin radioita alkoi ilmestyä talouksiin. Lähetin kuitenkin paljastui ja lähetyksen loppuivat. Äitini kertoi tämän radiolähetystarinan minulle 50-luvulla.
Niilo sairastui omien sanojensa mukaan vaikeaan "kaulatautiin". Sillä hän tarkoitti alkoholismia. Niilon elämä päättyi tulipalossa Kuhmonkadun varrella vuonna 1969 neljän muun kaulatautisen kanssa.- neminämuistan
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Kärki -nimisiä sähköalan ammattilaisia on ollut Lieksassa useita. Eräs Matti Kärki oli historiikin mukaan Lieksan Sähkön asentajana ja rahastajana ainakin 40-luvulla, mutta hän jäi eläkkeelle jo vuonna 1952 eikä hänestä ole minulla mitään kokemusta.
Kärki, jonka tunsin ja muistan 60-luvun alkuvuosilta, oli asentaja Niilo Kärki Lieksan Sähköstä. Hän oli itseoppinut radioiden rakentaja ja häneltä ostin tuolloin hänen puulaatikkoon tekemänsä toimivan putkivahvistimen. Niilo oli pienikokoinen, kevytrakenteinen ja siksi ketterä kiipeämään pylväsiin. Hän taisi toimia enemmänkin sähkövikojen selvittäjänä.
Kerrotaan, että Niilolla ja hänen parilla kaverillaan oli heidän itse tekemänsä radiolähetin, jolla he lähettivät ilmoille soittamiaan äänilevyjä tietyllä taajuudella. Joku muistanee nuo kaverit ja vuosiluvun. Se lienee ollut 40-lukua, jolloin radioita alkoi ilmestyä talouksiin. Lähetin kuitenkin paljastui ja lähetyksen loppuivat. Äitini kertoi tämän radiolähetystarinan minulle 50-luvulla.
Niilo sairastui omien sanojensa mukaan vaikeaan "kaulatautiin". Sillä hän tarkoitti alkoholismia. Niilon elämä päättyi tulipalossa Kuhmonkadun varrella vuonna 1969 neljän muun kaulatautisen kanssa.Toinen sähköasentajasuku Lieksassa olivat Komulaiset. Lieksan Sähkössä oli aikojen saatossa montakin Komulaista.
- Kärkimiesoonminä
Olivatkohan nämä "sähköKäret" ja leipomo Kären omistajat jotain sukua keskenään, kuka tietäisi.
- epäilen-suuresti
Kärkimiesoonminä kirjoitti:
Olivatkohan nämä "sähköKäret" ja leipomo Kären omistajat jotain sukua keskenään, kuka tietäisi.
Voivat ehkä olla sukua satojen vuosien takaa, mutta ei todennäköisesti vielä viime vuosisadalta. Heillä ei näytä olleen keskenään mitään tekemistä ainakaan 60 vuoteen kun ovat eläneet eri sukuhaaroina.
- karseetapaus
Olikos ne miehet jossain lautarakenteisen talon ullakkohuoneessa joka paloi kuhmonkadulla? Muistan hämärästi tapauksen kun luin ylläolevasta kirjoituksesta!
- rotestimökinpoika
Olikohan se rakennus pihanpuolella eli ei ihan kadun varressa?
rotestimökinpoika kirjoitti:
Olikohan se rakennus pihanpuolella eli ei ihan kadun varressa?
Miehet paloivat 8.11.1969 vanhan piharakennuksen mukana. Rakennus oli Kuhmonkadun vasemmalla puolella pari sataa metriä Pielisentiestä Partalanmäen suuntaan. Satuin olemaan tuolloin Lieksassa käymässä ja uteliaisuus vei palopaikalle, jossa juuri palaneita ruumiita kannettiin baareilla pihamaalle.
- rotestimökinpoika
Joo tiedän paikan, isäukko on asunut talvisota-aikana siinä päärakennuksen yläkerrassa pikkupoikana.
- Pojan.poika
Ukki oli joskus rakentamassa linjoja ja hän kertoi, että niitä tehtiin joka soppeen Pielisjärvellä. Kuka tietäsi tästä enemmän.
- Märäjälahti
Märäjälahdella ei ollut sähköjä kuin osassa vielä 1960 luvulla, me oltiin öljylampun varassa.
Märäjälahti kirjoitti:
Märäjälahdella ei ollut sähköjä kuin osassa vielä 1960 luvulla, me oltiin öljylampun varassa.
Puolustuslaitoksen Märäjälahden alueella oli välirauhan aikana rakennettu Henkilöstötäydennyskeskus majoitusrakennuksineen upseereille ja aliupseereille. Ne oli sähköistetty jo vuonna 1942. Emäntäkoulun tultua alueelle vuonna 1945, koulun oppilaat käyttivät rakennuksia asumiseen. Osa rakennusparakeista sijaitsi Rinkavaaran rinteessä ja niitä käytettiin vielä 80-luvulla - ehkä myöhemminkin.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Puolustuslaitoksen Märäjälahden alueella oli välirauhan aikana rakennettu Henkilöstötäydennyskeskus majoitusrakennuksineen upseereille ja aliupseereille. Ne oli sähköistetty jo vuonna 1942. Emäntäkoulun tultua alueelle vuonna 1945, koulun oppilaat käyttivät rakennuksia asumiseen. Osa rakennusparakeista sijaitsi Rinkavaaran rinteessä ja niitä käytettiin vielä 80-luvulla - ehkä myöhemminkin.
Märäjälahden alueella oli välirauhan aikana rakennettu puolustuslaitoksen Henkilöstötäydennyskeskus nro 9...
Korjailin hieman hätäisesti kirjoittamaani viestiä hieman ymmärrettävämmäksi.- Sähkötön.oli
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Puolustuslaitoksen Märäjälahden alueella oli välirauhan aikana rakennettu Henkilöstötäydennyskeskus majoitusrakennuksineen upseereille ja aliupseereille. Ne oli sähköistetty jo vuonna 1942. Emäntäkoulun tultua alueelle vuonna 1945, koulun oppilaat käyttivät rakennuksia asumiseen. Osa rakennusparakeista sijaitsi Rinkavaaran rinteessä ja niitä käytettiin vielä 80-luvulla - ehkä myöhemminkin.
Muistanko oikein vai oliko jossain ketjussa en muista kuka kirjoitti jonkun parakeista vielä 50-luvulla olleen ilman sähköä. Ei siitä monta viikkoa ole, se oli jossain Märäjälahti ketjussa. En löydä nyt sitä.
- Wanha.Märäjälahtelainen
Sähkötön.oli kirjoitti:
Muistanko oikein vai oliko jossain ketjussa en muista kuka kirjoitti jonkun parakeista vielä 50-luvulla olleen ilman sähköä. Ei siitä monta viikkoa ole, se oli jossain Märäjälahti ketjussa. En löydä nyt sitä.
Minäkin luin se ja kertoja oli kamuttaja ja wanhalieksalainen myönsi asian todeksi.
Wanha.Märäjälahtelainen kirjoitti:
Minäkin luin se ja kertoja oli kamuttaja ja wanhalieksalainen myönsi asian todeksi.
Minä olin 60-luvulla kesäaikaan läänin rakennustoimiston kirjoilla tekemässä tarkastuskierrrosta korjaustarpeita varten Rinkavaaran parakkeihin. Parakit ovat emäntäloulun kohdalla tien vasemmalla puolella Tiensuun suuntaan mentäessä. Korjattavaa löytyi silloin keittiökalusteissa, joita osittain uusittiin. Valaistus oli tarkastuksessa kunnossa ja toimiva. Muita rakennuksia emme tarkastaneet. Opiskelijat olivat silloin kesälomalla.
- Luppista
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Minä olin 60-luvulla kesäaikaan läänin rakennustoimiston kirjoilla tekemässä tarkastuskierrrosta korjaustarpeita varten Rinkavaaran parakkeihin. Parakit ovat emäntäloulun kohdalla tien vasemmalla puolella Tiensuun suuntaan mentäessä. Korjattavaa löytyi silloin keittiökalusteissa, joita osittain uusittiin. Valaistus oli tarkastuksessa kunnossa ja toimiva. Muita rakennuksia emme tarkastaneet. Opiskelijat olivat silloin kesälomalla.
Mitä ne muut rakennukset oli?
Luppista kirjoitti:
Mitä ne muut rakennukset oli?
Muilla rakennuksilla tarkoitan silloisen emäntäkoulun Märäjälahdentien rannan puoleisia rakennuksia.
- ruskisoldat
Ja vankileiri oli erään vaaran päällä jatkosodan aikaan.
Pielisjärven sähköistys alkoi todenteolla vasta sotien jälkeen. Ensin sähköistettiin Pielisen rantakylät sekä Nurmekseen että Lieksaan päin. Vasta 1960-luvun alussa linjoja alettiin vetää sisämaan kyliin kuten Kuora, Jaakonvaara, Hattuvaara, Nurmijärvi, Egyptinkorpi, jne..
Ruunaa sai sähkönsä 1960- ja -70-lukujen taitteessa. Vielä senkin jälkeen on sähköjä vedetty rajan pintaan, tuonne Nurmijärven ja Ruunaan välimaastoihin.
Sähköistys ei olisi muutoin onnistunut kuin että sekä valtio että kunta osallistuivat kustannuksiin tietyllä panoksella aina uutta muuntopiiriä kohden. Sitten oli vielä sähköön liittyville talouksille myönnetyt edulliset valtion sähköistyslainat. Inflaatio taisi maksaa ne melko tarkoin.
Liittymismaksut eli tariffit olivat tyystin toista kuin nyt. Ratkaisevin taisi olla liittyvän tilan peltopinta-ala, sitten laskettiin niityt mukaan tariffeihin. Rakennuksestakin huomioitiin jotain mutta aivan tarkkaa tietoa minulla ei nyt ole miten se meni. Saattoi olla että rakennus toi yhden tariffin ja jokaisesta huoneesta yksi lisää. Ampeereista ei puhuttu mitään siihen aikaan.- Jakarin.poika
Mikä harmi että olet ollut niin kauan poissa palstalta. Sinä olet näköjään myös tosi mahtava tietäjä. Pysy mukana.
-----Ensin sähköistettiin Pielisen rantakylät sekä Nurmekseen että Lieksaan päin.---
Tuossa tullut hauska painovirhe. Pitää siis olla, että "..sekä Nurmekseen että Joensuuhun päin..."
1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat Pielisjärven pitäjässä ja Lieksan kylässä tultu toimeen ”omilla” sähkövoimalaitoksilla, joita oli ainakin Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken tehtaalla, Veitsiluoto Oy:n Kevätniemen sahalla, Mätäsvaaran kaivoksella, Viekin Kannelkoskessa sekä Kylänlahden ja Kelvän sahoilla.
Sähköä käytettiin pääasiassa valaistukseen, mutta Pankakoskella valaistuksen lisäksi myös tehtaan kartongintekoprosessiin keväästä 1912 lähtien. Pankakosken tehtaan tuotanto- ja konttoritiloissa oli sähkövalaistus käytössä jo vuonna 1898. Valaistussähkö tehtiin Pankakosken rautaruukissa koskivoiman pyörittämällä dynamolla.
Pamilon vesivoimalaitoksen käynnistyttyä 1.6.1955, saatiin vuonna 1954 valmistunutta 45 kV suurjännitelinjaa pitkin ”varmempaa” sähköä paikkakunnalle. Johdon pituus oli noin 62 km.
Vuonna 1960 valmistui Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken tehtaan 110 kV kytkinlaitos ja sieltä noin 80 km pituinen 110 kV linja valtakunnan verkkoon. Myös johdon omisti tuolloin Enso-Gutzeit Oy.
Enso-Gutzeit Oy:n Lieksankosken voimalaitos valmistui 110 kV kytkinlaitoksineen vuonna 1960 ja se kytkettiin tuolloin valtakunnan verkkoon Lieksankosken ja Pankakosken kytkinlaitosten välille rakennetun 110 kV johdon kautta.
Pankakosken vesivoimalaitos valmistui vuonna 1964 ja se liitettiin valtakunnan verkkoon Pankakosken kytkinaseman kautta.
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy ryhtyi hankkimaan sähköä Lieksankosken voimalaitokselta maaliskuussa 1963 voimalaitoksen viereen rakentamansa Saavan kytkinaseman kautta. Sähkö toimitettiin 10 kV jännitteellä maksimitehon ollessa enintään noin 2 MW. Pamilon 45 kV johto jäi tällöin varalle.
1970-luvulla Pohjois-Karjalan Sähkö Oy rakensi teollisuuskylään uuden 110 kV kytkinaseman päämuuntajineen ja Imatran Voima Oy (Fingrid) rakensi Pankakoskelle vuonna 1985 110 kV kytkinaseman ja 110 kV rengasjohdon Nurmeksen suuntaan Särkivaaraan. Samalla Enso-Gutzeitin 80 km johto siirtyi kaupalla IVO:lle.
Rengassyötön ansiosta sähkövarmuus parantui huomattavasti Lieksan seudulla 30 vuotta sitten.
Vierailin Pamilon voimalaitoksen rakennustyömaalla vuonna 1954. Ensin junalla Kaltimon asemalle ja siitä autokyydillä perille. Jossakin vaiheessa Kaltimon aseman nimi on muutettu Enoksi. Olin tuolloin vielä aika nuori ja pääsin erään lieksalisen seurueen mukaan. Piipahdin Pamilossa myöhemmin silloisen käyttöpäällikkö Mauri Saarelaisen luona. Mauri on viulumiehiä ja hän oli työskennellyt ennen Pamiloa mm. Mätäsvaaran kaivoksella. En tiedä, onko hän elossa. Ehkä joku muistaa ja tietää.- Saavalainen
Miten niin Saavan. Saavankatuhan on keskustassa.
Saavalainen kirjoitti:
Miten niin Saavan. Saavankatuhan on keskustassa.
Saava-nimi on mahdollisesti peräisin henkilöstä nimeltä "Saava Timitra", joka asui 1500-luvulla nykyisellä Saavanniemellä. Saavan veli "Ilja" asui Iljanniemessä. Niemien välissä on salmi, joka johtaa Lieksanjoesta Riikolanlampeen (Pakarilanlampi, Sirkiänlampi).
Toisen selityksen mukaan Saava tulee henkilöstä nimeltä Saavalainen 1500-luvun alusta.
Saavanniemen kohdalla on Saavankallio, joka oli 40- -50-luvuilla hyvä mäenlaskupaikka. Siinä oli myös hyppyrimäki Nykyään Saavanniemelle johtaa Saavanniementie. Saavankatu on Korpi-Jaakon kadun ja Koski-Jaakon kadun välillä entisen yhteislyseon lähellä. Saavan kytkinasema on Alakanavantien varrella.
Saavankalliolla oli 45 vuotta sitten Koskikallion lava.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Saava-nimi on mahdollisesti peräisin henkilöstä nimeltä "Saava Timitra", joka asui 1500-luvulla nykyisellä Saavanniemellä. Saavan veli "Ilja" asui Iljanniemessä. Niemien välissä on salmi, joka johtaa Lieksanjoesta Riikolanlampeen (Pakarilanlampi, Sirkiänlampi).
Toisen selityksen mukaan Saava tulee henkilöstä nimeltä Saavalainen 1500-luvun alusta.
Saavanniemen kohdalla on Saavankallio, joka oli 40- -50-luvuilla hyvä mäenlaskupaikka. Siinä oli myös hyppyrimäki Nykyään Saavanniemelle johtaa Saavanniementie. Saavankatu on Korpi-Jaakon kadun ja Koski-Jaakon kadun välillä entisen yhteislyseon lähellä. Saavan kytkinasema on Alakanavantien varrella.
Saavankalliolla oli 45 vuotta sitten Koskikallion lava.Laskin joskus sen mäen istuen ilman suksia, keväällä jäisellä kelillä.
Oli vähällä mennä henki.
Pamilon linjan muistan, siinnä oli pitkät pylväät.- mitäimehtelet
Saavalainen kirjoitti:
Miten niin Saavan. Saavankatuhan on keskustassa.
Saavankatu on keskustassa ja niin on Saavanniemikin.
- Mönninkatulainen
Lieksassa on myös Iljankatu. Ilja asui Saavan naapurissa kuten yllä selitetään.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Saava-nimi on mahdollisesti peräisin henkilöstä nimeltä "Saava Timitra", joka asui 1500-luvulla nykyisellä Saavanniemellä. Saavan veli "Ilja" asui Iljanniemessä. Niemien välissä on salmi, joka johtaa Lieksanjoesta Riikolanlampeen (Pakarilanlampi, Sirkiänlampi).
Toisen selityksen mukaan Saava tulee henkilöstä nimeltä Saavalainen 1500-luvun alusta.
Saavanniemen kohdalla on Saavankallio, joka oli 40- -50-luvuilla hyvä mäenlaskupaikka. Siinä oli myös hyppyrimäki Nykyään Saavanniemelle johtaa Saavanniementie. Saavankatu on Korpi-Jaakon kadun ja Koski-Jaakon kadun välillä entisen yhteislyseon lähellä. Saavan kytkinasema on Alakanavantien varrella.
Saavankalliolla oli 45 vuotta sitten Koskikallion lava.Saavanniemi nimi johtuu Saava Dimitrinpojasta joka on ensimmäinen tunnettu asukas.
Alueella on kuitenkin ollut asutusta jo noin 500 vuotta ennen häntä.
Paikka on eräs Saavanniemen osa nimeltä Rättiniemi.mitäimehtelet kirjoitti:
Saavankatu on keskustassa ja niin on Saavanniemikin.
Saavanniemi ei ole keskustassa vaan joen pohjoisrannalla, vastapäätä.
Mönninkatulainen kirjoitti:
Lieksassa on myös Iljankatu. Ilja asui Saavan naapurissa kuten yllä selitetään.
Alkuvuodesta erässä aloituksessa kerroin niin Saavanniemen kuin Iljanniemen taustat.
Eivät ne naapureita ole, mutta ei kovin kaukanakaan toisistaan ainakaan linnuntietä, maantietä on monta kilometriä.- saava.ilja
kamuttaja kirjoitti:
Alkuvuodesta erässä aloituksessa kerroin niin Saavanniemen kuin Iljanniemen taustat.
Eivät ne naapureita ole, mutta ei kovin kaukanakaan toisistaan ainakaan linnuntietä, maantietä on monta kilometriä.ne on oikeastaan sama niemi vain hieman eri sivu siitä.
- eioosamaa
saava.ilja kirjoitti:
ne on oikeastaan sama niemi vain hieman eri sivu siitä.
Eivät voi olla sama niemi kun ovat vesistön eri puolillakin.
- Riipassoo
eioosamaa kirjoitti:
Eivät voi olla sama niemi kun ovat vesistön eri puolillakin.
Kumpi on Pielisen takana ja kumpi Lieksan puolella, en tiedä kumpaakaan.
- airam.itse
Airam.
- mu-huuntamo
Hassuja kiistoja täällä. Kommentoinpa nyt sen minkä tiedän, vaikka en lieksalainen olekaan. 1910- ja 1920-luvuilla rakennettiin Suomessa paljonkin pylväsmuuntamoita. Silloisella tekniikalla ratkaisu osoittautui koppimuuntamoihin verrattuna surkeaksi, joten pylväsmuuntamoista luovuttiin ja rakennettiin koppeja tilalle. Oli myös alueita, joilla varhaista pylväsmuuntamokautta ei ollut lainkaan, vaan tehtiin alusta saakka tornikoppeja. Mutta pylvässeuduillakin koppeihin siirryttiin viimeistään 1930-luvun alkuvuosina.
Tekniikka kehittyi, ja tuli parempia pylväsmuuntamoita. Ruotsissa alettiin siirtyä niihin jo 1940-luvun alussa, mutta meillä oltiin varovaisempia. Varhaisimmat uudet pylväsmuuntamot, joista olen lukenut, tehtiin meille 1952.
Tämä on siis yleistä valtakunnallista tietoa. Lieksalaiset erityisyydet saatte selvittää itse.- taidatpelleillä
Oletko aivan varma mielestäni olet väärässä.
- mistä-olet-varma
taidatpelleillä kirjoitti:
Oletko aivan varma mielestäni olet väärässä.
Missä asiassa väärässä? Pylväsmuuntamoita tehtiin 50-luvulla Suomessa. Mitä väärää siinä on?
- kiva.oli.lukea
Tässäkin sellaista historiaa jota ei löydy mistään kirjoista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1493223- 1092624
- 512601
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2402258Koulussa opetetaan anaali- ja suuseksiä
"Kirjassa puhutaan varsin suorasukaisesti ”vehkeistä, flirttailusta, suostumisesta ja kieltäytymisestä, nautinnosta sekä4872132- 1111920
Mitkä on ne arvot?
Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu2531903Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.
Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j91744Simula, rakkaus, Aittakumpu
Milloin tämä rakkaus on roihahtanut? Onko molemmat herätysliikkeen jäseniä - kristillisiä etnonationalisteja ?https://ww1121682Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."
Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää151647