Kul på svenska är namnet på ett nytt forskningsprojekt som finansieras av Svenska Kulturfondens program Ung på svenska.Den 21 - 22 .10 gästar projektet Åbo.
Kul på svenska undersöker hur drama - och musikföreställningar påverkar finskspråkiga lågstadiebarns intresse för det svenska språket.
Projektets föreställningar produceras av Åbobaserade Barnens Estrad som sedan år 2003 arbetar med barnkultur.
För forskningen står läroämnet nordisk filologi vid Uleåborgs universitet.
Kul på svenska undersöker hur drama - och musikföreställningar påverkar finskspråkiga lågstadiebarns intresse för det svenska språket.
Projektets föreställningar produceras av Åbobaserade Barnens Estrad som sedan år 2003 arbetar med barnkultur.
För forskningen står läroämnet nordisk filologi vid Uleåborgs universitet.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Språkundervisning bör ju vara rolig i de lägre klasserna.Grammatik hinner man nog senare med.
Alkaa olla aika epätoivoista tuo ruotsalaisten yrittäminen.
Teillä on niin huono maine suomenkielisten keskuudessa,ettei taida
tälläisillä tempuilla sen paremmaksi tulla.
Mitä jos vain yksinkertaisesti myöntäisitte,että edustatte kielivähemmistöä ja tyytyisitte siihen,mitä sen puitteissa voi vaatia.
Lopettaisitte suomenkielisten kyykyttämisen niin eiköhän tuo katsanto-kanta suomenkielisten keskuudessakin muutu.
Älkääkä puuttuko suomenkielisten opiskeluun millään tavalla.
Nu var det ju Uleåborgs universitet som gör den här undersökningen,men när det är fråga om nordiska språk ,svenska så ställer förstås svensks kulturfonden gärna upp med finansieringen.
Vecka 42 - 45 ges föreställningar i Uleåborgstrakten,Vasa Tavastehus,Åbo,Reso,Joensuu,jyväskylä,Kouvola och AnjalA.
Skolorna bestämmer antagligen själva om de vill ta emot de här föreställningarna.Alla rektorer tex.lider inte av pakkoruotsisyndrom.
Klart att skolorna gärna tar emot litet "roligt drama ",när det är gratis.Även om det är på svenska.
Det finns barn och ungdomar som gärna lär sig svenska,man behöver inte alltid tro på allt som språkaktivisterna skriver.
Aivan varmasti löytyy myös niitä,jotka mielellään opiskelevat ruotsia,
mutta miksi sitä ei voisi tehdä vapaa-ehtoisuuden pohjalta,eikä pakolla.
on myös niitä,jotka mieluummin lukisivat jotain muuta kieltä,jolla paremmin pärjäisi suuressa maailmassa.
Mitä järkeä on pakottaa kaikille yksi kieli,joka on kuitenkin myös marginaalikieli.
Mutta kuten jokainen ymmärtää silloin ei olisi mitään mahdollisuutta vaatia kaikilta vähemmistökielen osaamista.
Ruotsi joutuisi siihen asemaan jossa suomen kieli oli vielä 1900-luvun alussa.
Kannattaa ruotsalsitenkin opiskella tuota historiaa niin alkaa ymmärtää suomenkielisten nuivaa suhtautumista.
Miten vuodatuksesi liittyy avauksen aiheeseen?
Vastaan puolestasi: Ei mitenkään!
Nu var det ju inte frågan om pakkoruotsi.Varför kan man inte hålla sig till ämnet ?
En ymmärtänyt tekstistä kuin tuon kaupungin nimen, mutta todettakoon, että Åbo ei täytä edes lain prosenttirajaa kaksikielisyydelle, eli ruotsin tarve siellä(kin) on täysin olematon.
Åbo har över 9000 svenskspråkiga invånare plus tusentals svenskspråkiga studerande vid Åbo Akademi tex.alltid plus om man behärskar svenska också.Dessutom besöker många svenskspråkiga från Kimito Åbo för läkarbesök,uppköp m,m.Åbo är deras "stad ".
Vareviga dag behöver man svenska om man jobbar inom serviceyrken i Åbo (kanske nu inte i närbutiken men ställen med litet mera klass )
Varför ljuger du,man räknas som människa även om man inte hör till majoriteten.
Kuten jo totesin, en ymmärtänyt aloituksesta kuin kaupungin nimen, joten on epäkohteliasta vastata minulle jollain vieraalla kielellä, kun palsta kuitenkin on suomenkielinen.
Mutta toistettakoon, että Turku on käytännössä yksikielinen, kuten myös Vantaa ja Helsinki. Näissä kaikissa on alle 6% ruotsinkielisiä, eli jopa alle kaksikielisyyden virallisen minimirajan.
Lika oartigt var det av dig att skriva på finska,man får använda finska eller svenska.Oficiell minimigräns är 3000 personer eller 8 %.
Hei, ei meitä kiinnosta jotkut RKP:n korruption avulla laatimat lakipykälät, vaan ihan todellisuus. Muutama prosentti ruotsinkielisiä ei tee mistään kaupungista kaksikielistä, vaikka laki sanoisi mitä.
Todellisuus on se että Turku on kaksikielinen kaupunki, niin virallisesti kuin käytännössäkin.
Se että sinun todellisuutesi on hämärtynyt ei sitä tosiasiaa muuta!
Horinasi lahjotusta eduskunnasta vain vahvistavat käsitystä ettei sinulla ole kaikki kotona.
Ei muutama prosentti ruotsinkielisiä tee käytännössä mistään kaupungista kaksikielistä. Mistä tällaisen harhakäsityksen olet saanut?
EU:ssa taitaa olla suositus 20%:n rajasta. Suomen raja 6% on siis selvästi tätä alempi, mutta Turku ei täytä tätäkään rajaa.
Onko Vantaa siis mielestäsi käytännössä nelikielinen kaupunki? Siellähän on enemmän sekä viron- että venäjänkielisiä kuin ruotsinkielisiä.
Jos ei ole, perustele! Ja nyt puhutaan KÄYTÄNNÖSTÄ, eikä RKP:n laatimista kohtuuttomista lakipykälistä.
Vantaan ruotsinkieliset ovat lähinnä peltojensa ja metsiensä keskellä asuvia maanviljelijöitä. Heidänkin määrä on koko ajan vähentynyt, kun maita on kaavoitettu tehokkaampiin tarkoituksiin. Kadonneet maanviljelijät ovat tietysti saaneet maistaan ansiottomat arvonnousut. Ovat siirtyneet sitten asumaan muihin kuntiin.