Suomalainen työtön maksumieheksi taas

Nyt halutaan todella yhteiskunnan pahoinvointia hartia voimin .Selkeä linja sss- miehillä hallituksessa pääministerin johdolla.

Kyllä kai sää ymmärrät että muuten ei voida antaa mustaturville kuukausirahaa niin paljon jos site ei ensin kerätä hyvinvoivilta. Kyllä tervejärkistä hirvittää tämä touhu

Tuskin se mihinkään keskittyy puhelee vaan lämpimikseen, jotta saa istua koko kauden siellä ja säädellä lakeja oman ja hallituksen sekä kaverien mieleiseksi.
Ns. loppumaton oravan pyörä, joka kulkee kuitenkin kohti loppuaan kiihtyvällä tahdillaan kunnes jonkinasteinen laakeri narahtaa viimein kiinni oravanpyörän akseli katkeaa pyörä jatkaa matkaansa kunnes törmää johonkin kallioon ja hajoaa pirstaleiksi, oikeastaan akseli taitaa olla jo poikki vieritään mäkeä alas vinhaa vauhtia lopputulos on sanoin kuvaamaton, no sitten se on ainakin loppu.

Työväenpuolue persut taas Soinin johdolla kurittamassa työväkeä että kiitoksia uusimmasta takinkäännöstä,200 miljoonaa rikkaiden autoveroalaennuksesta pisti persut työttömien maksettavaksi.

Soinin takinkäännöt vaan jatkuu,melkoinen työväenpuolue,onneksi kannatuksen syöksy kiihtyy muuten persut tappaa suomalaiset köyhät nälkään ja mamuille haluaa parempia ruokia.

Syyria herkut rahoitetaan ja peruspäivärahalainen ohitetaan työllistämisessä. Kohta paska haisee!!

Töitähän tekeville riittää ja jokainen voi itsekin hakea siivoomaan mamu keskuksiin mamujen jätöksiä sekä pesemään mamujen merkki vaatteita tokihan ne silitettäänkin joten käsistään kätevä pitää olla sitten olisi hyysärien autojen pesua ja kaikenlaista yhteistä hyvää jolla suomi nousuun kuten sipilä hoki medias. eli kansaa kurittamlla ja osto voimaa leikkaamalla markkintalous nousuun, on siinä lahjaks liikemies miljonääri.

Siinä on kaksi aika oleellista näkemys työstä ja sen tekemisestä ja tarpeellisuudesta http://www.mpc.fi/etusivu/miksi-teemme-tyota/226493

(Mutta vi*ujakos nämä päättäjät siitä, lämpimikseen höpisevät vain työpaikkojen luomisesta kun niitä sitten ehkä jokunen saadaan on ne jossakin missä ei ole asuntoa työn kesto muutamia kk.sia jos sitäkään, ja palkka sitä millä ei suomessa pärjää.
Mutta eipä taida olla väliä kun nuo itsellä vaan toimivat ja kun ei ole sitä todellista vastuutakaan mistään, muuta kun ns. hallitus vastuu joka loppuu siihen kun lähtee menemään, tämän ovat edelliset hallitukset osoittaneet toteen sekä omalla kohdallaan HERRA Jyrki T. Katainen siellä käki nyt EU.ssa KUKKUU paremmilla tuloilla ja kehuilla, politiikon ainoa vastuun todellisuudessa on, kun sitä pohdin kuunnella kansan palautetta ja kiukkua jos sitäkään, lykkiä omia etujaan eteen päin saada hyvä oma eläke turvattua muulla ei ole väliä ISÄ Soini näyttää tässä hyvää esimerkkiä, pyöritellä älyluuria nykyään kädessä ja twiitailla paskan tärkeänä ja irvistellä kameroille; poikkeuksia toki löytyy esim. Nicolae Ceaușescu mutta nämä ovat niitä harvinaisia juttuaja tarvitaan rajuja toimia kansalta ennen kun tällaisiin ryhdytään, Ukrainastahan tuo Viktor Janukovytš otti vain hatkat ja hänen hommansa oli siinä.
Ei ne ihmisen tarpeet noita hetkauta se on nähty, vi*tu giljotiini rivi Helsingin kauppatorille tai eduskuntatalon eteen pystyyn vaan bussi kuljetukset sinne, jokainen halukas bussilla sinne joka haluaa jättää tämä paskan tänne, pussi päähän giljotiiniin.
Säästävät taas muutamia kymppejä vuositasolla tai jopa miljoonia mamut voivat sitten siivota niiden päät pois ketkä sinne vapaaehtoisesti kaulan katkaisuun menivät, voivat sitten rauhassa islamilaistaa ja rakennella suurmoskeijoitaan )

Miksi teemme työtä?

Teknologia tehostaa työntekoa ja vähentää työpaikkoja. Seurauksena on teknologinen massatyöttömyys. Se on valtava ongelma kahdesta syystä.
Työpaikat katoavat kehittyneen automaation, maailmanlaajuisen kilpailun, digitalisoitumisen tuottamien tehokkuushyötyjen ja arvonluomisen rakenteiden muuttumisen seurauksena.
Seurauksena on teknologinen massatyöttömyys. Se on valtava ongelma kahdesta syystä:

1. Kaikki tarvitsevat elämässään toimeentulon.

2. Kaikki tarvitsevat elämälleen merkityksen.

Tällä hetkellä monet meistä kokevat merkityksellisyyden tunnetta työpaikkamme kautta, esimerkiksi sairaanhoitajina, verovirkailijoina tai yrittäjinä.
On mahdollista uskottavasti kuvitella, että yhä useamman työtä vailla olevan suomalaisen toimeentulo voidaan jatkossakin turvata teknologiasta johtuvan työnteon tehostumisen ja tuotannon marginaalikustannusten romahtamisen myötä.
Näitä työpaikkoja vähentäviä kehityskulkuja ovat esimerkiksi oppiva automaatioteknologia, halpa anturointi, tehokas suurien tietomäärien käsittely ja 3d-tulostaminen.
Mutta vaikka yhteiskunta tarjoaisi kaikille taatun vuosituoton, eli pohjimmiltaan lämpimän asunnon, turvaa ja riittävästi ravitsevaa ruokaa, jää perinteisen työpaikan tarjoama ”oma paikka yhteiskunnassa” – ja sen myötä arvonanto ja merkitys – puuttumaan.
Merkityksellisyyden tunne ei tietenkään synny työpaikan kautta. Amerikkalaiset tutkijat Jane Dutton ja Amy Wrzesniewski tutkivat, millä tavoin sairaalasiivoojat suhtautuivat omaan työhönsä.
Suhtautumista oli karkeasti kahdenlaista: Toiset siivoojat kuvasivat työpaikkansa virallisesti listattuja työtehtäviä, kuten lakanoiden vaihtamista ja käytävien puhdistamista. Toiset taas kokivat olevansa osa hoitotiimiä ja kertoivat työnsä olevan pikemminkin potilaista huolehtimista, auttamista ja heille juttelua. Siivoaminen tapahtui tämän ohessa.
Jälkimmäinen ryhmä koki työnsä merkityksellisemmäksi. He olivat myös onnellisempia ja tekivät työtään mielellään.
Jatkossa emme voi rakentaa yrityksiä sen varaan, että niissä näytellään työntekijöitä muodollisen työpaikan kulisseissa. Työnteon merkityksen on synnyttävä tekojen tekemisestä: tekojen vaikutusten kautta työhön motivoitumisesta tulee yhä tärkeämpää. Huomisen työelämä ei voi perustua työpaikkojen varaan, vaan aiempaa laajempaan työn tekemisen ymmärtämiseen.
Työn muutoksessa ei ole kyse vain työpaikkojen katoamisesta, vaan rakenteellisesta muutoksesta, joka liittyy työn muuttuvaan rooliin yhteiskunnassa. Työpaikka ja työ ovat jatkossa yhä enemmän eri asioita.
Toisin kuin työpaikkoja, työtä kyllä riittää, sillä ihmiskunnan on ratkottava suunnattomia haasteita kuten ilmastonmuutos ja väestön ikääntymisen aiheuttamat rakenteelliset ongelmat, nostettava miljardi ihmistä äärimmäisestä köyhyydestä ja kehitettävä kestävää hyvinvointia ja hyvää elämää kaikkialla.
Työpaikka voi olla toimeentulon lähde. Mutta työ on sitä miksi se fysiikan oppitunneilla määriteltiin: vastuksen voittamista.
Digitalisaation takia kuka tahansa voi tarjota ratkaisuja edellä mainittuihin viheliäisiin ongelmiin, missä vain.
Siksi tulevaisuuden työ on yhä enemmän työtä, jolla on väliä.

Kirjoittaja on ennakointia johtava tutkija Demos Helsingissä.