Uusalkiolaisuus

Köyhän asialla oleminen tarkoittaa poliittista asennoitumista. Kun ryhdytään kulloisinakin aikoina poliittisiin tekoihin, pitäisi siis tutkailla erityisesti sitä, miten päätökset vaikuttavat heikompiosaisiin. Taloustalkoissa painopisteen luulisi silloin olevan enemmän hyväosaisten päässä.

Olen jyrkästi eri mieltä siitä, että tuotannon ja palveluiden automatisoituminen ja itsepalvelu kadottaisivat työpaikat pysyvästi. Osa työstä on siirtynyt ja siirtyy myös halpatyömaihin. Mutta tilalle on syntynyt ja syntyy uutta työtä.

Suomi elää viennistä. Suomen mahdollisuudet tässä kohdin eivät perustu mihinkään bulkkituotantoon vaan erityisosaamiseen, mikä tarkoittaa yleensä aina ihmistyövoiman tarvetta. Se on insinööritaitoa, suunnittelua, tuotekehitystä ja yhä enemmän myös erilaista huoltoa. Nämä ovat tehtäviä, missä eivät tumpelot pärjää eikä niitä ihan heti koneilla korvata. Siksikin on todella kummallista, että hallitus on niin hirveän tutkimus- ja koulutusvastainen. Samaan aikaan kun Suomessa säästetään näistä, Ruotsissa pannaan ihan surutta rahaa tutkimukseen. Mistä ihmeestä me saisimme tällaisen ruotsalaisten järkevyyden suomalaispoliitikoillekin.

Toinen työvaltainen ala on kotimaisten palvelujen tuottaminen. Väestön vanhetessa palvelukysyntä koko ajan voimistuu. Tässä kohdin pitäisi kantaa huolta ostovoimasta. Nykyhallitus koko ajan heikentää vain ostovoimaa. Nykyiset eläkeläiset ovat aikaisempia sukupolvia viriilimpejä ja varakkaampia. Tässä olisi paljon potentiaalia. Lisäksi maailma voi muuttua niinkin, että venäläiset turistit ja ostosmatkailijat palaavat olojen rauhoituttua Venäjällä, tai oikeammin Ukrainassa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Köyhän asialla oleminen tarkoittaa poliittista asennoitumista. Kun ryhdytään kulloisinakin aikoina poliittisiin tekoihin, pitäisi siis tutkailla erityisesti sitä, miten päätökset vaikuttavat heikompiosaisiin. Taloustalkoissa painopisteen luulisi silloin olevan enemmän hyväosaisten päässä.

Olen jyrkästi eri mieltä siitä, että tuotannon ja palveluiden automatisoituminen ja itsepalvelu kadottaisivat työpaikat pysyvästi. Osa työstä on siirtynyt ja siirtyy myös halpatyömaihin. Mutta tilalle on syntynyt ja syntyy uutta työtä.

Suomi elää viennistä. Suomen mahdollisuudet tässä kohdin eivät perustu mihinkään bulkkituotantoon vaan erityisosaamiseen, mikä tarkoittaa yleensä aina ihmistyövoiman tarvetta. Se on insinööritaitoa, suunnittelua, tuotekehitystä ja yhä enemmän myös erilaista huoltoa. Nämä ovat tehtäviä, missä eivät tumpelot pärjää eikä niitä ihan heti koneilla korvata. Siksikin on todella kummallista, että hallitus on niin hirveän tutkimus- ja koulutusvastainen. Samaan aikaan kun Suomessa säästetään näistä, Ruotsissa pannaan ihan surutta rahaa tutkimukseen. Mistä ihmeestä me saisimme tällaisen ruotsalaisten järkevyyden suomalaispoliitikoillekin.

Toinen työvaltainen ala on kotimaisten palvelujen tuottaminen. Väestön vanhetessa palvelukysyntä koko ajan voimistuu. Tässä kohdin pitäisi kantaa huolta ostovoimasta. Nykyhallitus koko ajan heikentää vain ostovoimaa. Nykyiset eläkeläiset ovat aikaisempia sukupolvia viriilimpejä ja varakkaampia. Tässä olisi paljon potentiaalia. Lisäksi maailma voi muuttua niinkin, että venäläiset turistit ja ostosmatkailijat palaavat olojen rauhoituttua Venäjällä, tai oikeammin Ukrainassa.

Lue lisää

Jos itse olisin päättäjä, jyrkentäisin veroprogressiota, mutta sitä vastustavat kaikki muut puolueet kuin vasemmistoliitto, koska huonossa itsetunnossaan peesaavat talousoppineita ja valtiovarainministeriön virkamiehiä. Valitettavasti sekään ei riitä, että keskusta muuttaisi verotuskantansa. Ja mitä vasemmistoliittoon tulee, sen ajatukset ovat muuten kuin tuloverotuksen osalta pielessä, myös verotuksellisesti.

Työpaikkojen pysyvästä häviämisestä on paras todiste juuri se, ettei työllisyysaste jää jokaisen nousukauden jälkeen alemmalle tasolle kuin edellisen nousukauden aikana. Työn siirtyminen halpatyömaihin, mutta myös automaatio ja itsepalveluun siirtyminen ovat siihen syynä. Työpaikkojen häviäminen ainakin perinteisistä palveluammateista on helppo todentaa, jos luvuista karsitaan pois epäaidot työsuhteet, kuten työharjoittelupaikat ja muilla työllistämistuilla rekrytoidut.

Uusien työpaikkojen luomisessa tutkimustoiminnan rahoituksen kasvattamista tärkeämpänä pidän koulutusperustan uudistamista niin, että ammatinvaihto kuolevista ammateista uusiin ammatteihin käy joustavasti ja sukkelasti, mieluiten jo ennen edessä häämöttävää työttömyysputkea. Meidän koulutusvaatimuksemme on liian paperikeskeisiä. Pitäisi suuntautua enemmän työssä oppimiseen.