Se on fennojen ongelma ja sen huomaa näilläkin sivuilla.
Ruotsinkieliset ovat sopeutuneet Suomeen erinomaisesti vaikka heidän lukumääränsä on vähentynyt. Sopeutumisongelmia ei ole tulevaisuudessakaan vaikka fennot toisin väittävät. Loukkaaminen on tietysti fennojen päätarkoitus, eivätkä he tajua, miten loppujen lopuksi sahaavat oksaa, jonka päällä itse istuvat.
Ruotsinkieliset ovat sopeutuneet Suomeen erinomaisesti vaikka heidän lukumääränsä on vähentynyt. Sopeutumisongelmia ei ole tulevaisuudessakaan vaikka fennot toisin väittävät. Loukkaaminen on tietysti fennojen päätarkoitus, eivätkä he tajua, miten loppujen lopuksi sahaavat oksaa, jonka päällä itse istuvat.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Fenno ei elä omaa elämää. On aikaa nälviä pahansuopaisesti surujen elämää.
Ei onnistu tuo marttyyri-asenne tässä seurassa....
Taaskaan en ymmärrä tuota svekologiikkaa???
Miten ihmeessä olisi "fennojen" ongelma, jos ruotsin kieli väistyy ja surut sopeutuvat maahan?! Meille tuo sopii vallan hyvin! Ei mitään ongelmaa. ;-)
Tuntuu olevan vaan fennojen ongelma. Pakkoruotsi on pelkästään fennojen heiniä eikä se suruja koske. Mutta eduskunta eli fennot eivät ole olleet vielä valmiita muutokseen. Surujen mielipidettä kuitenkin jokatapauksessa kuunnellaan mutta surut eivät määrää.
Perustuslakien muuttaminen on sitten kovempi juttu ja jälleen fennojen asia ja huoli. Suomenkielisille ei tunnu olevan ihan läpijuoksujuttu muutta maa yksikieliseksi. Tuohon muutoksen ei näy löytyvän riittävän suurta enemmistöä.
Mitä muuta voi suru tehdä kuin sopeutua. Niin tekee fennot ja kaikki muutkin elävät olennot tässä maailmassa. Onneksi vielä sas kertoa kuitenkin mielipiteens jopa Suomessa.
Sopul näkee Suomen kielipolitiikan näin: "Pakkoruotsi on pelkästään fennojen heiniä eikä se suruja koske."
Pakkoruotsi on RKP:n kellokkaiden ongelma, jonka he aikoinaan Virolaista kiristämällä tekivät ongelmaksi koko Suomelle. Pakkoruotsi ei koske svekoja, heitä koskee pakkosuomi, jota nämä kellokkaat voivat oikeutetusti vaatia omilleen tai olla vaatimatta. Siitä huolimatta juuri RKP:n kellokkaat olivat ja ovat edelleen suuna päänä vaatimassa muille pakkoruotsia.
Niin tyytyväisiä he ovat kiristämällä saamaansa enemmistön pakkoruotsiin, että jaksavat vuosikymmenestä toiseen häpeämättömästi uskotella peitellysti (RKP:n ja myös näiden sivujen svekoaktivistit) tai avoimesti (Mikaela Nylander), että "Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä".
Suomen voimakkain kansainvälistymisen ja taloudellisen nousun kausi on ollut pakkoruotsin aikakautena. RKP saa tietysti perustella pakkoruotsin jatkamista siinä missä eduskunnan enemmistökin.
Kysymyksessä on tietenkin poliitinen puntaroiminen ja päätöksen tekeminen, jos nyt sitte asia joskus eduskunnan ratkaistavaksi olisi tulossa. Suurin osa suruista ajattelee, että hällä ei nyt oo niin väliä mutta poliittisissa piireissä on mietittävä, mikä on Suomen kielellinen tulevaisuus ja mihin yhteisöön haluaisimme mieluiten kuulua.