purjehdus taktiikka myrskyssä

kannattaako reivata vai loppuuko vauhti

purjehtija kirjoitti:

kannattaako reivata vai loppuuko vauhti

tässä viel varmaan pärjää... Tyttöystävä (tai poikaystävä) voi tulla vielä pentterin äärestä yläpuolelle istumaan niin ei oo mitään hätää...

Taitaapa olla niin että et ikinä ole niitä aaltoja/tuulia kokenut.

dragaat condoomin heduun ja spögät giltsin fuduist nii homma on jees

Kuitenkin mieluummin menemättä moiseen keliin.
Ohjeet sopivat kymppiä kevyempään.

kannattaako myrskyssä käyttää spinnua? meinaatko että se kestää? ei ainakaan ihan tavallinen...

Kyllä ne Bavariat kestää... Jos niitä tehdään noinkin paljon kuin tehdään, ja muita ongelmia/hajoamisia ei ole tapahtunut kuin täällä v***ilu mielessä kirjoitetut tekstit, niin hyvä peli se on. Jos huono olisi, niin ei kai niitä valmistettaisi ja myytäisi niin pajon?

Bavaa käytetään enemmän isommilla ja vaativimmiolla vesilä kuin täällä Suomessa, ja hyvin ovat kestäneet. Suomihan on hyvin pieni markkinakohden Bavan tuotannossa. Suurin osa veneistä menee kovempaan käyttötarkoitukseen kuin täällä, sillä useinhan purkkarit seilaa sähkötolpan juuresta toiseen ;) Ja tyvenellä ;)
Suomessa on kuitenkin muuhun maailmaan verrattuna aika "iisit" kelit sen aikaa mitä täällä nyt voi seilata.

Jos olet menossa 13m aaltoihin, niin sulla on kokonaan väärä konstruktio, ei siis välttämättä merkki. Tuollaisiin keleihin pitää varata toisenlainen vene. Nykyiset leveäperäiset ja tasapohjaiset veneet ovat kelluvia 'mökkejä' joilla on asumistilavuuden lisäksi ihan OK purjehdusominaisuudet. Hakkaa monet 70-luvun konstruktiot.

Mutta käyttötarkoitus ratkaisee!!!! Kerrohan vähän mihin olet menossa ja millasiella Bavalla ajattelit?

KariL kirjoitti:

Kyllä ne Bavariat kestää... Jos niitä tehdään noinkin paljon kuin tehdään, ja muita ongelmia/hajoamisia ei ole tapahtunut kuin täällä v***ilu mielessä kirjoitetut tekstit, niin hyvä peli se on. Jos huono olisi, niin ei kai niitä valmistettaisi ja myytäisi niin pajon?

Bavaa käytetään enemmän isommilla ja vaativimmiolla vesilä kuin täällä Suomessa, ja hyvin ovat kestäneet. Suomihan on hyvin pieni markkinakohden Bavan tuotannossa. Suurin osa veneistä menee kovempaan käyttötarkoitukseen kuin täällä, sillä useinhan purkkarit seilaa sähkötolpan juuresta toiseen ;) Ja tyvenellä ;)
Suomessa on kuitenkin muuhun maailmaan verrattuna aika "iisit" kelit sen aikaa mitä täällä nyt voi seilata.

Jos olet menossa 13m aaltoihin, niin sulla on kokonaan väärä konstruktio, ei siis välttämättä merkki. Tuollaisiin keleihin pitää varata toisenlainen vene. Nykyiset leveäperäiset ja tasapohjaiset veneet ovat kelluvia 'mökkejä' joilla on asumistilavuuden lisäksi ihan OK purjehdusominaisuudet. Hakkaa monet 70-luvun konstruktiot.

Mutta käyttötarkoitus ratkaisee!!!! Kerrohan vähän mihin olet menossa ja millasiella Bavalla ajattelit?

Lue lisää

isoja aaltoja,pienet rikko enemmän,eli alumiinijenkit starcraft ym.niitatut samaten kun Busterit(vanhat)niitattuina vuotivat seulan lailla koska lyhyt jyrkkä aallokko suomessa ravisteli niitit irti,pitkässä ulkomeriaallokossa kestää jopa kaislalautat.

Kyllä Bavaria on ihan yhtä kestävä vene kuin muutkin vastaavat.Ja vastaavat tarkoittaa kaikkia lasikuitukonstruktioita normaali kuluttajille.Bavariaa tuntuu vain olevan nyt muotia haukkua;se on kaiketi tosi purjehtija ja asiantuntija,kun osaa ja uskaltaa haukkua Bavariaa! Kyllä se samoista hartseista tehdään kuin muutkin veneet.Erityisen halventavana ja moukkamaisena pidän suomalaisen fingulf varustamon omistajan alentavaa puhetta Bavariasta Sail-lehdessä.On halpa arvoista nostaa omaa häntäänsä mollaamalla toista.Vähän tyyliä tarvittaisiin! Minä en ainakaan alentuisi arvostelemaan ketään toista venee tai automerkin perusteella.Varsinkin kun perusteet on potaskaa.

tämän palstan bavariaa mollaavat tahot ovat pääsääntöisesti kateellisia ruikuttajia. hehän tyypillisesti kirjoittaessaan vertaavat bavariaa unelmaveneeseensä, johon heillä ei ole varaa. ominaisuuksia pitäisi olla taifuunin läpi purjehtimiseen, koska joku muukin on niin saattanut tehdä....

itse en itämeren alueella seillaiseen keliin ole joutunut, ettei veneen ominaisuudet piisaisi. jos sellainen sattuu kohdalle, nautin siitä luultavasti turvallisesti satamassa, kuten muutkin paskahousut.

sinänsä mielenkiintoista, ettei venettäni ole kukaan muu päin kasvoja moittinut kuin kuluneen finngulf 39:n omistaja. olikohan lukenut liikaa kotimaisia venejulkaisuja?

42feet kirjoitti:

Kyllä Bavaria on ihan yhtä kestävä vene kuin muutkin vastaavat.Ja vastaavat tarkoittaa kaikkia lasikuitukonstruktioita normaali kuluttajille.Bavariaa tuntuu vain olevan nyt muotia haukkua;se on kaiketi tosi purjehtija ja asiantuntija,kun osaa ja uskaltaa haukkua Bavariaa! Kyllä se samoista hartseista tehdään kuin muutkin veneet.Erityisen halventavana ja moukkamaisena pidän suomalaisen fingulf varustamon omistajan alentavaa puhetta Bavariasta Sail-lehdessä.On halpa arvoista nostaa omaa häntäänsä mollaamalla toista.Vähän tyyliä tarvittaisiin! Minä en ainakaan alentuisi arvostelemaan ketään toista venee tai automerkin perusteella.Varsinkin kun perusteet on potaskaa.

Lue lisää

jutun mukaan ostaa tai välittää suurimman osan vaihtoveneistä (vanhoista finngulff veneistä) joten veneitä ei pääse markkinatalous hinnoittelemaan lisäksi tyyppi nostaa uusien hintoja tasaisen tappavasti jolloin pystyy antamaan vanhasta finngulf veneestä hyvän hinnan .
Onkin mielenkiintoista odottaa hetkeä kun veistämö ei pysty tai voi ottaa kaikkia veneitävaihdossa, mihin hinta asettuu.

bavarian omistaja kirjoitti:

tämän palstan bavariaa mollaavat tahot ovat pääsääntöisesti kateellisia ruikuttajia. hehän tyypillisesti kirjoittaessaan vertaavat bavariaa unelmaveneeseensä, johon heillä ei ole varaa. ominaisuuksia pitäisi olla taifuunin läpi purjehtimiseen, koska joku muukin on niin saattanut tehdä....

itse en itämeren alueella seillaiseen keliin ole joutunut, ettei veneen ominaisuudet piisaisi. jos sellainen sattuu kohdalle, nautin siitä luultavasti turvallisesti satamassa, kuten muutkin paskahousut.

sinänsä mielenkiintoista, ettei venettäni ole kukaan muu päin kasvoja moittinut kuin kuluneen finngulf 39:n omistaja. olikohan lukenut liikaa kotimaisia venejulkaisuja?

Lue lisää

Miksiköhän 'finkuffimies' on haukkunut? Mikä on syy? Miksi se häntä kaivelee? Miksi toisen pitää arevostella toisen omaisuutta? Mikä siinä on pointti? Onko se jotakin myöhäispuberteettia jossa 'Meitin isin auto on parempi kun tietin isin auto" keskustelu toimii falloksen jatkeena?

Onhan sentään olemassa näiden välillä selvä laatuero; saksalaisen Bavaria ja virolainen Fingulf - jos sen nyt näin saa sanoa pieni hymy huulilla ;)

42feet kirjoitti:

Kyllä Bavaria on ihan yhtä kestävä vene kuin muutkin vastaavat.Ja vastaavat tarkoittaa kaikkia lasikuitukonstruktioita normaali kuluttajille.Bavariaa tuntuu vain olevan nyt muotia haukkua;se on kaiketi tosi purjehtija ja asiantuntija,kun osaa ja uskaltaa haukkua Bavariaa! Kyllä se samoista hartseista tehdään kuin muutkin veneet.Erityisen halventavana ja moukkamaisena pidän suomalaisen fingulf varustamon omistajan alentavaa puhetta Bavariasta Sail-lehdessä.On halpa arvoista nostaa omaa häntäänsä mollaamalla toista.Vähän tyyliä tarvittaisiin! Minä en ainakaan alentuisi arvostelemaan ketään toista venee tai automerkin perusteella.Varsinkin kun perusteet on potaskaa.

Lue lisää

En ole tainnut lukea mainitsemaa Sailin juttua! Mikä maa mikä numero (Saileja on monta!)? Minulla on ollut mielenkiintoinen tilaisuus huhtikuussa 2003 tutustua Bavaria Yachtsiin omistajan opastuksella ihan paikan päällä. Sen jälkeen olen osannut suhatutua heidän tuotteissin eri tavalla. Tosi vaikuttava tehdas.
Tekevät päivässä ( 11 purjevenettä moottoriv.) yhtä monta venettä kuin me vuodessa Suomessa!Olemme valinneet ihan eri strategioita.Tällä palstalla käytävä keskustelu on mielestäni erittäin tunnepohjaista! Veneissä on ihan fyysisesti tarkasteltuna selviä eroja. (eivät ole mm. valmistettuja "samasta hartsista"). Designissä ja funktiossa , filosofiassa myöskin!
Olet oikeassa että on ihan turha mollata toinen toisiaan. Bavaria on valinnut "low price / suurtuotantostartegian". Me halutaan tehdä jotain aivan muuta! Tuntuu että molemmilla on kannattajansa. Minä käyn aina näyttelyissä iloisin mielein tervehtimässä Bavaraina ostastolla (Fingulfin nimilappu rinnassa)kolleegoja.Jos haluat lähemmin tutustua eroihin, ota yhetyttä ja tule käymään!En ukso että meidän tarvitsee hävetä tuotantoamme niin että pitäisi muita mollata.Koska juttusi koski minua henk.koht näin asiakseni vastata. Muuten olen sitä mieltä että molemmat ,ja kaikki muutkin merkit, mahtuvat purjehtimaan saaristossamme. Ystävällisin terveisin.
PS. kohta ilmestyy nettisivuillamme kuvin ja tekstein "hidden qualities" ostasto missä voit lukea enemmän! Tervetuloa!

stigo kirjoitti:

En ole tainnut lukea mainitsemaa Sailin juttua! Mikä maa mikä numero (Saileja on monta!)? Minulla on ollut mielenkiintoinen tilaisuus huhtikuussa 2003 tutustua Bavaria Yachtsiin omistajan opastuksella ihan paikan päällä. Sen jälkeen olen osannut suhatutua heidän tuotteissin eri tavalla. Tosi vaikuttava tehdas.
Tekevät päivässä ( 11 purjevenettä moottoriv.) yhtä monta venettä kuin me vuodessa Suomessa!Olemme valinneet ihan eri strategioita.Tällä palstalla käytävä keskustelu on mielestäni erittäin tunnepohjaista! Veneissä on ihan fyysisesti tarkasteltuna selviä eroja. (eivät ole mm. valmistettuja "samasta hartsista"). Designissä ja funktiossa , filosofiassa myöskin!
Olet oikeassa että on ihan turha mollata toinen toisiaan. Bavaria on valinnut "low price / suurtuotantostartegian". Me halutaan tehdä jotain aivan muuta! Tuntuu että molemmilla on kannattajansa. Minä käyn aina näyttelyissä iloisin mielein tervehtimässä Bavaraina ostastolla (Fingulfin nimilappu rinnassa)kolleegoja.Jos haluat lähemmin tutustua eroihin, ota yhetyttä ja tule käymään!En ukso että meidän tarvitsee hävetä tuotantoamme niin että pitäisi muita mollata.Koska juttusi koski minua henk.koht näin asiakseni vastata. Muuten olen sitä mieltä että molemmat ,ja kaikki muutkin merkit, mahtuvat purjehtimaan saaristossamme. Ystävällisin terveisin.
PS. kohta ilmestyy nettisivuillamme kuvin ja tekstein "hidden qualities" ostasto missä voit lukea enemmän! Tervetuloa!

Lue lisää

Hei,

hauska kuulla,että saatte uutta ja mielenkiintoista sivuillenne-tutustun varmasti.Pidän venettänne hyvin tehtynä ja suunniteltuna,ja uskon että Viron laatuongelmatkin on ratkaistavissa pienempien mallienne osalta.Pyydän anteeksi,jos olen tulkinnut kirjoitusta pro Sail 2/2004 s.45 väärin, mutta mieleeni se sellaisena rivien välistä luettavana heittona Bavariaa kohtaan:
"Hirveän harvoin törmäämme Bavaria ilmiöön,vaikka Bavaria kaappaakin markkinaosuuksia.Bavaria on hieno teollisuustuote ja heillä on vastaus kaikkeen.Me Finngulfilla olemme niin typeriä,että tehdään kaikki viimeisen päälle.Osta Finngulf ja maksa sata yksikköä,pidä venettä viisi vuotta ja saat siitä sata yksikköä.Osta halpa vene ja saat siitä enintään seitsemänkymmentä yksikköä.Halpa ostettaessa on vielä halvempi myytäessä.Bavaria tekee meille hyvää duunia,tuo ihmisiä tämän harrasteen pariin ja kun ihmiset oppivat purjehtimaan,ne ostavat meiltä veneen".

En voi mitään näin uudelleenkaan tekstiä lukiessani,että mieleeni tulee "ei Bavaria ole venekään".No kilpailu markkinoista on näköjään kovaa,mutta osittain tarpeetonta,koska mielestäni teillä on pitkälti eri asiakkaat kuin Bavarialla.Mutta Bavariallakin purjehtii (eikä ne nyt niin halpoja ole aloittelijan ensimmäiseksi veneeksi ostettavaksi) myös ihan osaavia ja tuotteen hinta/laatusuhteen oikein käyttötarkoitukseensa hankkineita purjehtijoita.Ja kuinkahan moni Finngulfin ostaja hankkisi Swanin,jos pelimerkit riittäisivät? Veneilyn kustannuksia on kuitenkin saatava alas ottaen kuitenkin huomioon nykyihmisen mukavuuden halun, jotta uusia purjehtijoita tulisi harmaantuvaan joukkoomme.Se lienee kaikkien etu.Eli Bavariat ovat todella tervetulleita senkin takia.Eri asia on,kuinka suuria markkinarakoja jää kalleimille tuotteille,kun myös halpaa ja hyvää (ei ehkä ylellistä) on tarjolla enemmän.Lakevatko myös Finngulfien hinnat? Kun Lidl tuli Suomeen (Saksasta kuten Bavaria), on se laskenut myös muiden kauppaketjujen hintatasoa.Ikea?Gigantti?Bauhaus?
Finngulf on niin hyvä vene,ettei sen valmistajan/omistajan tarvitse osoittaa sen erinomaisuutta vihjaamalla,onko Bavaria vene lainkaan.Voi olla,että luin rivien välistä väärin.Enkä tarkoittanut loukata myöskään teitä tahallaan väärin ymmärtämällä.Itse asiassa koko Bavaria vs. muut keskustelut tulisi unohtaa,mutta veneen omistajana ja vielä joskus "sen viimeisenkin" veneen taas kerran hankkivana,toivon myös Suomalaisten ja Ruotsalaisten veistämöiden miettivän,millä tavoin hintaa saataísiin alaspäin pohjoismaisesta designista ja laadusta tinkimättä.Jos olen oikein ymmärtänyt, ei rungon (se lasikuituhartsilaminaatti) osuus veneen hinnasta ole se olennainen,joten kustannusten alaspäin vetäminen designin ja lujuuden kärsimättä voisi olla mahdollista yhteisillä komponenttien hankinnalla ja puutyön teettämisellä halpamaissa.No Virohan on askel siihen suuntaan,mutta näkyykö se 28 ja 33 hinnoissa täysmääräisesti? Ja sitten tulevat ne laatuongelmat,ja se ettei vakiintunut ostajakunta enää hyväksy tuotetta,joka on kuin "B".
Hyvää ja menestyksekästä jatkoa vuodelle 2005!Mielelläni tutustun uusiin internetsivujenne lisäksiin ja olisi mukava tutustua taas tuotteisiinne lähemminkin.Olen tosin muutama vuosi sitten käynyt Pohjankurussa tutustumassa veistämöönne ja täytyy sanoa,että hieno kokemus.

stigo kirjoitti:

En ole tainnut lukea mainitsemaa Sailin juttua! Mikä maa mikä numero (Saileja on monta!)? Minulla on ollut mielenkiintoinen tilaisuus huhtikuussa 2003 tutustua Bavaria Yachtsiin omistajan opastuksella ihan paikan päällä. Sen jälkeen olen osannut suhatutua heidän tuotteissin eri tavalla. Tosi vaikuttava tehdas.
Tekevät päivässä ( 11 purjevenettä moottoriv.) yhtä monta venettä kuin me vuodessa Suomessa!Olemme valinneet ihan eri strategioita.Tällä palstalla käytävä keskustelu on mielestäni erittäin tunnepohjaista! Veneissä on ihan fyysisesti tarkasteltuna selviä eroja. (eivät ole mm. valmistettuja "samasta hartsista"). Designissä ja funktiossa , filosofiassa myöskin!
Olet oikeassa että on ihan turha mollata toinen toisiaan. Bavaria on valinnut "low price / suurtuotantostartegian". Me halutaan tehdä jotain aivan muuta! Tuntuu että molemmilla on kannattajansa. Minä käyn aina näyttelyissä iloisin mielein tervehtimässä Bavaraina ostastolla (Fingulfin nimilappu rinnassa)kolleegoja.Jos haluat lähemmin tutustua eroihin, ota yhetyttä ja tule käymään!En ukso että meidän tarvitsee hävetä tuotantoamme niin että pitäisi muita mollata.Koska juttusi koski minua henk.koht näin asiakseni vastata. Muuten olen sitä mieltä että molemmat ,ja kaikki muutkin merkit, mahtuvat purjehtimaan saaristossamme. Ystävällisin terveisin.
PS. kohta ilmestyy nettisivuillamme kuvin ja tekstein "hidden qualities" ostasto missä voit lukea enemmän! Tervetuloa!

Lue lisää

Kotimainen lehti toinen numero

Meillä on sellaine tuulipussin muotoinen ajoankkuri. Emme ole koskaan käyttäneet sitä.
Tulisko sen pussin suuaukossa olla jokin vahvike rengas jotta se pysyisi auki. Täytyy kokeilla ensi kesänä kuinka se toimii.

Tosi hyvä klassikkokirja ja ehdoton perusvaatimus jokaiselle meripurjehtijalle. Suosittelen lämpimästi myös jurpo-nimerkille.

Kirjan Heavy Weather Sailing kirjoitti 30 vuotta sitten K. Adlard Coles. Bruce tuli mukaan myöhemmin toimittamaan uudempia laitoksia.

Itse kirja on täyttä asiaa. Siinä kuvataan tapoja ja keinoja joita ei muuten koskaan kohtaa tai tule mieleen. Lukeminen ja muu asioiden ennalta pohtiminen onkin käytännössä ainoa tapa valmistautua noihin keleihin, eihän tuonne kukaan tarkoituksella lähde "harjoittelemaan".

Suomalaisestakirjakaupasta löytyy kolme eri versiota. Onko niissä isojakin eroja.
Halvin on 43 euroa ja kallein 64 euroa

eilen sain kirjan maksoi 43 dollaria on tosi mielenkiintoinen suosittelen kaikille

aloittelijaa kirjoitti:

eilen sain kirjan maksoi 43 dollaria on tosi mielenkiintoinen suosittelen kaikille

Hyvä kun sait sen kirjan. Eräänlainen purjehdusraamattu se kieltämättä on.

Tuuli kirjoitti: "..rannikkolaivurikurssilla olet oppinut mihin suuntaan pitäisi pyrkiä POIS myrskykeskuksen tieltä heikkeneviin tuuliin EI voimistuvia päin......."
Periaatteessa on näin, mutta kannattaa silti muistaa, että tuulet heikenevät myös myrskyn silmän suuntaan. Niin tavallisen myrskyn kuin hirmumyrskyn keskuksissa valitsee tyyni. Hurrikaanin tyyni keskus voi olla jopa satoja kilometrejä leveä...

Iso purjeessani on myös neljäs reivi, pärjäisinkö kolmella. Taisi purjemaakari huijata aloittelijaa ja myi ylimäärisen reivin.

aloittelijaa kirjoitti:

Iso purjeessani on myös neljäs reivi, pärjäisinkö kolmella. Taisi purjemaakari huijata aloittelijaa ja myi ylimäärisen reivin.

Ja minulla vain 2.
Ja noin 30.000 mpkta on purjehdittu.
Tyypillistä on että kun pitää ottaa 1.reivi sisään niin sen tekee liian myöhään. Eli minun 1.reivi on siinä missä muilla on 2. reivi. Ja sitten kun pitää reivata lisää, niin tuulee jo niin pirusti. Eli silloin otetaan toinen.

Reiviköysiä on tyypillisesti vain kaksi. Köyden pujottaminen todella kovassa kelissä (>20m/s) purjeessa olevan ögan läpi ei yksinkertaisesti onnistu. Tämän voin taata, liikki fladraa liikaa. t. Eli 3.reivi (ja etenkin 4.reivi) ovat totaalisen turhia. Parasta on kun 2. reivillä voi pudottaa Ison PA:n 50%:iin. Seuraava askel on TrySail tai pelkkä Myrskyfokka keulassa.

janos kirjoitti:

Tuuli kirjoitti: "..rannikkolaivurikurssilla olet oppinut mihin suuntaan pitäisi pyrkiä POIS myrskykeskuksen tieltä heikkeneviin tuuliin EI voimistuvia päin......."
Periaatteessa on näin, mutta kannattaa silti muistaa, että tuulet heikenevät myös myrskyn silmän suuntaan. Niin tavallisen myrskyn kuin hirmumyrskyn keskuksissa valitsee tyyni. Hurrikaanin tyyni keskus voi olla jopa satoja kilometrejä leveä...

Lue lisää

Loistava myrskytaktiikka. Ajetaan keskelle myrskyn silmää, niin saadaan olla tyvenessä.

Huomasitko ajatella, että jos silmässä onkin joku sata km tyhjää ja tyynbtä, niin se myrskyn kesku liikkuu kokolailla noppeesti.... Tulee kuule ne reunat joskus vastaan ;)

portofino kirjoitti:

Ja minulla vain 2.
Ja noin 30.000 mpkta on purjehdittu.
Tyypillistä on että kun pitää ottaa 1.reivi sisään niin sen tekee liian myöhään. Eli minun 1.reivi on siinä missä muilla on 2. reivi. Ja sitten kun pitää reivata lisää, niin tuulee jo niin pirusti. Eli silloin otetaan toinen.

Reiviköysiä on tyypillisesti vain kaksi. Köyden pujottaminen todella kovassa kelissä (>20m/s) purjeessa olevan ögan läpi ei yksinkertaisesti onnistu. Tämän voin taata, liikki fladraa liikaa. t. Eli 3.reivi (ja etenkin 4.reivi) ovat totaalisen turhia. Parasta on kun 2. reivillä voi pudottaa Ison PA:n 50%:iin. Seuraava askel on TrySail tai pelkkä Myrskyfokka keulassa.

Lue lisää

Kolmosreiviä on tarvittu, tosin vain kerran. Mutta kolmosreivin köysi on pujoteltu useampia kertoja. Enemmän kuin kaksi reiviköyttä tuottaa pysyvästi asennettuna enemmän sotkua ja ongelmia kuin hyötyä. Toisaalta ykkösreiviä taas on käytetty verrattomasti useammin kuin kakkosta. Lepattavaan purjeeseen ei tosiaankaan mitään pujotella. Se pitää tehdä vetävään purjeeseen kakkos- ja kolmosreivien välillä kulkevalla narulenkillä, johon on jätetty pätkä vapaata narunpäätä reiviköyteen sitomista varten. Ja sen voi silloin tehdä vielä siinä "kevyessä" kelissä, kun vasta kakkosreiviä tarvitaan. Kolmosreiviin siis käytetään samaa köyttä kuin ykkösreiviinkin.

Se nelosreivi kuulostaa jo poikkeustapaukselta. Vai olisiko kyse jo pois käytöstä jääneestä latistusreivistä? Muutamia poikkeustapauksia kyllä tiedän, joissa se nelosreivi on jälkeenpäin purjeeseen tehty, vieläpä tarpeeseen.

Antsu kirjoitti:

Kolmosreiviä on tarvittu, tosin vain kerran. Mutta kolmosreivin köysi on pujoteltu useampia kertoja. Enemmän kuin kaksi reiviköyttä tuottaa pysyvästi asennettuna enemmän sotkua ja ongelmia kuin hyötyä. Toisaalta ykkösreiviä taas on käytetty verrattomasti useammin kuin kakkosta. Lepattavaan purjeeseen ei tosiaankaan mitään pujotella. Se pitää tehdä vetävään purjeeseen kakkos- ja kolmosreivien välillä kulkevalla narulenkillä, johon on jätetty pätkä vapaata narunpäätä reiviköyteen sitomista varten. Ja sen voi silloin tehdä vielä siinä "kevyessä" kelissä, kun vasta kakkosreiviä tarvitaan. Kolmosreiviin siis käytetään samaa köyttä kuin ykkösreiviinkin.

Se nelosreivi kuulostaa jo poikkeustapaukselta. Vai olisiko kyse jo pois käytöstä jääneestä latistusreivistä? Muutamia poikkeustapauksia kyllä tiedän, joissa se nelosreivi on jälkeenpäin purjeeseen tehty, vieläpä tarpeeseen.

Lue lisää

Hienoa että joku oivalsi mistä on kyse.

Eli kolmosreivin köysi on itseasiassa ykkösen - köyden vaihto tahi ed.kirjoittajan neuvoma tapa - molempiin on aikaa ennen kuin sitä tarvitaan säätähän seuraa jokainen joten tarve tuskin yllättää?

Jos miettii olosuhteita, jos itse lähtisin valtamerelle - unohtaisin koko ykkösreivin - köydet olisivat aina kakkosessa ja kolmosessa juuri syistä jotka tulivat jo mainituiksi.
Ykkönen pienentää purjealaa niin vähän että sen voi tehdä muutenkin (täällä enimmäkseen suojaisilla kotivesillä se on hyvä), latistaa ja laskemalla levankia suojan puolelle se mitä tarvitaan. Jos reivataan reivataan heti kakkoseen tai kolmoseen tai iso kokonaan alas.
(tai - vaihtoehtoisesti ottaisin cunninghamin reivikäyttöön - avot' siinä kolmet reiviköydet valmiina useimmissa nykyaikaisissa pursissa!)

Kolmosreivin käyttötarve riippuu myös veneestä ja sen ominaisuuksista - toiset vaativat kovaan tuuleen myrskyison tahi sitten 3/4 -reivissä olevan ison myrskyfokan lisäksi tai sijasta ... tätähän ei yleensä tiedä ennenkuin on kokeillut muuttuuko vene nousu- vai laskukärkkääksi myrskyssä - miten saada se balanssiin? ja mahdollisimman helpoksi ajaa myötäiseen aaltoja karkuun että väistellen.. tai pysytellä piissä joka ei onnistune ilman reivattua isoa ja myrskyfokkaa ..saatetaan tarvita vielä ajoankkurikin, kun oikein myrskyää tuppaa purjeista jäämään vain riekaleet ...valitan ei ole omakohtaista kokemusta mutta yritän varautua asiaan edes lukemalla kirjallisuutta ja poimimalla vinkin sieltä toisen täältä sen varalle että joskus joudun.

janos kirjoitti:

Tuuli kirjoitti: "..rannikkolaivurikurssilla olet oppinut mihin suuntaan pitäisi pyrkiä POIS myrskykeskuksen tieltä heikkeneviin tuuliin EI voimistuvia päin......."
Periaatteessa on näin, mutta kannattaa silti muistaa, että tuulet heikenevät myös myrskyn silmän suuntaan. Niin tavallisen myrskyn kuin hirmumyrskyn keskuksissa valitsee tyyni. Hurrikaanin tyyni keskus voi olla jopa satoja kilometrejä leveä...

Lue lisää

Niinpä..

..mutta voi olla vaikeaa löytää sinne tyyneen keskukseen jos se onkin vain vaikkapa muutamia/kymmeniä maileja ..ja ongelmia tulee sielläkin ristiaallokko ja lähes tyven - epämukavaa "toisen erän" odottelua joka tulee pomminvarmasti.
Epäilen yleensäkään kovassa tuulessa purren kykyä "nousta" tuuleen lainkaan - kyllä se tuuli työntää meitä minne haluaa vaikka yrittäisimme kuinka taistella vastaan, ajautumisen suunnan voi valita oikein myrskypurjein niin että kulkee sentään poispäin.. järkevintä voi olla asettua piihin tai ajoankkurin varaan - sulkea luukut ja painua koijjaan ja toivoa suunnittelijan laskelmien virheettömyyttä ja sitä että vantit ja päätteet tuli tarkistettua huolella ennen lähtöä..

Yhden elokuvan näin joka oli jotain tähän suuntaan ja miehistö pelastui kun lentokone (vaiko sukellusvene?) tuli ja haki jengin hurrikaanin silmästä... ei taida hevin onnistua oikeassa elämässä.. sukellusveneellä ehken ja niitä lie vähän meripelastuskäytössä!

Kale kirjoitti:

Loistava myrskytaktiikka. Ajetaan keskelle myrskyn silmää, niin saadaan olla tyvenessä.

Huomasitko ajatella, että jos silmässä onkin joku sata km tyhjää ja tyynbtä, niin se myrskyn kesku liikkuu kokolailla noppeesti.... Tulee kuule ne reunat joskus vastaan ;)

Lue lisää

Hyvä, että ymmärsit. Tätähän yritin juuri selittää Tuuli-nimimerkille....Hänhän kertoi, että myrskystä pääsee eroon kun purjehtii heikkeneviin tuuleihin, mutta näinhän ei ole. Voi olla, että juuri silloin ollaan menossa myrskyn keskukseen.

Janos kirjoitti:

Hyvä, että ymmärsit. Tätähän yritin juuri selittää Tuuli-nimimerkille....Hänhän kertoi, että myrskystä pääsee eroon kun purjehtii heikkeneviin tuuleihin, mutta näinhän ei ole. Voi olla, että juuri silloin ollaan menossa myrskyn keskukseen.

Lue lisää

Kuulehan, sääjärjestelmät ovat varsin "helppoja" yksinkertaistettuina ymmärtää - on suhteellisen helppoa päätellä myrskyssä missä on myrskykeskus ja millä halssilla tulee purjehtia päästäkseen sen tieltä POISPÄIN ei myrskykeskusta päin.

Suosittelen rannikkolaivurikurssia tai vähintään sen sääoppia janoosi - kaikella ystävyydellä, en suinkaan loukaten.. ja kavereille kans'!

Antsu kirjoitti:

Kolmosreiviä on tarvittu, tosin vain kerran. Mutta kolmosreivin köysi on pujoteltu useampia kertoja. Enemmän kuin kaksi reiviköyttä tuottaa pysyvästi asennettuna enemmän sotkua ja ongelmia kuin hyötyä. Toisaalta ykkösreiviä taas on käytetty verrattomasti useammin kuin kakkosta. Lepattavaan purjeeseen ei tosiaankaan mitään pujotella. Se pitää tehdä vetävään purjeeseen kakkos- ja kolmosreivien välillä kulkevalla narulenkillä, johon on jätetty pätkä vapaata narunpäätä reiviköyteen sitomista varten. Ja sen voi silloin tehdä vielä siinä "kevyessä" kelissä, kun vasta kakkosreiviä tarvitaan. Kolmosreiviin siis käytetään samaa köyttä kuin ykkösreiviinkin.

Se nelosreivi kuulostaa jo poikkeustapaukselta. Vai olisiko kyse jo pois käytöstä jääneestä latistusreivistä? Muutamia poikkeustapauksia kyllä tiedän, joissa se nelosreivi on jälkeenpäin purjeeseen tehty, vieläpä tarpeeseen.

Lue lisää

Isossa on alun perin neljä reiviä. Purjeen takanareunassa on reikä vähän ylempänä kuin mihin
kiinnitetään naru jolla kiristetään purjeen alareuna, olisiko se toi latistusreivi.

tuuli kirjoitti:

Kuulehan, sääjärjestelmät ovat varsin "helppoja" yksinkertaistettuina ymmärtää - on suhteellisen helppoa päätellä myrskyssä missä on myrskykeskus ja millä halssilla tulee purjehtia päästäkseen sen tieltä POISPÄIN ei myrskykeskusta päin.

Suosittelen rannikkolaivurikurssia tai vähintään sen sääoppia janoosi - kaikella ystävyydellä, en suinkaan loukaten.. ja kavereille kans'!

Lue lisää

Joo, kyllä kiitos. Rannikkolaivurikurssia on käyty aikoinaan ja sääoppi on tuttu niin kirjasta kuin käytännössä (muutamat Atlantin ylitykset ym).

Leppoisia sydäntalven päiviä sinne teillekin.

aloittelijaa kirjoitti:

Isossa on alun perin neljä reiviä. Purjeen takanareunassa on reikä vähän ylempänä kuin mihin
kiinnitetään naru jolla kiristetään purjeen alareuna, olisiko se toi latistusreivi.

Lue lisää

Latistusreivi se reikä vähän skuutikulman yläpuolella on. Se oli käytössä 70- ja 80-luvuilla, mutta sitten muoti ajoi ohi purjeen leikkauksessa. Toimii se silti niissä purjeissa, joihin se on tehty. Nimi ainakin hyvin kertoo käyttötarkoituksen.

portofino kirjoitti:

Ja minulla vain 2.
Ja noin 30.000 mpkta on purjehdittu.
Tyypillistä on että kun pitää ottaa 1.reivi sisään niin sen tekee liian myöhään. Eli minun 1.reivi on siinä missä muilla on 2. reivi. Ja sitten kun pitää reivata lisää, niin tuulee jo niin pirusti. Eli silloin otetaan toinen.

Reiviköysiä on tyypillisesti vain kaksi. Köyden pujottaminen todella kovassa kelissä (>20m/s) purjeessa olevan ögan läpi ei yksinkertaisesti onnistu. Tämän voin taata, liikki fladraa liikaa. t. Eli 3.reivi (ja etenkin 4.reivi) ovat totaalisen turhia. Parasta on kun 2. reivillä voi pudottaa Ison PA:n 50%:iin. Seuraava askel on TrySail tai pelkkä Myrskyfokka keulassa.

Lue lisää

Olen samaa mieltä siitä, että monessa veneessä 1. reivi on aika mitätön vaikutukseltaan ja usein kannattaisi saman tien ottaa 2. reivi. Varmasti monesta Itämerelle optimoidusta veneestä loppuu reivit kesken kunnon myrskyssä, jos sitä edes purjeet kestävät.

Eikö kuitenkin ole ongelmallista pitää reiviköydet jatkuvasti paikallaan siellä tavallisen 3./4. reivin kohdalla eli rikistä riippuen jossain saalinkien korkeudelella? Eikö ne kuluta purjetta ja ole sotkussa purjeen nostossa ja laskussa?

Mikään yhden köyden järjestelmä ei myöskään salli "ylipitkiä" reivejä, vaan puomin pituus rajoittaa mekanismia.

Joakim kirjoitti:

Olen samaa mieltä siitä, että monessa veneessä 1. reivi on aika mitätön vaikutukseltaan ja usein kannattaisi saman tien ottaa 2. reivi. Varmasti monesta Itämerelle optimoidusta veneestä loppuu reivit kesken kunnon myrskyssä, jos sitä edes purjeet kestävät.

Eikö kuitenkin ole ongelmallista pitää reiviköydet jatkuvasti paikallaan siellä tavallisen 3./4. reivin kohdalla eli rikistä riippuen jossain saalinkien korkeudelella? Eikö ne kuluta purjetta ja ole sotkussa purjeen nostossa ja laskussa?

Mikään yhden köyden järjestelmä ei myöskään salli "ylipitkiä" reivejä, vaan puomin pituus rajoittaa mekanismia.

Lue lisää

Minulla on aina 1. ja 2. reivin köydet valmiina ja pari kertaa on Itämerellä tullut vastaan tilanne, jolloin 2. reivikaan ei enää riittänyt. Silloin on onnistuttu saamaan myrskyfokka maston taakse (kannattaa etukäteen kokeilla jo satamassa). Siihen tarvitaan kyllä elämänlanka ja kovanaama maston juurella.
Kokemukset olivat varsin hyvät: vene oli vakaasti hallinnassa ja vauhti myrskystä huolimatta rauhallisen hurmaava.

Janos kirjoitti:

Minulla on aina 1. ja 2. reivin köydet valmiina ja pari kertaa on Itämerellä tullut vastaan tilanne, jolloin 2. reivikaan ei enää riittänyt. Silloin on onnistuttu saamaan myrskyfokka maston taakse (kannattaa etukäteen kokeilla jo satamassa). Siihen tarvitaan kyllä elämänlanka ja kovanaama maston juurella.
Kokemukset olivat varsin hyvät: vene oli vakaasti hallinnassa ja vauhti myrskystä huolimatta rauhallisen hurmaava.

Lue lisää

Tuo oli hyvä ja halpa idea. Pitää kokeilla

Janos kirjoitti:

Minulla on aina 1. ja 2. reivin köydet valmiina ja pari kertaa on Itämerellä tullut vastaan tilanne, jolloin 2. reivikaan ei enää riittänyt. Silloin on onnistuttu saamaan myrskyfokka maston taakse (kannattaa etukäteen kokeilla jo satamassa). Siihen tarvitaan kyllä elämänlanka ja kovanaama maston juurella.
Kokemukset olivat varsin hyvät: vene oli vakaasti hallinnassa ja vauhti myrskystä huolimatta rauhallisen hurmaava.

Lue lisää

..tuo kuulostaa samanlaiselta kuin ns. "trysail" - en tiedä mutta luulen - se suositellaan virittämään niin valmiiksi ettei kannelle tarvitse mennä - nostetaan esim spinnunostimella.
Tiedä sitten miten sen laittaisi ettei "karkaa" taikka avaudu omia aikojaan.

Nuissa aiemmin mainituissa kirjoissa on kuvattu tätä tällaista järjestelyä.

Janos kirjoitti:

Hyvä, että ymmärsit. Tätähän yritin juuri selittää Tuuli-nimimerkille....Hänhän kertoi, että myrskystä pääsee eroon kun purjehtii heikkeneviin tuuleihin, mutta näinhän ei ole. Voi olla, että juuri silloin ollaan menossa myrskyn keskukseen.

Lue lisää

Tyhmyyksiä olen kuulut, mutta en tuollaista. Enkä edes sellasestä joka lähtee alueille joissa voi olla kunnon myrskykeskus, eikä ole selvitänyt miten päin ne pyörii ja miltä puolelta väistetään kuloinkin. Sama kun lähtisi seilaamaan eikä tiedä meneekö etyperin vai takaperin.

Taidat olla 'asijjjjjnatuntijjjja' ainakin näissä myrskyhoidoissa. Vaika pljoa en tiedä, niin sen tiedän että ainakin yhdentyypin reissuun en menis edes torilta Korkeasaareen.

portofino kirjoitti:

Ja minulla vain 2.
Ja noin 30.000 mpkta on purjehdittu.
Tyypillistä on että kun pitää ottaa 1.reivi sisään niin sen tekee liian myöhään. Eli minun 1.reivi on siinä missä muilla on 2. reivi. Ja sitten kun pitää reivata lisää, niin tuulee jo niin pirusti. Eli silloin otetaan toinen.

Reiviköysiä on tyypillisesti vain kaksi. Köyden pujottaminen todella kovassa kelissä (>20m/s) purjeessa olevan ögan läpi ei yksinkertaisesti onnistu. Tämän voin taata, liikki fladraa liikaa. t. Eli 3.reivi (ja etenkin 4.reivi) ovat totaalisen turhia. Parasta on kun 2. reivillä voi pudottaa Ison PA:n 50%:iin. Seuraava askel on TrySail tai pelkkä Myrskyfokka keulassa.

Lue lisää

Rullaiso, ilman lattoja (tietty pysty), negatiivinen ahvenselkä ja silloin on portaaton reivimahdollisuus eikä missään vaiheessa tarvii poistua sitloodasta.

tuuli kirjoitti:

Kuulehan, sääjärjestelmät ovat varsin "helppoja" yksinkertaistettuina ymmärtää - on suhteellisen helppoa päätellä myrskyssä missä on myrskykeskus ja millä halssilla tulee purjehtia päästäkseen sen tieltä POISPÄIN ei myrskykeskusta päin.

Suosittelen rannikkolaivurikurssia tai vähintään sen sääoppia janoosi - kaikella ystävyydellä, en suinkaan loukaten.. ja kavereille kans'!

Lue lisää

Eikö voisi sanoa kummalla halsilla pitäisi purjehtia, ettei tarvitse mennä tämän asian takia kursselle. Ette taida tietää

fg37 kirjoitti:

Eikö voisi sanoa kummalla halsilla pitäisi purjehtia, ettei tarvitse mennä tämän asian takia kursselle. Ette taida tietää

paapuurin

Janos kirjoitti:

paapuurin

Onko paapuurin halssi kun tuulee paapuurista vai kun puomi on oikealla puolella

Purjeessasi on varmaankin ns. pistoolihaat??

Jos sen haluaa rullalaitteen profiiliin niin silloin siitä todellakin pitää ottaa haat pois ja ompeluttaa reunaan uraan sopiva "miksi sitä nyt sanottiinkaan" (?foili?) - kyllä.

Huomaa kuitenkin että tällaisessa tapauksessa myrskypurje pitää vaihtaa rullapurjeen tilalle - se voi, merellä, kovassa tuulessa ja aallokossa olla mahdoton homma ja siinä voi mennä jompi kumpi purje mereen tai molemmat ja vielä gasti keulalta.

Paras olisi rakentaa myrskypurjeelle oma staagi joka viritetään paikalleen tarvittaessa - silloin purjekin voidaan laittaa "valmiiksi odottamaan" jos sitä tarvitaan ja ajaa rullapurjeella niin pitkään kuin voidaan.

Lisäksi näkyy tehdyn myrskyfokkaa varten niin suuria "lenkkejä" että se menee rullatun rullapurjeen päälle.. tiedä sitten toimivuudesta.

Yksi vaihtoehto on myös jalustaa purje "lentävänä" eli silloin ei babystaagia tarvita.

Purjeneulomon / mastopajan kanssa kannattaa keskustella rasituksista ja siitä pitääkö mastoa tukea esim barduunoilla tällaisessa tilanteessa.

tuuli kirjoitti:

Purjeessasi on varmaankin ns. pistoolihaat??

Jos sen haluaa rullalaitteen profiiliin niin silloin siitä todellakin pitää ottaa haat pois ja ompeluttaa reunaan uraan sopiva "miksi sitä nyt sanottiinkaan" (?foili?) - kyllä.

Huomaa kuitenkin että tällaisessa tapauksessa myrskypurje pitää vaihtaa rullapurjeen tilalle - se voi, merellä, kovassa tuulessa ja aallokossa olla mahdoton homma ja siinä voi mennä jompi kumpi purje mereen tai molemmat ja vielä gasti keulalta.

Paras olisi rakentaa myrskypurjeelle oma staagi joka viritetään paikalleen tarvittaessa - silloin purjekin voidaan laittaa "valmiiksi odottamaan" jos sitä tarvitaan ja ajaa rullapurjeella niin pitkään kuin voidaan.

Lisäksi näkyy tehdyn myrskyfokkaa varten niin suuria "lenkkejä" että se menee rullatun rullapurjeen päälle.. tiedä sitten toimivuudesta.

Yksi vaihtoehto on myös jalustaa purje "lentävänä" eli silloin ei babystaagia tarvita.

Purjeneulomon / mastopajan kanssa kannattaa keskustella rasituksista ja siitä pitääkö mastoa tukea esim barduunoilla tällaisessa tilanteessa.

Lue lisää

Asia on pitkälle niin kuin Tuuli kirjoittaa. Ainoa todella toimiva tapa veneessä jossa on rullagenua, on käyttää erillistä "kutteristaagia" ja kiinnittää myrskypurje hakasilla siihen.

Kutteristaagin korvikkeena voi käyttää esim. spinnun nostinta (tai jos löytyy toinen genuan nostin). Nostimet olisi hyvä olla mahd. venymättömiä, eli spektraa. Kiinnityspaikka kannella voi olla ongelma. Ankkuriboksin takareunaan rustilla tukeutuva "öga" on hyvä.

Merellä seilaa kuitenkin tuhansia veneitä joissa eo. järjestely ei onnistu, ja monasti myrskyfokkaa ei voida todellisessa tilanteessa käyttää ollenkaan. Tämä on tietenkin vaarallista ja sitä paitsi yksikään näistä veneistä ei pitäisi läpäistä katsastusta.

portofino kirjoitti:

Asia on pitkälle niin kuin Tuuli kirjoittaa. Ainoa todella toimiva tapa veneessä jossa on rullagenua, on käyttää erillistä "kutteristaagia" ja kiinnittää myrskypurje hakasilla siihen.

Kutteristaagin korvikkeena voi käyttää esim. spinnun nostinta (tai jos löytyy toinen genuan nostin). Nostimet olisi hyvä olla mahd. venymättömiä, eli spektraa. Kiinnityspaikka kannella voi olla ongelma. Ankkuriboksin takareunaan rustilla tukeutuva "öga" on hyvä.

Merellä seilaa kuitenkin tuhansia veneitä joissa eo. järjestely ei onnistu, ja monasti myrskyfokkaa ei voida todellisessa tilanteessa käyttää ollenkaan. Tämä on tietenkin vaarallista ja sitä paitsi yksikään näistä veneistä ei pitäisi läpäistä katsastusta.

Lue lisää

Toinen genua nostin on osaksi vaijeria, täytyy laittaa joku koukku kanteen kiinni, niin saan tästä välistaakin. Purjeen voin sitten nostaa ylös spinnun tai blooperin nostimella. Täytyy kokeilla ensi kesänä.

portofino kirjoitti:

Asia on pitkälle niin kuin Tuuli kirjoittaa. Ainoa todella toimiva tapa veneessä jossa on rullagenua, on käyttää erillistä "kutteristaagia" ja kiinnittää myrskypurje hakasilla siihen.

Kutteristaagin korvikkeena voi käyttää esim. spinnun nostinta (tai jos löytyy toinen genuan nostin). Nostimet olisi hyvä olla mahd. venymättömiä, eli spektraa. Kiinnityspaikka kannella voi olla ongelma. Ankkuriboksin takareunaan rustilla tukeutuva "öga" on hyvä.

Merellä seilaa kuitenkin tuhansia veneitä joissa eo. järjestely ei onnistu, ja monasti myrskyfokkaa ei voida todellisessa tilanteessa käyttää ollenkaan. Tämä on tietenkin vaarallista ja sitä paitsi yksikään näistä veneistä ei pitäisi läpäistä katsastusta.

Lue lisää

Mikään ei estä käyttämästä rullagenuaa myrskyfokkana.Tietysti erillinen myrskyfokka on parempi monella tapaa mm. kestävämpi.Kuitenkin Itämeren ympäristössä ei sellaista myrskyä purjehduskautena olekaan ettei genua kestäisi.Ja tarpeeksi kovaa kun tuulee,voi pelkällä rikillä lasketella.Jos taas puhutte jostain marginaalisesta helvetin kovasta tuulesta,jolla vielä kuitenkin kuvitellaan jotenkin purjehtivankin muutenkin kuin myötäiseen,puhutte eri asiasta.Silloin kun on kyse siitä,ettei enää pääse muuhun kuin myötäiseen,ja odotellaan vain tyyntymistä,on aivan sama käyttääkö myrskyfokkaa vai pientä rullagenuan läppää.
Nuo kovassa kelissä purjehtimisguidet ja keskustelut on muutenkin aivan turhia,jos purjehditaan täällä saaristossa tai pistäydytään Gotlannissa korkeapaineella.Jos taas mennään kolmea viikkoa Atlantilla,on hyvä varautua kaikkeen.Ja hankkia sekä vene että varusteet sitä myötä.Silloinkin purjehtimisen voi myskyssä harrastelija unohtaa.Voi laittaa luukut kiinni (ja mahdollisesti laahusankkurin?) ja mennä nukkumaan veneen lattialle.Täällä saariston kesässä ei tarvitse osata kuin a) kuunnella säätiedotuksia b) reivata c) välttää yrittämästä satamaan menoa, jos se tuulelle avoin ja voi mennä johonkin saaren suojaan ankkuriin makaamaan.

sailor kirjoitti:

Mikään ei estä käyttämästä rullagenuaa myrskyfokkana.Tietysti erillinen myrskyfokka on parempi monella tapaa mm. kestävämpi.Kuitenkin Itämeren ympäristössä ei sellaista myrskyä purjehduskautena olekaan ettei genua kestäisi.Ja tarpeeksi kovaa kun tuulee,voi pelkällä rikillä lasketella.Jos taas puhutte jostain marginaalisesta helvetin kovasta tuulesta,jolla vielä kuitenkin kuvitellaan jotenkin purjehtivankin muutenkin kuin myötäiseen,puhutte eri asiasta.Silloin kun on kyse siitä,ettei enää pääse muuhun kuin myötäiseen,ja odotellaan vain tyyntymistä,on aivan sama käyttääkö myrskyfokkaa vai pientä rullagenuan läppää.
Nuo kovassa kelissä purjehtimisguidet ja keskustelut on muutenkin aivan turhia,jos purjehditaan täällä saaristossa tai pistäydytään Gotlannissa korkeapaineella.Jos taas mennään kolmea viikkoa Atlantilla,on hyvä varautua kaikkeen.Ja hankkia sekä vene että varusteet sitä myötä.Silloinkin purjehtimisen voi myskyssä harrastelija unohtaa.Voi laittaa luukut kiinni (ja mahdollisesti laahusankkurin?) ja mennä nukkumaan veneen lattialle.Täällä saariston kesässä ei tarvitse osata kuin a) kuunnella säätiedotuksia b) reivata c) välttää yrittämästä satamaan menoa, jos se tuulelle avoin ja voi mennä johonkin saaren suojaan ankkuriin makaamaan.

Lue lisää

Tietänet, että 80-luvun alkpuolella lähti eskaaderi Länsi-Suomesta (Uusikaupunki???) Gävleen. Tuuliennusteet Suomessa matkan alkaessa max 15 m/s, mutta 10 tuntia myöhemmin tuulikin pahimmillaan yli 30 m/s. Myöskään Ruotsin sääennusteet eivät kertoneet myrskystä. Useita myrskyfokkia ja ajoankkureita repeytyi riekaleiksi, useampi vene ei pystynyt pitämään korkeutta vaan ajautui rantaan upoten. Useissa veneissä konetta ei saatu tositarpeessa käyntiin vedestä tai akkujen tyhjyydestä johtuen. Ainakin 1 kuoli.

Tarkka juttu löytyy vuoden -83 tai -84 Vene-lehdestä.

GPSaikana ei ehkä kävisi yhtä pahasti, sillä pääsyynä oli navigointivirheet. Mahtaakohan sääennustusten, myrskypurjeiden ja ajoankkureiden laatu olla merkittävästi parempi? Eniten eroa lienee sääennustuksissa.

Ehkä myrskyn riskin voi täysin välttää nykypäivänä Itämerellä, mutta silloin pitää kyllä olla varsin korkea matkallelähtökynnys isompiin ylityksiin (Suomenlahti, Gotlanti jne.).

Itse pidän tärkeänä, että veneellä on purjehdusvarustus, joka mahdollistaa pysymisen paikallaan eli pääsee yli sivutuulen. Itämerellä ranta on kuitenkin aina ikävän lähellä, jos joutuu vain myötätuuleen laskettelemaan.

Rullagenuasta ei missään tapauksessa ole myrskypurjeeksi. Purje, rullamekanismi tai purjeura menee aika helposti rikki myrskyoloissa ja purjeen vaihto mahdotonta. Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta.

Joakim kirjoitti:

Tietänet, että 80-luvun alkpuolella lähti eskaaderi Länsi-Suomesta (Uusikaupunki???) Gävleen. Tuuliennusteet Suomessa matkan alkaessa max 15 m/s, mutta 10 tuntia myöhemmin tuulikin pahimmillaan yli 30 m/s. Myöskään Ruotsin sääennusteet eivät kertoneet myrskystä. Useita myrskyfokkia ja ajoankkureita repeytyi riekaleiksi, useampi vene ei pystynyt pitämään korkeutta vaan ajautui rantaan upoten. Useissa veneissä konetta ei saatu tositarpeessa käyntiin vedestä tai akkujen tyhjyydestä johtuen. Ainakin 1 kuoli.

Tarkka juttu löytyy vuoden -83 tai -84 Vene-lehdestä.

GPSaikana ei ehkä kävisi yhtä pahasti, sillä pääsyynä oli navigointivirheet. Mahtaakohan sääennustusten, myrskypurjeiden ja ajoankkureiden laatu olla merkittävästi parempi? Eniten eroa lienee sääennustuksissa.

Ehkä myrskyn riskin voi täysin välttää nykypäivänä Itämerellä, mutta silloin pitää kyllä olla varsin korkea matkallelähtökynnys isompiin ylityksiin (Suomenlahti, Gotlanti jne.).

Itse pidän tärkeänä, että veneellä on purjehdusvarustus, joka mahdollistaa pysymisen paikallaan eli pääsee yli sivutuulen. Itämerellä ranta on kuitenkin aina ikävän lähellä, jos joutuu vain myötätuuleen laskettelemaan.

Rullagenuasta ei missään tapauksessa ole myrskypurjeeksi. Purje, rullamekanismi tai purjeura menee aika helposti rikki myrskyoloissa ja purjeen vaihto mahdotonta. Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta.

Lue lisää

Vene on kovassa myrskyssä huomattavasti paremmin hallittavissa silloin kun MASTON TAKANA on jokin olematon pikkupurje (myrskyfokka, trysail, 3. reivi tms). Nimimerkki: itse kokenut. Unohda fokka. Aivan kuten Joakim, en minäkään suosittele rullagenuan pikkukolmion käyttöä tosikelissä. Riski on suuri että silloin joudutaan rannalle, joko halssinvaihdon mahdottomuuden takia tai yksinkertaisesti siksi koska rullafokka hajoaa.

Joakim kirjoitti:

Tietänet, että 80-luvun alkpuolella lähti eskaaderi Länsi-Suomesta (Uusikaupunki???) Gävleen. Tuuliennusteet Suomessa matkan alkaessa max 15 m/s, mutta 10 tuntia myöhemmin tuulikin pahimmillaan yli 30 m/s. Myöskään Ruotsin sääennusteet eivät kertoneet myrskystä. Useita myrskyfokkia ja ajoankkureita repeytyi riekaleiksi, useampi vene ei pystynyt pitämään korkeutta vaan ajautui rantaan upoten. Useissa veneissä konetta ei saatu tositarpeessa käyntiin vedestä tai akkujen tyhjyydestä johtuen. Ainakin 1 kuoli.

Tarkka juttu löytyy vuoden -83 tai -84 Vene-lehdestä.

GPSaikana ei ehkä kävisi yhtä pahasti, sillä pääsyynä oli navigointivirheet. Mahtaakohan sääennustusten, myrskypurjeiden ja ajoankkureiden laatu olla merkittävästi parempi? Eniten eroa lienee sääennustuksissa.

Ehkä myrskyn riskin voi täysin välttää nykypäivänä Itämerellä, mutta silloin pitää kyllä olla varsin korkea matkallelähtökynnys isompiin ylityksiin (Suomenlahti, Gotlanti jne.).

Itse pidän tärkeänä, että veneellä on purjehdusvarustus, joka mahdollistaa pysymisen paikallaan eli pääsee yli sivutuulen. Itämerellä ranta on kuitenkin aina ikävän lähellä, jos joutuu vain myötätuuleen laskettelemaan.

Rullagenuasta ei missään tapauksessa ole myrskypurjeeksi. Purje, rullamekanismi tai purjeura menee aika helposti rikki myrskyoloissa ja purjeen vaihto mahdotonta. Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta.

Lue lisää

Katsastuksessa ei vaadita enää erikseen myrskypurjetta,jos veneessä on rullagenua.

Muistan mainitsemasi myrskyn.30m/s on kova tuuli jatkuvana.Olen lasketellut (tuulimittarin mukaan kovimmillaan) 21 m/s tuulessa Jurmoon.Ei ongelmia.Valtaosa veneistä pysyi silloin rannassa.Kun ennusteet ovat 15m/s suurin osa veneistä pysyy rannassa.Ja aika harva lähtee Ruotsiin! Minäkään en viitsisi ainakaan perheen kanssa.Sopii kyllä hyvin vielä "poikaporukassa" menoon,jos tietää,ettei miehistö sairastu meritautiin.Meritauti voimat peäsimessä ovatkin käytännön kokemukseni mukaan suurempi ongelma kuin purjeiden kanssa saikkaaminen.Harvoin tuultakaan on tasaisesti 30m/s Itämerellä.Useimmiten jäädään 18m/s keskituuleen silloinkin,kun puhutaan "myrskystä" saunan lauteilla.
Siis: miehistön kestävyys merellä rantautumispaikan suojaisuus (ja ruuhkaisuus kun kaikki kyykkii satamassa) ovatkin ne suurimmat ongelmat tuulien yltyessä koviksi.

Joakim kirjoitti:

Tietänet, että 80-luvun alkpuolella lähti eskaaderi Länsi-Suomesta (Uusikaupunki???) Gävleen. Tuuliennusteet Suomessa matkan alkaessa max 15 m/s, mutta 10 tuntia myöhemmin tuulikin pahimmillaan yli 30 m/s. Myöskään Ruotsin sääennusteet eivät kertoneet myrskystä. Useita myrskyfokkia ja ajoankkureita repeytyi riekaleiksi, useampi vene ei pystynyt pitämään korkeutta vaan ajautui rantaan upoten. Useissa veneissä konetta ei saatu tositarpeessa käyntiin vedestä tai akkujen tyhjyydestä johtuen. Ainakin 1 kuoli.

Tarkka juttu löytyy vuoden -83 tai -84 Vene-lehdestä.

GPSaikana ei ehkä kävisi yhtä pahasti, sillä pääsyynä oli navigointivirheet. Mahtaakohan sääennustusten, myrskypurjeiden ja ajoankkureiden laatu olla merkittävästi parempi? Eniten eroa lienee sääennustuksissa.

Ehkä myrskyn riskin voi täysin välttää nykypäivänä Itämerellä, mutta silloin pitää kyllä olla varsin korkea matkallelähtökynnys isompiin ylityksiin (Suomenlahti, Gotlanti jne.).

Itse pidän tärkeänä, että veneellä on purjehdusvarustus, joka mahdollistaa pysymisen paikallaan eli pääsee yli sivutuulen. Itämerellä ranta on kuitenkin aina ikävän lähellä, jos joutuu vain myötätuuleen laskettelemaan.

Rullagenuasta ei missään tapauksessa ole myrskypurjeeksi. Purje, rullamekanismi tai purjeura menee aika helposti rikki myrskyoloissa ja purjeen vaihto mahdotonta. Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta.

Lue lisää

"Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta".

Onko mahdollista / järkevää teettää myrskypujeeseen lenkit jotka saisi rullagenuan ympärille?

Onko kokemusta / faktatietoa?

Joakim kirjoitti:

Tietänet, että 80-luvun alkpuolella lähti eskaaderi Länsi-Suomesta (Uusikaupunki???) Gävleen. Tuuliennusteet Suomessa matkan alkaessa max 15 m/s, mutta 10 tuntia myöhemmin tuulikin pahimmillaan yli 30 m/s. Myöskään Ruotsin sääennusteet eivät kertoneet myrskystä. Useita myrskyfokkia ja ajoankkureita repeytyi riekaleiksi, useampi vene ei pystynyt pitämään korkeutta vaan ajautui rantaan upoten. Useissa veneissä konetta ei saatu tositarpeessa käyntiin vedestä tai akkujen tyhjyydestä johtuen. Ainakin 1 kuoli.

Tarkka juttu löytyy vuoden -83 tai -84 Vene-lehdestä.

GPSaikana ei ehkä kävisi yhtä pahasti, sillä pääsyynä oli navigointivirheet. Mahtaakohan sääennustusten, myrskypurjeiden ja ajoankkureiden laatu olla merkittävästi parempi? Eniten eroa lienee sääennustuksissa.

Ehkä myrskyn riskin voi täysin välttää nykypäivänä Itämerellä, mutta silloin pitää kyllä olla varsin korkea matkallelähtökynnys isompiin ylityksiin (Suomenlahti, Gotlanti jne.).

Itse pidän tärkeänä, että veneellä on purjehdusvarustus, joka mahdollistaa pysymisen paikallaan eli pääsee yli sivutuulen. Itämerellä ranta on kuitenkin aina ikävän lähellä, jos joutuu vain myötätuuleen laskettelemaan.

Rullagenuasta ei missään tapauksessa ole myrskypurjeeksi. Purje, rullamekanismi tai purjeura menee aika helposti rikki myrskyoloissa ja purjeen vaihto mahdotonta. Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta.

Lue lisää

Tai oikeastaan Luvian Laitakarista joka on siinä Porin kyljessä

Pilotti kirjoitti:

Tai oikeastaan Luvian Laitakarista joka on siinä Porin kyljessä

Kotoa löytyi Vene-lehdet 8/81 ja 8/82, joissa tapahtumaa käsitellään. Alla muutama poiminta muistukseksi Itämeren myrskyistä:

Lähtö oli Laitakarista torstaina 11.6.1981 klo 20. Säätiedoissa ei mitään hälyttävää ja matkaa Gävleen 145 mpk.

Perjantaiaamuna klo. 8.00 Suomen radio varoitti 12-14 m/s pohjoistuulesta. Ruotsin radio antoi klo 6.25 ennusti yöksi 15-20 m/s, mutta tätä ei kuunneltu. Klo 14. Ruotsin radio varoittaa nopeasti yltyvästä 15-20 m/s tuulesta, tällöin eskaaderin ensimmäiset veneet ovat alle 45 mpk Gävlestä, joten takaisin ei voisi kääntyä. Osalla veneistä on vielä spinnu ylhäällä tässä vaiheessa, joten merellä keli OK.

Targa 96:lle tapahtuu seuraavaa: 16.30 keulapurje alas ja reivi isoon. Raju tuulenpuuska aiheuttaa vahinkojiipin, jolloin puominivel rikkoutuu. 18.00 isopurje riekaleina, ajoankkuri lasketaan, mutta se rikkoutuu. Mastosta häipyvät Windex ja antenni. Saalinki irtoaa, mutta masto pysyy pystyssä. Starttimoottori kastuu ja konetta ei saada käyntiin. Tuurilla Targa onnistutaan ajelihtamalla ohjaamaan riittävän suojaiseen ankkuripaikkaan.

A-veneestä hajoaa fokka 19.00, jonka tilalle vaihdettiin myrskyfokka, joka alkoi repeytyä 21.20 ja oli lopullisesti rikki puoleltaöin. 7 hv:n vire ei riittänyt, joten vene hinattiin pois (köysi katkesi kahdesti).

Comet-perhevene pääsee hinaukseen eksyttyään, mutta knaapi ja pala keulakantta repeää irti. Vene ajautuu karikolle, jonne se murkskautuu, mutta lähellä ollut helikopteri pelastaa viime hetkellä miehistön, joka on jo sääriään myöten vedessä. Helikopterin tuulimittari näyttää 37 m/s.

FE-83 irtoaa peräsin, ajoankkuri rikkoutuu. Pelastusalus ottaa FE:n hinaukseen ~ klo 20. Hinauksen alussa iso aalto paiskaa veneen kyljelleen, jolloin yksi juuri kajuuttaan menossa ollut lentää mereen, mutta saadaan ongittua pelatusalukseen.

8,8 m pitkä 3,3 tonnia painava puinen Friendship (rakennettu 1965, joilloin voitti Hanko Sandhamnin ja 4. GR:ssä) hajottaa klo 1.00 lopullisesti myrkyfokkansa, jolla se on koneavusteisesti päässyt irti rannasta. Pelkkä 14 hv kone ei riitä pitämään korkeutta. Puominkorkuinen aalto pyyhkäisee yhden hengen veneestä. Kaidetolppaan sidottu turvaköysi katkaisee 8 mm pultin ja repii toisen läpi rungosta. Toinen köysi on vielä kiinni, mutta uhria ei saada pinnalle, vaan hän lopulta irtoaa köysistä viritetyistä valjaista ja löytyy seuraavana päivänä kuolleena. Vene ja loppumiehistö selviävät täpärästi sataman aukosta sisään.

Kaikilla veneillä oli vaikeuksia pitää vesi pois sisältä.

Meteorologi Erkki Harjaman mukaan jälkeenpäinkään asiaa tutkittaessa ennustaminen olisi ollut mahdotonta. Matalapaineen keskus oli 1000 mbar eli ei kovinkaan matala. Tuulen voimistuminen olisi ollut ennustettavissa, muttei myrsky, varsinkaan poikkeuksellisen kova. Säähavainnot Märketissä ja Örskärissä kertovat pahimmillaan 30,6 m/s tuulesta ja 25 m/s ylittyi noin 10 tunnin ajan, vaikka ko. paikat olivat myrskyn "sivussa".

rullagenuan päällä kirjoitti:

"Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta".

Onko mahdollista / järkevää teettää myrskypujeeseen lenkit jotka saisi rullagenuan ympärille?

Onko kokemusta / faktatietoa?

Lue lisää

Ei ole mitään järkeä virittää myrskypurje veneen keulaan kun on tosi kysymyksessä.
Ainoa oikea paikka, missä jokunen purjeneliö saisi olla siinä tilanteessa, on maston takana. Silloin vene on hallittavissa ja vieläpä ilman moottoria. Tämä on aivan varma. Minun kohdallani se perustuu omiin kokemuksiini itämerellä, mutta ellet usko niin lue vaikkapa "Heavy wheather sailing".

aloittelijaa kirjoitti:

Toinen genua nostin on osaksi vaijeria, täytyy laittaa joku koukku kanteen kiinni, niin saan tästä välistaakin. Purjeen voin sitten nostaa ylös spinnun tai blooperin nostimella. Täytyy kokeilla ensi kesänä.

Lue lisää

Hei vaan - tästä on auennut erinomainen keskustelu, kiitos kaikille.

Tuohon nostimen käyttöön staagina pistoolihaoille (jos ymmärsin käyttötavan oikein?) heittäisin kriittisen kommentin köyden hankaus kestävyydestä metallisien pistoolihakojen sitä myrskyssä hinkatessa, en luottaisi ainakaan kovin pitkään.

Myrskyfokassa, ainakin omassani kulkee vaijeri etuliikissä ts. se kestää ja sen voi jalustaa lentävänä. Mutta kukapa estää vetämästä erillistä staagia ylimääräisellä nostimella johon sitten myrskypurje hakoineen laitetaan.

"Janos" kehoitti laittamaan sen maston taa - olen samaa opiskellut myös samasta kirjasta..
ja olen kuullut muiltakin, valtamerellä käyneiltä että se on se suositeltavin tapa.
Tässä pitää vain todeta oma vajavaisuus, ei ole kokemusta.

Myrskyyn pitää kyllä mielestäni suhtautua vakavasti aina jos on kyse avomerietapista jonka kesto lasketaan vuorokausissa, esim tanskaan mentäessä on suojatonta rannikkoa melkoisesti jonne on erittäin ikävää ujuttautua jos on paha keli, mieluummin pysytään ulkona silloin ja silloin sitä myrskyvarustusta tarvitaan.

Kolmas kesä taaksepäin oli juhannuksena myrskynpoikanen josta ei sääennusteet tienneet yhtään mitään vielä edeltävänä päivänä - silloin tuuli jäi "kohtuullisiin" arvoihin (vaikeuksia tuli siitäkin jo monelle) mutta kuka niistä koskaan tietää mihin se voi yltyä.

Yleisin juttu mitä kuulee on että lähdettiin kun tiedotus lupasi hyvää - sitten tuuli 12m/s -> hetken päästä 15m/s -> ja pian jo 20m/s ...yleensä tarinat päättyy onneksi tähän mutta parempi varautua.

Rullapurjeessa on myrskyssä riski että se ensiksikin hitaasti kelaa auki kierroksiaan ja äärimmäiseen rasitukseen joutuessaan lopulta hajoaa - siinä sitä sitten kuunnellaan pauketta hetki - purje hajoaa pian aivan varmasti jos ei sitä saada alas ja ..paha paikka yrittää tempoa sitä kannelle.

Lisäksi rullagenoat on yleensä tehty varsin kevyistä kankaista, ei niistä myrskyyn ole tai edes kovaan tuuleen. Pilaat vain hyvän purjeen ajamalla sitä liian kovassa tuulessa.

tuuli kirjoitti:

Hei vaan - tästä on auennut erinomainen keskustelu, kiitos kaikille.

Tuohon nostimen käyttöön staagina pistoolihaoille (jos ymmärsin käyttötavan oikein?) heittäisin kriittisen kommentin köyden hankaus kestävyydestä metallisien pistoolihakojen sitä myrskyssä hinkatessa, en luottaisi ainakaan kovin pitkään.

Myrskyfokassa, ainakin omassani kulkee vaijeri etuliikissä ts. se kestää ja sen voi jalustaa lentävänä. Mutta kukapa estää vetämästä erillistä staagia ylimääräisellä nostimella johon sitten myrskypurje hakoineen laitetaan.

"Janos" kehoitti laittamaan sen maston taa - olen samaa opiskellut myös samasta kirjasta..
ja olen kuullut muiltakin, valtamerellä käyneiltä että se on se suositeltavin tapa.
Tässä pitää vain todeta oma vajavaisuus, ei ole kokemusta.

Myrskyyn pitää kyllä mielestäni suhtautua vakavasti aina jos on kyse avomerietapista jonka kesto lasketaan vuorokausissa, esim tanskaan mentäessä on suojatonta rannikkoa melkoisesti jonne on erittäin ikävää ujuttautua jos on paha keli, mieluummin pysytään ulkona silloin ja silloin sitä myrskyvarustusta tarvitaan.

Kolmas kesä taaksepäin oli juhannuksena myrskynpoikanen josta ei sääennusteet tienneet yhtään mitään vielä edeltävänä päivänä - silloin tuuli jäi "kohtuullisiin" arvoihin (vaikeuksia tuli siitäkin jo monelle) mutta kuka niistä koskaan tietää mihin se voi yltyä.

Yleisin juttu mitä kuulee on että lähdettiin kun tiedotus lupasi hyvää - sitten tuuli 12m/s -> hetken päästä 15m/s -> ja pian jo 20m/s ...yleensä tarinat päättyy onneksi tähän mutta parempi varautua.

Rullapurjeessa on myrskyssä riski että se ensiksikin hitaasti kelaa auki kierroksiaan ja äärimmäiseen rasitukseen joutuessaan lopulta hajoaa - siinä sitä sitten kuunnellaan pauketta hetki - purje hajoaa pian aivan varmasti jos ei sitä saada alas ja ..paha paikka yrittää tempoa sitä kannelle.

Lisäksi rullagenoat on yleensä tehty varsin kevyistä kankaista, ei niistä myrskyyn ole tai edes kovaan tuuleen. Pilaat vain hyvän purjeen ajamalla sitä liian kovassa tuulessa.

Lue lisää

Tuulen kanssa aivan samaa mieltä: hyvä keskustelu tästä tuli. Erityiskiitos hänelle ja Joakimille.

Janos kirjoitti:

Tuulen kanssa aivan samaa mieltä: hyvä keskustelu tästä tuli. Erityiskiitos hänelle ja Joakimille.

Keskustelu on mielenkiintoinen,joten kaiketi hyväkin siis.Mutta jää mielestäni teoreettiselle tasolle suurimmalle osalle veneilijöistä.Olen itse huomannut,ettei yli 15 m/s ennusteilla kovinkaan moni lähde ulos.Itse pidän kesälomalla/viikonloppuisin alle 17m/s rajana.Jos matkalla on avomeriosuuksia,jolla aallokko kasvaa suureksi,raja laskee.Ja kryssiosuuksille en viitsi enää vanhemmiten lähteä,jos todellinen tuuli (tuulimittari) alkaa olla yli 12m/s.Ennusteet ovat silloin yleensä siinä 14-15 luokassa. Aika harva joutuu yli 20 m/s tuuleen,jossa pärjää normaali reivauksin ja pienentämällä rullaa.Sellaisen joka lähtee monen vuorokauden avomeriosuuksia käsittelevälle matkalle,jonka aikana sää voi muuttua yllättävästi,voi tällaisten etukäteissuunnitelmien ja virtysten miettimisellä olla jotain muutakin kuin älyllistä nautintoa.

Santos kirjoitti:

Keskustelu on mielenkiintoinen,joten kaiketi hyväkin siis.Mutta jää mielestäni teoreettiselle tasolle suurimmalle osalle veneilijöistä.Olen itse huomannut,ettei yli 15 m/s ennusteilla kovinkaan moni lähde ulos.Itse pidän kesälomalla/viikonloppuisin alle 17m/s rajana.Jos matkalla on avomeriosuuksia,jolla aallokko kasvaa suureksi,raja laskee.Ja kryssiosuuksille en viitsi enää vanhemmiten lähteä,jos todellinen tuuli (tuulimittari) alkaa olla yli 12m/s.Ennusteet ovat silloin yleensä siinä 14-15 luokassa. Aika harva joutuu yli 20 m/s tuuleen,jossa pärjää normaali reivauksin ja pienentämällä rullaa.Sellaisen joka lähtee monen vuorokauden avomeriosuuksia käsittelevälle matkalle,jonka aikana sää voi muuttua yllättävästi,voi tällaisten etukäteissuunnitelmien ja virtysten miettimisellä olla jotain muutakin kuin älyllistä nautintoa.

Lue lisää

Kyllä käytännöllinen purjehtija varauttuu AINA pahimpaan. On selvää purjehtimistaidon puutetta kun ei osata/tiedetä tehdä mitään järkevää silloin kun tosimyrsky yllättää.
Näitä yllätysmyrskyjä sattuu niin saaristossa kuin avomerellä.

Janos kirjoitti:

Ei ole mitään järkeä virittää myrskypurje veneen keulaan kun on tosi kysymyksessä.
Ainoa oikea paikka, missä jokunen purjeneliö saisi olla siinä tilanteessa, on maston takana. Silloin vene on hallittavissa ja vieläpä ilman moottoria. Tämä on aivan varma. Minun kohdallani se perustuu omiin kokemuksiini itämerellä, mutta ellet usko niin lue vaikkapa "Heavy wheather sailing".

Lue lisää

http://dspace.dial.pipex.com/town/plaza/fx95/BAAE1/army_expedition/despatches/february/23Setting_The_trysail.jpg

Janos kirjoitti:

http://dspace.dial.pipex.com/town/plaza/fx95/BAAE1/army_expedition/despatches/february/23Setting_The_trysail.jpg

Lue lisää

Avot! Vielä yksi kuva. Tämä myrskypurje ja sen skuutti eivät näytä kovin vahvalta minusta. Oma viritykseni vahvasta myrskyfokasta maston takana oli mielestäni huomattavasti vahvempi (tai ainakin vahvemmannäköinen).

Kuva on silti hyvä "rautalankamalli":

http://smacks.port5.com/emma/thumbs91-92/trysail.jpg

Joakim kirjoitti:

Kotoa löytyi Vene-lehdet 8/81 ja 8/82, joissa tapahtumaa käsitellään. Alla muutama poiminta muistukseksi Itämeren myrskyistä:

Lähtö oli Laitakarista torstaina 11.6.1981 klo 20. Säätiedoissa ei mitään hälyttävää ja matkaa Gävleen 145 mpk.

Perjantaiaamuna klo. 8.00 Suomen radio varoitti 12-14 m/s pohjoistuulesta. Ruotsin radio antoi klo 6.25 ennusti yöksi 15-20 m/s, mutta tätä ei kuunneltu. Klo 14. Ruotsin radio varoittaa nopeasti yltyvästä 15-20 m/s tuulesta, tällöin eskaaderin ensimmäiset veneet ovat alle 45 mpk Gävlestä, joten takaisin ei voisi kääntyä. Osalla veneistä on vielä spinnu ylhäällä tässä vaiheessa, joten merellä keli OK.

Targa 96:lle tapahtuu seuraavaa: 16.30 keulapurje alas ja reivi isoon. Raju tuulenpuuska aiheuttaa vahinkojiipin, jolloin puominivel rikkoutuu. 18.00 isopurje riekaleina, ajoankkuri lasketaan, mutta se rikkoutuu. Mastosta häipyvät Windex ja antenni. Saalinki irtoaa, mutta masto pysyy pystyssä. Starttimoottori kastuu ja konetta ei saada käyntiin. Tuurilla Targa onnistutaan ajelihtamalla ohjaamaan riittävän suojaiseen ankkuripaikkaan.

A-veneestä hajoaa fokka 19.00, jonka tilalle vaihdettiin myrskyfokka, joka alkoi repeytyä 21.20 ja oli lopullisesti rikki puoleltaöin. 7 hv:n vire ei riittänyt, joten vene hinattiin pois (köysi katkesi kahdesti).

Comet-perhevene pääsee hinaukseen eksyttyään, mutta knaapi ja pala keulakantta repeää irti. Vene ajautuu karikolle, jonne se murkskautuu, mutta lähellä ollut helikopteri pelastaa viime hetkellä miehistön, joka on jo sääriään myöten vedessä. Helikopterin tuulimittari näyttää 37 m/s.

FE-83 irtoaa peräsin, ajoankkuri rikkoutuu. Pelastusalus ottaa FE:n hinaukseen ~ klo 20. Hinauksen alussa iso aalto paiskaa veneen kyljelleen, jolloin yksi juuri kajuuttaan menossa ollut lentää mereen, mutta saadaan ongittua pelatusalukseen.

8,8 m pitkä 3,3 tonnia painava puinen Friendship (rakennettu 1965, joilloin voitti Hanko Sandhamnin ja 4. GR:ssä) hajottaa klo 1.00 lopullisesti myrkyfokkansa, jolla se on koneavusteisesti päässyt irti rannasta. Pelkkä 14 hv kone ei riitä pitämään korkeutta. Puominkorkuinen aalto pyyhkäisee yhden hengen veneestä. Kaidetolppaan sidottu turvaköysi katkaisee 8 mm pultin ja repii toisen läpi rungosta. Toinen köysi on vielä kiinni, mutta uhria ei saada pinnalle, vaan hän lopulta irtoaa köysistä viritetyistä valjaista ja löytyy seuraavana päivänä kuolleena. Vene ja loppumiehistö selviävät täpärästi sataman aukosta sisään.

Kaikilla veneillä oli vaikeuksia pitää vesi pois sisältä.

Meteorologi Erkki Harjaman mukaan jälkeenpäinkään asiaa tutkittaessa ennustaminen olisi ollut mahdotonta. Matalapaineen keskus oli 1000 mbar eli ei kovinkaan matala. Tuulen voimistuminen olisi ollut ennustettavissa, muttei myrsky, varsinkaan poikkeuksellisen kova. Säähavainnot Märketissä ja Örskärissä kertovat pahimmillaan 30,6 m/s tuulesta ja 25 m/s ylittyi noin 10 tunnin ajan, vaikka ko. paikat olivat myrskyn "sivussa".

Lue lisää

oli reissussa mukana. ovat muuten pari kertaa järjestäneet kokoontumisiakin eli viimeisin taisi olla -91 nykyään taitaa olla jo muuta kaveri kuopattu iän puolesta (ainakin koulukaverin faija) joten ei enään järjestetä

Porin navgaatio seuran vuosijulkaisussa mukana ollut kaveri kirjoitti seuran omaan lehteen seuraavaa "aallot olivat jo niin isoja että köli kävi muutaman kerran pohjassa aallon alimmassa kohtaa" en nyt jaksa muistaa mikä oli paikan syvyys

Pilotti kirjoitti:

oli reissussa mukana. ovat muuten pari kertaa järjestäneet kokoontumisiakin eli viimeisin taisi olla -91 nykyään taitaa olla jo muuta kaveri kuopattu iän puolesta (ainakin koulukaverin faija) joten ei enään järjestetä

Porin navgaatio seuran vuosijulkaisussa mukana ollut kaveri kirjoitti seuran omaan lehteen seuraavaa "aallot olivat jo niin isoja että köli kävi muutaman kerran pohjassa aallon alimmassa kohtaa" en nyt jaksa muistaa mikä oli paikan syvyys

Lue lisää

Vene-lehdessä mainittiin, että 4,5 m syvyssä kohdassa olisi pohjaan osuttu. Ei tosin kerrottu, miten oli osattu katsoa paikka ja sen syvyys niin tarkasti.

Joakim kirjoitti:

Tietänet, että 80-luvun alkpuolella lähti eskaaderi Länsi-Suomesta (Uusikaupunki???) Gävleen. Tuuliennusteet Suomessa matkan alkaessa max 15 m/s, mutta 10 tuntia myöhemmin tuulikin pahimmillaan yli 30 m/s. Myöskään Ruotsin sääennusteet eivät kertoneet myrskystä. Useita myrskyfokkia ja ajoankkureita repeytyi riekaleiksi, useampi vene ei pystynyt pitämään korkeutta vaan ajautui rantaan upoten. Useissa veneissä konetta ei saatu tositarpeessa käyntiin vedestä tai akkujen tyhjyydestä johtuen. Ainakin 1 kuoli.

Tarkka juttu löytyy vuoden -83 tai -84 Vene-lehdestä.

GPSaikana ei ehkä kävisi yhtä pahasti, sillä pääsyynä oli navigointivirheet. Mahtaakohan sääennustusten, myrskypurjeiden ja ajoankkureiden laatu olla merkittävästi parempi? Eniten eroa lienee sääennustuksissa.

Ehkä myrskyn riskin voi täysin välttää nykypäivänä Itämerellä, mutta silloin pitää kyllä olla varsin korkea matkallelähtökynnys isompiin ylityksiin (Suomenlahti, Gotlanti jne.).

Itse pidän tärkeänä, että veneellä on purjehdusvarustus, joka mahdollistaa pysymisen paikallaan eli pääsee yli sivutuulen. Itämerellä ranta on kuitenkin aina ikävän lähellä, jos joutuu vain myötätuuleen laskettelemaan.

Rullagenuasta ei missään tapauksessa ole myrskypurjeeksi. Purje, rullamekanismi tai purjeura menee aika helposti rikki myrskyoloissa ja purjeen vaihto mahdotonta. Katsastussäännötkin muistaakseeni edellyttävät, että myrskyfokka on hakasilla/lenkeillä eli riippumaton purjeurasta.

Lue lisää

Sunnuntaiksi luvattu 32m/s tuulia, pitäisiköhän lähteä testaamaan näitä ohjeita käytännössä.

Luultavasti keulassa on
liikaa purjeita isoon nähden.
Oma veneeni kääntyy parhaiten siten että keulapurje päästetään löysäksi
käännöksen alussa ja iso pidetään vedossa. Tällöin vene on luovikärkäs ja vene kääntyy hyvin tuuleen. Kun keulapurje vaihtuu uudelle halssille se kiristetään ja tarvittaessa isopurjetta löysätään. On myös huomiotava aallokko ettei se pysäytä vauhtia.
Ei onnistunut harjoittelematta