- tykistömme tarkkuus perustui maasto tuntemukseen lähialueilla , tykkiä on helppo operoida alueella missä on tarkka maaston ja tiestön tuntemus ,ei siinä tartte muuta ku tietää missä paikassa vihollisen kalustoa mahdollisesti on lähellä tietä tai tiellä kulkemassa , toki kotiseututuntemus sodassa on a&o - lojauttaa vaan sinne jonnekki ku tietää ,että muualla ei juuri kalustoa voi majottaa.
suomen tykistön
tarkkuudesta
33275
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Entä karttojen laatu? Kai sentään 1939-45 niiden taso määritteli aika paljon miten voitiin arvot antaa (tulenjohtopaikan koordinaatit, tuliasema, jne)
ei tartte muutako ilmottaa missä ruudussa vihollisen kalustoa on ,kyllähän tykki ensten pitää olla klo 3 ssa
- jos mä tässä nyt tutkin kotiseutuani 20 km2 säteellä ,varmaan saa vihollinen sellaset ryöpyt niskaansa ,että osuu joka laakilla -isompaa kalustoa ei voi juuri 200m tiestä majottaa ,siis alkaa upottaa ja muuteki hankalaa -kalusto on siinä tien suunassa kumminkin ,tärkeintä on ,että osataan asettaa tykki klo 3 suuntaan eli ilman suuntiin ,niin kohta jo romua ilmassa ja että alue sillee ruudutettu ,että ku tj ilmottaa ,että kalustoa ruudussa xxx , -silloon paukkuu.
Voi voi, taas kakaroilla mielikuvitus ja kliseet voimissaan, ei suomalaisten tykistö ollut erityisen tarkkaa. Köyhän suomen kalusto oli osin 1800-luvulta ja, tai putket ammuttu muuten väljiksi.
suomen tykit on 1800 luvulta peräisin olevia paskoja.
NO NYT KÄÄNTY NENONEN HAUASSAAN.
kerran täysin asiantuntematonta.
Tykistön tarkkuus perustui huolellisen ammunnan valmisteluun karttatiedoista, mittauksista ja kalustoammunnoista tarkistusammuntoihin. Myös koulutus opetti tarkkuuteen. Käytössä olivat myös huolella lasketut ampumataulukot.
Kalusto oli 1939 pääasiassa 1. MS:n tai sitä edeltäneeltä ajalta, mutta käyttökelpoista. Parempaa saatiin jatkosotaan.
Kenraali Nenonen kehitti 20-luvullsa ampumamenetelmät venäläisen, saksalaisen ja ranskalaisen osaamisen yhdistäen.
- Mun tykistössä tykki asetetaan tarkalleen klo 3 asentoon, jos vain sellasta kompassia löytyy ,että ihan tildulleen ,ja siitä sitten väännetään tarkettiin eli ruuttuun, niin monta annosta ku tj tilaa. - kaikille pattereille menee tieto tarketin nr.,ruutu on noin ha.
Tuolla tavalla ei takuulla ammuta yhtään laukausta.
Mistä kompassista mahtaa löytyä kellonajat?
Perussuunta määritetään kompassilukuna.
Sinulla raukalla ei ole aavistustakaan tykistön toiminnasta.
Kysymys olikin hänen tykistöstään.
Suomen tykistö ampui, niin kaikki rupesivat tanssimaan ettei kuumat sirpaleet polta pieksuja.
vai kerrotko satuja taas kerran? Tykistötuessa ei tanssi tule ensiksi mieleen.
Georg Lev Davidovitsh Stubbid ampui Wiipurin punaisia tykillä.
Suomen rannikkotykistö on ollut maailman paras. Nyt ne on jo viiden vuoden ajan alasajanut sitä. On tuotu saaria yleisön ihmeteltäviksi. Siis edes Stalinin Neuvostoliitto ei juurikaan yrittänyt Suomen lahden puolelta.
Talvisodassa yksi tuollainen yritys oli. Suomalaiset oli valmiina ja ampuivat. Vihollisen kolonna hukkui Suomen lahteen.
Juo juoppo pullo tyhjäksi ja sammu, loppuu edes hetkeksi sonnan suoltaminen palstalle.
Kerro vihreille kantele.
Jään läpi kivasti menivät.
Nenonen ei keksinyt korjausmuunninta vaan otti käyttöön valmiin majuri Unto Petäjän keksinnön 1943.
Korjausmuunnin yhdessä tarkkojen karttojen kanssa mahdollisti jopa satojen tykkien nopean tulen samoihin maaleihin riippumatta niiden sijainnista. Tämä kaikki voitiin tehdä yhden tulenjohtajan osoitettua maalin. Ryssä saikin 1944 jopa 18 (jossain mainitaan kopa 21) patteriston keskityksiä Ihantalassa ja se pysäytti etenemisen.
- Korjaus muunnin ,korjaa tietysti vain ensimmäisen koelaukauksen virheen ei se senkummenpi ole - tj ilmottaa osuman ja tykki korjaa pari piirua.
ei se tuuli ole kaikille pattereille samasta sunnasta ,kyseessä on sääolosuhteiden vaikutus ammuksen kulkurataan.
kyllä se tykillä ampuminen osattiin idässäkin.
Korjausmuunnin oli patteritasollakoko ajan. Se otti huomioon tj:n ilmoittaman tähystyssuunnan ja korjaus tehtiin sen mukaan riippumatta ampumasuunnasta. Tj:n ei tarvinnut siitä välittää, ikä edes tietää, mikä yksikkö ampui. Sehän juuri oli homman täky.
homman täky on se että tj ilmottaa ruudun ,missä vihollisen kalustoa ,ja kaikki patterit hangosta petsamoon löytää sen hetkessä kartalta.
sama asia on pommittaa piiritettyä kaupunkia joka ilmansuunnasta ja tjn ilmoittama kohde on kortteli nr 567 - täky, on se että kukin kuti käyttäytyy eritavalla tuulen suunnasta johtuen.
Rannikkotykistö oli niin kovajuttu että Neuvostoliitto vain vähän yritti sieltä mikä torjuttiin.
Rannikkotykistä sen verran ,-ihmettelen miten ne tykit on aina sijoitettu ihan siihen rantakalliolle tyhmästi ,laivat havaitsee ne jo 20 km päästä.
parenpi jos ne seisoo siellä 10 km sisämaassa hyvin naamioituneena ,olisivat vähemmän haavoittuvia, tj luurais jossakin saarella tähyämässä vaan...
tykit olivat, sen kauemmas ne ulottuivat. Ne havaitsivat laivat ensin.
Hyviä ja tehokkaita tsaarin Venäjän tykkejä.
- Raskas rannikkotykinammus lentää 100km , suomenlahden yli on 60-70 kilsaa , siis tykki kestää olla reippaasti 10-20 km sisämaassa jossa sillä olis mahd. muutaki tekemistä ku pommittaa vesillä liikkuvia
Raskaita rannikkotykkejä ei enää ole käytössä. Suurin ampumaetäisyys niillä oli 42 km.
Rannikkoa puolustetaan nykyisin ohjuksilla liikkuvilta laveteilta. Kantama on esim 80 km.
Näin ryssäkin kuvitteli kun halusi siirtää 1939 rajaa lännemmäksi väittäen Leningradin olevan suomalaisten tykkien ulottuvilla.
Ryssäparat ei siis tunteneet omien tykkiensä kantomatkoja, olihan järeimmät suomalaiset rantapyssyt venäläisiä 305 mm. Obuhoveja.
- Mutta saksalaisilla oli jo 1 maailmansodassa yli 100 km kantamat tykit muistaakseni "bertat", ja me oltiin asekavereita, viikossa ne olis tulleet suomenlahdelle viipurin ja pietarin välille.
100 km kantava tykki länsirintamalla. Sillä tulitettiin Pariisia 1914.
Saksalaiset tulivat Viroon ja Suomeen talvella 1918. Venäjän kanssa solmittiin rauha 3.3. 1918 ja Saksa suunnitteli bolsujen kanssa yhteisiä sotattoimia brittejä vastaan.
Olikohan 100 km kantava, koska II maailmansodan kaksi suurinta tykkiä
Dora ja Gustav kantoivat ´vain´ 47 km.
http://historianet.fi/tekniikka/aseet/dora-saksan-jattitykki-murskasi-kaiken
"Olikohan 100 km kantava, koska II maailmansodan kaksi suurinta tykkiä
Dora ja Gustav kantoivat ´vain´ 47 km."
Se ei ole varsinaisesti putken väljyys, joka tekee pitkän kantaman; yhdysvaltalaisten 914mm mörssäri omasi vain noin 10 km kantaman.
"...100 km kantava tykki länsirintamalla. Sillä tulitettiin Pariisia 1914."
Pariisin tykki oli käytössä vasta 1918 ja se oli oikeastaan vain tavattoman pitkäputkinen rautatietykki. Sillä ei ole varsinaisesti mitään tekemistä Belgian linnoituksia murskanneiden mörssäreiden kanssa.