Vakoilukone

Ja vieläpä lisään että Kaleva ei ollut niitä suurimpia onnettomuuksia joihin
Suomen valtio-ja sotilasjohto maamme johdatti välirauhan aikana.Seurauksethan tunnemme,heitä on vieläkin keskuudessamme.

Olet siis siviilikoneiden alasampujien edustaja. Oliko Ukrainan juttu teille vaikea? Siis hyväksyt senkin.

Mukavialentoja kirjoitti:

Olet siis siviilikoneiden alasampujien edustaja. Oliko Ukrainan juttu teille vaikea? Siis hyväksyt senkin.

Ei mitenkää vaikea,miksi olisi?

Bror-Erik2418 kirjoitti:

Ja vieläpä lisään että Kaleva ei ollut niitä suurimpia onnettomuuksia joihin
Suomen valtio-ja sotilasjohto maamme johdatti välirauhan aikana.Seurauksethan tunnemme,heitä on vieläkin keskuudessamme.

Asia ei ollut noin yksinkertaista, KOSKA Neuvostoliitto mieli Välirauhan aikana saattaa Talvisodan päätökseen!

Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II

Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:

Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.

"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".

Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.

Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".

"Kannattaapa muistaa olosuhteet v.1940 Itämerellä.Suurvallat Saksa ja Neuvostoliitto hallitsivat aluetta suvereenisti yhteisellä sopimuksella.

-Oli ilmeistä että Kaleva lennätti Virosta neuvostovastaista tietoa siivillään,

jopa matkustajina oli vakoojia.Tästä nähden Kaleva pitikin ampua alas."

Bupi paljastaa tässä alhaisen ja orjailevan fasistiluonteensa? Mitään tuollaista "ilmeistä" ei ole todistettu! Kukaan ei ole liioin todistanut matkustajien joukossa olleen vakoilijoita!

Välirauhan aikana Neuvostoliitto kohdisti Suomeen ankaran painostuksen ja uhkailukampanjan. Kalevan alasampuminen on nähtävä suurvallan (aika velikultien) fasistisena voimannäytteenä, jossa laittomasti tuhottiin viattomia ihmishenkiä!

Bupin alhainen ja haiseva luonne tulee hyvin esiin teon hyväksymisenä pelkkien arvailujen perusteella!

Olet vastenmielinen tyyppi!

"Kannattaapa muistaa olosuhteet v.1940 Itämerellä.Suurvallat Saksa ja Neuvostoliitto hallitsivat aluetta suvereenisti yhteisellä sopimuksella.

-Oli ilmeistä että Kaleva lennätti Virosta neuvostovastaista tietoa siivillään,

jopa matkustajina oli vakoojia.Tästä nähden Kaleva pitikin ampua alas."

Saksalla ei ollut mitään asiaa Suomenlahdelle tuolloin.
NL julisti Baltian saartoon miehitystä valmistellessaan.

Saartotoimenpiteenä ammuttiin alas myös suomalainen siviilikone.

Neuvostovastainen tieto ja vakoojat ovat tyypillistä neuvostopropagandaa, johon Bubien on vieläkin uskottava.

Silminnäkijä kuvaus (Saksalainen purjelentäjä Harald Mang suoritti asevelvollisuuttaan Kerin majakalla) : "14.6.1940 näin Kelevan saapuvan Viron rannikolta, ja kahden SB 2:n lähestyvän sitä molemmilta puolilta, jääden lopulta 50 m: n etäisyydelle siitä. Tätä laivuelentoa jatkui lähelle Pranglia, jolloin toinen SB laskeutui alemmaksi, ja heti sen jälkeen toisesta, asemansa jättäneestä koneesta kohosi kk-ampuja torniinsa ja ampui konekivääreillään samalla korkeudella, 50 m:n päässä vieressään lentävää Kalevaa. Lento jatkui ammunnan jälkeen Pranglin yli arviolta n. 2-3 meripenikulmaa, jolloin sama SB tulitti Kalevaa toisen kerran. Kaleva jatkoi kuitenkin lentoaan edelleen, n. 400-500 metrin korkeudessa. Ammunnan suorittanut SB 2 laskeutui nyt alemmaksi, ja toisella puolella lentänyt kone nousi Kalevan viereen vastaiselle puolelle, ja suunnilleen Kerin kohdalla..." Ja ampui ampui sen alas.

En tiedä, onko silloisen tutkijalautakunnan puheenjohtajan everstiluutnantti (evp) P. Wariksen lakooninen päätelmä valaehtoisista todistuksista vieläkään riittävä. Pelkistettynä "ulkopuolinen tekijä".