Eikö ole aika merkillistä, että jos perhe ei pidä tapanaan käydä kirkossa eikä ole uskonnolllinen, lasta, nuorta silti pakotetaan osallistumaan jumalanpalveluksiin koulussa. Ja laitetaan uskonnonopetukseen.
Suomessa lapset ja nuoret pidetään jonkinlaisessa uskonnollisessa kuplassa päiväkotien ja koulujen toimesta. Ulottuu lukioonkin asti mm. "pakkouskonnon" kursssien kautta.
Vasta 18 vuoden jälkeen nuoret sitten vapautuvat siitä ja eroavat kirkosta.
Suomessa lapset ja nuoret pidetään jonkinlaisessa uskonnollisessa kuplassa päiväkotien ja koulujen toimesta. Ulottuu lukioonkin asti mm. "pakkouskonnon" kursssien kautta.
Vasta 18 vuoden jälkeen nuoret sitten vapautuvat siitä ja eroavat kirkosta.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Miksi trollailet täällä yrittäen ärsyttää ihmisiä kannanotoillasi, joihin kenelläkään ei kuitenkaan ole mitään sanomista. Mene vetämään oravapuku päällesi ja juokse majavana kiville kaatamaan veneesi itsellesi!
Olihan sinulla ainakin jotain sanottavaa, raivokohtauksesi jälkimainingeissa. Kauanko rauhoittelit itseäsi että sait viesti näppäillyksi?
Ihan asiallinen väitehän tuo on.
Suomessa lapsille opetetaan uskontoa, koska vanhemmat eivät tule kirkosta eronneiksi eivätkä lapsiaan siitä erottaneiksi. Serkkuni joskus oikeasti stressasi uskonnon opiskelusta, koska heillä oli lestaadiolainen tiukka ussanmaikka. Tämä olisi helposti korjattu eroamalla kirkosta. Setäni perhe ei ole mitenkään uskonnillinen. Tuskin kenelläkään tuli edes mieleen. Itselleni uskonnon opiskelu on aina ollut ihan mukavaa, joten erosin kirkosta vasta täysi-ikäisenä (oisinko ollut 23) pitkällisen pohdinnan jälkeen, kun totesin etten jaa ko. lafkan maailmankuvaa.
Olisihan se kumma jos et omaa väitettäsi puolustaisi, oli se kuika asiaton tahansa.
Ei se ole aika merkillistä, vaan hyvin merkillistä.
Minusta taas olisi aika merkillistä, jos nuorille ei kerrottaisi mitään uskonnoista jo koulussa. Uskonnot kuitenkin ovat aika näkyvä ja vaikuttava ilmiö kaikkialla maailmassa.
Sitä paitsi kirkosta voi erota harkitusti vain, kun tietää asioista. Jotkut ateistitkin ovat kiinnostuneita uskonnoista ja on syytäkin, sillä onhan niissä ihmettelemistä. Aika käsittämätön olisi koko ympäristö, jos ei tietäisi mitään uskonnoista.
Aina on parempi tietää kuin luulla, myös ateistin. Aikamoisessa kuplassa elää se, joka sulkee silmänsä todellisuudelta, johon kuuluvat myös uskonnot kaikkialla maailmassa.
Uskonnoista kertominen on täysin eri asia kuin uskonnon opetus. Kyllähän kouluissa saa ja pitääkin kertoa eri yhteiskunnallisista ilmiöistä, mutta on väärin opettaa yhtä niistä totuutena.
Miksi kirkkoon sitten saa liittää lapsen, joka ei pysty harkitusti siitä päättämään? Miksi harkinnan tarve koskee vain eroamista?
Aina on parempi tietää kuin luulla, myös uskonnoista. Sitä tietämystä ei todellakaan lisää se, että yhtä uskontoa opetetaan oikeana ja muista kerrotaan vain kuriositeetteina. Silloin vasta kuplassa elääkin, jos elää vain tunnustuksellisen kristinuskon opetuksen varassa.
Samoilla linjoilla kanssasi.
Peruskoulun tavoite on antaa yhtenäinen ja ns. "yleissivistävä"koulutus kaikille.
Siihen kuuluu myös uskonnot ja niiden kulttuurihistoria.
Eikö silloin kun paikalla on eri uskonto ryhmiin kuuluvia niin se sitoisi oppijat paremmin yhteen.
Myös ET:n opetus olisi siinä mukana. Ja ilman minkään uskonnon tunnustuksellisuutta. Kotona tai seurakunnissa voidaan toteuttaa ne syvemmät opinnot
"Eikö silloin kun paikalla on eri uskonto ryhmiin kuuluvia niin se sitoisi oppijat paremmin yhteen."
Näinhän se järkevästi ajatellen menee. Oman uskonnon opetus jakaa oppilaita eri ryhmiin ja on omiaan luomaan käsitystä oikeasta, siitä omasta uskonnosta ja muista, vääristä uskonnoista ja luomaan vastakkainasetteluja. Se myös luo epätasa-arvoa eri ryhmien kesken, koska ei ole käytännössä mahdollista, että kaikille olisi samanlainen mahdollisuus oman uskonnon opetukseen. Ei-luterilaisia täytyy olla tietty vähimmäismäärä, ennen kuin heille järjestetään erikseen oman uskonnon (tai elämänkatsomuksen) opetusta.
Me aina synnymme yhteisöön ja kopioimme vanhempiemme näkemykset. Ei uskonto tee poikkeusta. Jos vanhemmat ovat vain tapakristettyjä, ristiriita voi toki tulla. En kuitenkaan varsinaisesti vastuista lapsikastetta, se on aivan luonnollinen asia kaikissa sosiaalisissa yhteisöissä.
Minä olen suomalainen koska vanhempani liittivät minut Suomen valtioon.
Harrastin partiota koska isäni oli siellä aktiivinen ja vei minutkin sinne.
Olen poliittiselta kannaltani lähinnä vihreä koska äitini oli sitä mieltä.
Minusta ei ole sopivaa kaivaa nenää, koska minulle lapsena opetettiin niin.
Aikuisen vain pitää olla mahdollisuus uudelleen punnita puolestasi tehdyt valinnat. Käytännössä punninta täytyy toki tehdä saman kontekstin arvomaailmasta käsin, joten valinta ei silloinkaan ole vapaa, mutta parempaan ei pysty.
Vapaasti valitsevaa rationaalista yksilöä, johon talous- ja oikeustiede ainakin niin vahvasti uskovat ei edes ole. Usko tahtoonkin on oikeastaan vain sosiaalisessa kontekstissa syntynyt ajattelutapa.
Aivan hyvin lapsi ja nuori voisi roikkua vanhempien mukana kyseisissä tapahtumissa ilman hänen virallista liittämistäänkin siihen.
Ei mitään. Älä viitsi liioitella.
Kunhan kerrottaisiin tosiasioita. Että näin ja näin jotkut haluavat uskotella itselleen ja toisille vaikka mitään näyttöä ei ole uskomustensa puolesta.
Ri yhtään Uskonto on eräs koulun aineista. Et kait vaan lintsaa matematiikasta, maantiedosta ja äidikielestäkin. Mitä tekemistä koululla olisi jos siellä ei opetettaisi.
Sinä ainakin olet lintsannut äidinkielestä:D
Haistele pallihikeani hikipinko.
Ongelmani on ATEISTEILLE tyypillinen suuripäisyys! Harvinaisen isopää se on minullakin, ja kun äiskäni ei saanut minua revastaan ulos synnytyksessään, riensi enoni joka oli jonkinlainen maaseppä apuun synnytykseeni!
Eno veti minut somalian mustaan viidakkoon jonkinlaisilla pajapihdeillä, siinä touhussa sain vakavat vammat kallooni, jotka eivät parane koskaan, eli olen lopun ikääni täysi vajakki! Ja on minulla rupinen kuppakin!
uskotteko että vitu ttaa tämä ainainen vajakkina olo ???
Nykyään on kaikenlaista mobiilipeliä tarjolla kaikkiin niihin hetkiin voi vaan istua ja odottaa. Kirkko tarjoaa lapselle sitä mitä puuttuu, eli tylsyyttä. Lapsi oppii mitä kyllästyminen tarkoittaa kun ev..lut. seremonioihin osallistuu.
Näin puolivakavissani olen ylläolevasta. Jotain omiin ajatuksiin hiljentymistä saisi olla.
Haistele pallihikeäni urvelo XD.
Onko uskonto niin vaikuttava ilmiö nyky Suomessa kuin atkri väittää?
Ihmisillä on historiallisesti muodostunut käsitys oikeasta ja väärästä, sopivasta ja sopimattomasta. Sillä on juuret uskonnossa, mutta voidaanko sitä kuitenkaan enää ymmärtää uskonnon kautta?
Miksi uskontoa opetetaan peruskoulun alaluokilta mutta moraalifilosofiaa vasta yläkoulussa - sekin aineessa nimeltä uskonto, eikä uskonnollisia näkemyksiä ja niiden perusteluja aineessa nimeltä moraalifilosofia.
Miksi modernia sosiologiaa ei opeteta kouluissa ollenkaan, vaikka se antaa yhteiskunnasta ja siellä muodostuvista normeista paljon kattavamman ja tieteellisesti ajantasaisemman kuvan kuin uskonto. Miksi vieraita uskontoja ei voisi opettaa tieteellisen kehyksen mukaan, eikä omasta uskonnosta käsin.
Tiedostavalla iällä (yläasteella ja siitä eteenpäin) uskonnonopettejani olivat oikein hyviä. Sitä ennen kuitenkin opeteltiin raamatuntarinoita, ja en minä ainakaan osannut tajuta, että nämä ovat uskontoa - jotain totuuden ja sadun välimaastosta. Ei oikeasti ole kiva kuulla tarinoita paholaisesta ala-asteella, jossa muutkin asiat esitetään totuuksina eikä tieteen teorioina.
Onko se edes tosiuskovaiselle opettajalle mikään erityinen etu saada rukoilla oppilaiden joukon kanssa? Tai noh, jos joku nauttii siitä, että lähetyskäskyn edistäminen se tässä etenee...? Eikä tarvi tehdä varsinaista opetustyötä.. ??
Kirkon ja valtion tulisi erota, samoin julistuksellinen uskonnonopetus tulisi lopettaa ja koko aineen painoarvoa tulisi keventää.
Hyvä. Katsomusaine tai -aineet voisivat myös alkaa myöhemmin kuin heti ensimmäiseltä luokalta. Yhteiskuntaopppikin on alkanut vasta yläasteella, jopa vasta 9. luokalta. Nyt tosin tiulossa jo alakoulun puolelle ensi vuonna.
Eihän kirkko ole kuulunut valtionhallintoon kymmeniin vuosiin, joten kirkko ei voi enää määrätä mitä teen, tai jätän tekemättä.
Toista se oli ennen viime sotaa, kun jopa poliisit tulivat huomauttamaan pyhisin tekemästä työstäsi, esim. lapujen teosta, pelloille menosta, tai katon korjauksesta, vaikka seuraavaksi päiväksi sadetta povattiin.
Siinä mielessä olemme sentään yhdestä riesasta päässeet eroon, toisin kuin muslimit, joita islamistinen hallintomuoto, joka sinänsä ei ole uskonto, hallitsee määräyksillään, sekä järjettömillä rangaistuksillaan.
Voisi viitata myös Lapsiasiavaltuutetun toimiston lausuntoon 5.11.2015 Eduskunnan
sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta:
”Lapsiasiavaltuutettu toteaa lopuksi, että myöskään elämänkatsomustiedon opetukseen osallistumista koskeva sääntely ei täytä yhdenvertaisuudelle asetettuja vaatimuksia. Evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen uskontokuntaan kuuluva oppilas, jolle on tarjolla oman uskontokuntansa mukaista uskonnonopetusta, ei voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen.
Tämä valinnainen mahdollisuus on vain muihin uskontokuntiin kuuluvilla tai uskontokuntiin kuulumattomilla oppilailla.”