Asustelen täällä Pohjoispohjanmalla ja olen usein ajatellut että vuokraisin venepaikan jostai eteläsuomesta. Paikka voisi olla vaikka jossain välillä Helsinki-Rauma. Vene olisi siis myös talvisäilytyksissä kohdepaikassa.
Kysymys kuuluisikin että missä hinnoissa Helsinki-Rauma akselilla venepaikkojen vuosivuokrat pyörivät?
Em.järjestelyä olen ajatellut ihan sen vuoksi että perämeren rannikko on Suomen että Ruotsin osalta niin tuttu että vaihtelu olisi paikallaan. Eteläsuomesta olisi myös huomattavasti lyhyempi matka puolaan ja saksaan, jonne ei juurikaan täältä pohjoisesta reilun kk.den lomalla ehdi käymään.
jos Jos toisin veneeni eteläsuomeen?
tervetässäheikki
10
146
Vastaukset
- soittamallaselviää
Ainakin pääkaupunkiseudulla hintataso on ulkokuntalaisille korkeampi kuin kuntalaisille, jos kysymys on kunnan/kaupungin omistamista satamista. Hintataso selvinnee netistä. Veneseurojen hallitsemat satama- ja talvisäilytyspaikat ovat kalliimpia kuin julkiset ja yleensä edellyttävät seuran jäsenyyttä sekä osallistumista sataman vahtivuoroihin.
Mikset katselisi vaikka Uudenkaupungin tai muun itsellesi sopivan paikkakunnan hintatasoa netin kautta tai soittamalla?
Katsopa aluksi vaikka tämä: http://www.ukiport.fi/fi/venesatamat/venepaikkahinnasto/ - Kysele_selviää
Kustavin Peterzenissä kohtuuhintaisia paikkoja. Kysy. Toinen hyvä paikka on Airiston Stormälö.
- seppomartti
Venettä muualla Suomessa tai ulkomailla säilyttäessä venepaikan hintaa suurempi merkitys on matkustusyhteyksillä. Jos asuu Helsingissä ja vene on Uudessakaupungissa niin työtuntien/matkustustuntien suhde alkaa olla huono kevät- ja syksykunnostuksessa. Kun veneeni oli Hollannissa, meni muutaman ihmisen pidennetty viikonloppu kahdesti poskelleen jatkuvan sateen vuoksi. Pohjan maalaamisen sijaan jouduttiin katselemaan museoita. Reviirin laajentamisen kannalta kaukainen sijoituspaikka on hyvä mutta kustannukset kasvaa reilusti venepaikan lisäksi.
- komppaan
Näin se on.
Minulla oli aikoinaan vene Saimaalla muutaman vuoden, vaikka asuin Helsingissä. Pelastus oli, että valmiiksi hyväkuntoisen H-veneen keväthuolloksi riitti kutakuinkin pesu ja pohjan maalaus (eikä sekään varmaan olisi ollut välttämätöntä).
Kaukana olevan veneen järkevät vaihtoehdot lienevät:
1) Todella helppohoitoinen vene (oma H)
2) Teettää kevät- ja syksytyöt telakalla (kallista)
3) Purjehtia kesän alussa kertaheitolla kotikonnuilta purjehdusalueelle, pitää vene kesän siellä ja syksyllä takaisin kotikonnuille (jos on riittävästi lomaa ja muutenkin onnistuu).
Ensi kesänä voi olla, että on vain viikonloput vapaat. Jos näin sattuu, niin silloin varmaan siirrän veneeni (ei enää se H) 3- systeemillä Helsingistä Saaristomerelle. Ehtii niinä viikonloppuina jotakin muutakin nähdä kuin Kaivopuisto-Porkkalanniemi/Äggskär väliä.
Stormälössä on tosiaan paljon ulkopaikkakuntalaisten veneitä. Sieltä on kolmen tunnin matka vaikka Brännskäriin. Autolla pääsee perille ilman losseja. Hintataso on yksityiseksi satamaksi kohtuullinen, ja myös telakkapalveluja on saatavissa. Hesan seudulta taas porukka ajelee saaristomerelle jonossa, joten miksei saman tien ajelisi 8-tietä suoraan saaristomerelle. Rymättylässä on myös satamia.
http://www.portamarina.fi/etusivu.php
http://www.venekeskus.fi/
http://tapanijohansson.fi/satamat/- entäSaimaa
Ihan ajatusheittona: oletko ajatellut Saimaata? Vaikka Kuopioon olisi paljon lyhyempi automatka kuin Saaristomeren rannalle. Kyllä Saimaallakin parin kesän verran riittää tutkittavaa. Sieltä ei toki kannata lähteä Puolaan ja Saksaan, eikä se ole oikea vaihtoehto avomeripurjehduksesta tykkäävälle.
- toinenvaihtoehto
Toinen ajatusmalli: eikö veneen voisi vapaina viikonloppuina seilata Perämereltä vaikkapa Hankoon. Hangosta ehtisi kuukauden kesälomalla käydä vaikkapa Kielissä tai Helgolandissa ja paluumatkalla Puolassa, jos aikataulu sallii. Loman loputtua sitten viikonloppusiirtoina purjehdus takaisin Perämerelle. (Olen tehnyt useita vastaavia retkiä. Viisi viikkoa riitti 30-jalkaisella veneellä ja perhemiehistöllä oikein hyvin esim. Hgstä Jyllannin kiertoon Kielin kanavan ja Skagerrakin kautta. Kiel-Puola-retket tehtiin kuukauden pituisella lomalla).
Tuntuisi liioittelulta vuokrata venepaikka varsinkin siksi ajaksi, jonka kuitenkin olisi merellä. Veneen kevätkunnostuskin on hankalampi toteuttaa, jos paatti on tuhannen km päässä kotoa. - ioioioiq
toinenvaihtoehto kirjoitti:
Toinen ajatusmalli: eikö veneen voisi vapaina viikonloppuina seilata Perämereltä vaikkapa Hankoon. Hangosta ehtisi kuukauden kesälomalla käydä vaikkapa Kielissä tai Helgolandissa ja paluumatkalla Puolassa, jos aikataulu sallii. Loman loputtua sitten viikonloppusiirtoina purjehdus takaisin Perämerelle. (Olen tehnyt useita vastaavia retkiä. Viisi viikkoa riitti 30-jalkaisella veneellä ja perhemiehistöllä oikein hyvin esim. Hgstä Jyllannin kiertoon Kielin kanavan ja Skagerrakin kautta. Kiel-Puola-retket tehtiin kuukauden pituisella lomalla).
Tuntuisi liioittelulta vuokrata venepaikka varsinkin siksi ajaksi, jonka kuitenkin olisi merellä. Veneen kevätkunnostuskin on hankalampi toteuttaa, jos paatti on tuhannen km päässä kotoa.>>Viisi viikkoa riitti 30-jalkaisella veneellä ja perhemiehistöllä oikein hyvin esim. Hgstä Jyllannin kiertoon Kielin kanavan ja Skagerrakin kautta
Ehtiihän sitä. Hki-Skagerrak-Kielin kanava-Hki on noin 1600 mpk lyhintä reittiä pitkin mitaten. 35 päivässä se tekee pyöreesti 45 mailia per päivä. 5 solmun keskinopeudella 9 tuntia joka päivä ilman yhtään välipäivää. Eli klo 9-18 tauotonta purjehdusta joka ikinen päivä viisi viikkoa putkeen.
Minun perhemiehistöni olisi tehnyt kapinan tuolla matkalla. - seppomartti
ioioioiq kirjoitti:
>>Viisi viikkoa riitti 30-jalkaisella veneellä ja perhemiehistöllä oikein hyvin esim. Hgstä Jyllannin kiertoon Kielin kanavan ja Skagerrakin kautta
Ehtiihän sitä. Hki-Skagerrak-Kielin kanava-Hki on noin 1600 mpk lyhintä reittiä pitkin mitaten. 35 päivässä se tekee pyöreesti 45 mailia per päivä. 5 solmun keskinopeudella 9 tuntia joka päivä ilman yhtään välipäivää. Eli klo 9-18 tauotonta purjehdusta joka ikinen päivä viisi viikkoa putkeen.
Minun perhemiehistöni olisi tehnyt kapinan tuolla matkalla.Itämerellä n. 50% ajasta menee stamissa, etenkin perheen kanssa lomapurjehdusta purjehtiessa. Siirtopurjehdukset ovat asia erikseen.
Yo laskelman 45 mailia/ vrk muuttuu 90 mailia/vrk, joka perheen kanssa ei enää ole mahdollista.
Yksi keino reviirin laajentamiseen on purjehtia jonnekin. Vaihtomiehistö tuo takaisin. Norja tai Ruotsin länsirannikko oli saavutettavissa kiireettömästi. - erilainentyyli
ioioioiq kirjoitti:
>>Viisi viikkoa riitti 30-jalkaisella veneellä ja perhemiehistöllä oikein hyvin esim. Hgstä Jyllannin kiertoon Kielin kanavan ja Skagerrakin kautta
Ehtiihän sitä. Hki-Skagerrak-Kielin kanava-Hki on noin 1600 mpk lyhintä reittiä pitkin mitaten. 35 päivässä se tekee pyöreesti 45 mailia per päivä. 5 solmun keskinopeudella 9 tuntia joka päivä ilman yhtään välipäivää. Eli klo 9-18 tauotonta purjehdusta joka ikinen päivä viisi viikkoa putkeen.
Minun perhemiehistöni olisi tehnyt kapinan tuolla matkalla.No tapoja on monia. Päiväpurjehduksilla ei tietenkään voi tehdä mitään pitempiä reissuja. Kun lapset olivat pieniä, yöpurjehdukset eivät olleet minkäänlainen ongelma: lapset nukkuu, vene kulkee. Kun lapset kasvoivat he halusivat omat vahtivuoronsa. Jos sää oli perheelle hankala, reittisuunnitelma ja tavoite muutettiin.
Eihän Itämeren ylitystä voi tehdä periaatteella "45 mailia per päivä". Avomerellä parempi keskiarvo on 100 mailia per vrk. Kesälomalla ehtii mainiosta Itämeren yli ja takaisin muutaman pysähdyksen taktiikalla (esim. Utö-Visby-Kalmar-Chrø-Kiel). Perhemiehistö ei suinkaan tehnyt kapinaa, päinvastoin. Nyt jälkipolveni purjehtii omalla veneellään ja harrastaa mm. avomerikisoja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 25517806
Voima biisejä, mikä antaa hyvää mieltä ja vomaannuttaa
Mikä antaa voimaa ja hyvää mieltä, jos tuntuu hankalalta ja vaikealta, voima biisi tai biisejä?462054- 1921507
Huomenna sähkö maksaa jo yli 60 snt/kWh. Milloin ALV putoaa?
Kysynkin persuilta, että milloin aiotte pudottaa sähkön arvonlisäveron kuten Marinin hallitus teki sähkön hinnan noustes1351416- 281209
- 122968
Huomioon ottaminen
Oletko osannut ottaa kaivattusi tai hänen (mahdolliset) tunteet huomioon? Oletko sivuuttanut ne tarkoituksella tai vahin30922Sinkkusiskoni pliis kertokaa
Sinkkunaisena haluaisin joskus normaalia läheisyyttä ja yhdessäoloa, ilman velvoitteita. Olen vapaa ja lapseton, eikä ex81794Nainen, se on sellainen juttu että kun sä vain nautit
Niin me miehet tehdään ne työt että sä voisit nauttia. Kato siinä ku sä meet mukamas töihin suojatyöpaikkaas lämpimään t82756- 75678