Eurooppaan ja Suomeen tulevat kulkijat ovat pääosin Irakista, Somaliasta ja Syyriasta. Näiden maiden yhteenlaskettu väkiluku on noin 65 miljoona ihmistä. Maailman pakolaisongelma ei tietenkään rajoitu vain näihin kolmeen valtioon, esimerkiksi Nigeriassa asuu Irakia heikommissa olosuhteissa 185 miljoonaa asukasta. Jos mukaan lasketaan Pakistan ja Afghanistan, nousee määrää reilulla parilla sadalla miljoonalla ihmisellä.
Maailmassa on 190 itsenäistä valtiota. Jos maailman kuudesta kriisivaltiosta lähtisi joka kymmenes asukas muualle, tarkoittaisi se noin 250 000 uutta asukasta jokaiseen maailman valtioon.
Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että lähtijät jakautuisivat tasaisesti kaikkiin maailman valtioihin. Vetovoimatekijöitä ovat turvallisuus ja mahdollisuus sekä työhön että toimeentuloon. Luonnollisesti ihmisten kannattaisi suunnata valtioihin, joissa asukkaille tarjotaan turvallinen elinympäristö ja sosiaaliturvaa eli elatus ilman työtä tai muuta vastinetta. Tällaisten valtioiden lukumäärää voi vain arvailla, mutta varovainenkin arvio on vähemmän kuin 40.
Jos edelleen pidetään kiinni kuudesta kriisivaltiosta ja joka kymmenennestä lähtijästä ja 40:stä vastaanottajavaltiosta, tulee jokaiselle valtiolle reilu 1 160 000 uutta asukasta. Näiden 40 valtion joukkoon lukeutuvat muun muassa kaikki Euroopan Unionin valtiot, vaikka turvallisuuden ja sosiaaliturvan taso vaihtelee niissä huomattavasti.
Maailmassa siis riittää kulkijoita. Me olemme nähneet tänä syksynä ja aiempina vuosikymmeni vain mitättömän murto-osan siitä mitä voi olla tulossa. Maailmassa on köyhyyttä, väkivaltaa ja ongelmia monessa muussakin paikassa kuin vain mainitsemissani kuudessa valtiossa.
Voiko merkittävien väestömäärien uudelleensijoittelu toimia muuna kuin väliaikaisena ratkaisuna - jos se toimii edes sellaisena? Montako sataa tuhatta uutta tulijaa Suomi voi lyhyen ajan sisällä ottaa vastaan ja huolehtia?
On selvää, ettemme voi säilyttää yhteiskuntaamme nykyisessä muodossaan jos tulijoita otetaan vastaan yhä kasvavalla tahdilla. Nykyisellä hyvinvointivaltiomuodolla ei yksinkertaisesti ole resursseja ylläpitää yhteiskunnan toimintoja jos syöjiä on yht'äkkiä merkittävästi enemmän kuin ruokkijoita.
Toisaalta jos haluamme välttää tulijat, on asennoitumisen muututtava toisenlaiseksi. Tämä luonnollisesti muuttaa myös yhteiskuntaa. Haluammeko muutoksen kaikilla mausteilla vai teemmekö sen sopuisasti ihan itse?
Maailmassa on 190 itsenäistä valtiota. Jos maailman kuudesta kriisivaltiosta lähtisi joka kymmenes asukas muualle, tarkoittaisi se noin 250 000 uutta asukasta jokaiseen maailman valtioon.
Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että lähtijät jakautuisivat tasaisesti kaikkiin maailman valtioihin. Vetovoimatekijöitä ovat turvallisuus ja mahdollisuus sekä työhön että toimeentuloon. Luonnollisesti ihmisten kannattaisi suunnata valtioihin, joissa asukkaille tarjotaan turvallinen elinympäristö ja sosiaaliturvaa eli elatus ilman työtä tai muuta vastinetta. Tällaisten valtioiden lukumäärää voi vain arvailla, mutta varovainenkin arvio on vähemmän kuin 40.
Jos edelleen pidetään kiinni kuudesta kriisivaltiosta ja joka kymmenennestä lähtijästä ja 40:stä vastaanottajavaltiosta, tulee jokaiselle valtiolle reilu 1 160 000 uutta asukasta. Näiden 40 valtion joukkoon lukeutuvat muun muassa kaikki Euroopan Unionin valtiot, vaikka turvallisuuden ja sosiaaliturvan taso vaihtelee niissä huomattavasti.
Maailmassa siis riittää kulkijoita. Me olemme nähneet tänä syksynä ja aiempina vuosikymmeni vain mitättömän murto-osan siitä mitä voi olla tulossa. Maailmassa on köyhyyttä, väkivaltaa ja ongelmia monessa muussakin paikassa kuin vain mainitsemissani kuudessa valtiossa.
Voiko merkittävien väestömäärien uudelleensijoittelu toimia muuna kuin väliaikaisena ratkaisuna - jos se toimii edes sellaisena? Montako sataa tuhatta uutta tulijaa Suomi voi lyhyen ajan sisällä ottaa vastaan ja huolehtia?
On selvää, ettemme voi säilyttää yhteiskuntaamme nykyisessä muodossaan jos tulijoita otetaan vastaan yhä kasvavalla tahdilla. Nykyisellä hyvinvointivaltiomuodolla ei yksinkertaisesti ole resursseja ylläpitää yhteiskunnan toimintoja jos syöjiä on yht'äkkiä merkittävästi enemmän kuin ruokkijoita.
Toisaalta jos haluamme välttää tulijat, on asennoitumisen muututtava toisenlaiseksi. Tämä luonnollisesti muuttaa myös yhteiskuntaa. Haluammeko muutoksen kaikilla mausteilla vai teemmekö sen sopuisasti ihan itse?
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.liveleak.com/view?i=d42_1373758900
Tämä video kuvaa mielestäni hyvin tätä järjettömyyttä.