Venäjän duumassa on pohdittavana uusi lakiehdotus, joka velvoittaisi tiedotusvälineet raportoimaan ulkomailta saamastaan rahoituksesta sakon tai sulkemisen uhalla.
Uutistoimisto Ria Novostin mukaan lakiehdotuksen käsittely alkanee vielä lokakuun aikana ja suunnitelmien mukaan se tulisi voimaan jo vuoden 2016 alusta.
Lakiehdotuksessa esitetään, että tiedotusvälineiden olisi ilmoitettava ulkomailta saadusta rahoituksesta 30 päivän sisällä Venäjän tiedotusvälineitä valvovalle Rozkomnadzor-viranomaiselle.
Ilmoittaa pitäisi niistä rahallisista tai materiaalisista avustuksista, joita tiedotusväline saisi esimerkiksi ulkomaalaisilta valtioilta, ulkomaiden kontrolloimilta järjestöiltä, ulkomaalaisilta yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä sekä niiltä Venäjän kansalaisilta, joilla on lisäksi jonkin muun maan kaksoiskansalaisuus.
Mikäli ilmoitusta ei tehtäisi ajoissa tai se laiminlyötäisiin, sakkoa voitaisiin määrätä yhtä suuri summa kuin saadun ulkomaalaisen rahoituksen määrä on, kertoo Kommersant-lehti. Jos ilmoitusvaatimusta rikottaisiin useammin, se voisi johtaa tiedotusvälineen sulkemiseen oikeuden päätöksellä.
Lakimuutoksen virallisia ideoijia ovat Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen kansanedustaja Vadim Harlov, kommunistisen puolueen Aleksandr Jushtshenko ja liberaalidemokraattien kansanedustaja Vadim Dengin. Moskovski Komsomolets -lehden mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että lakiehdotuksen todellinen alullepanija on joko Venäjän hallitus tai presidentinhallinto.
Dengin oli aikanaan laatimassa jo lakiuudistusta, jossa Venäjälle rekisteröityneiden tiedotusvälineiden mahdollinen ulkomaalainen omistusosuus rajoitettiin kaikkineen 20 prosenttiin. Tuolloin kiellettiin lisäksi se, että ulkomaalaiset tai ulkomaan kaksoiskansalaisuuden omaavat venäläiset eivät saa myöskään olla perustamassa Venäjälle tiedotusvälinettä eivätkä he saa ”millään muullakaan tavalla” hankkia suoraa tai epäsuoraa määräysvaltaa tiedotusvälineen tai toimituksen toimintaan. Nämä jo aiemmin tehdyt ulkomaalaisrajoitukset tulevat voimaan erilaisten siirtymäkausien kautta vuosina 2016-2017.
Denginin mukaan nyt näyttää kuitenkin siltä, että medialaki vaatii uusia tarkennuksia, sillä hänen mukaansa ulkomaalaiset ovat keksineet keinoja kiertää omistusosuuden rajoituksia. Venäjällä on hänen mukaansa esimerkiksi havaittu, että ulkomaalaisella rahalla on yritetty ostaa massoittain paikallisia alue- ja kaupunkilehtiä. Myös yksittäisiä toimittajia epäillään lahjotun ulkomaalaisella rahalla.
– Jos ulkomaalainen yhtiö rahoittaa (mediaa), syntyy kysymys: Kuka tilaa musiikin? Ja mikä on tavoite? Dengin sanoi Lenta.ru-uutissivustolle.
Lakimuutosta perustellaan Kommersantin mukaan erityisesti sillä, että Venäjällä on meneillään ulkomaalaisten rahoittajatahojen yritys ”vaikuttaa venäläiseen informaatiokenttään ja luoda vääristynyt kuva poliittisesta todellisuudesta”.
– Tiedotusvälineet voivat sanoa, etteivät ulkomaalaiset omistajat, perustajat tai investoijat painosta, mutta se ei ole niin, he painostavat. On esimerkkejä siitä, että päätoimittajia ja heidän sijaisiaan erotetaan siksi, että he eivät alistu ulkomailta tulevan rahan politiikalle, Dengin perusteli.
– On meneillään informaatiosota. Kaikki ymmärtävät erinomaisesti: se, joka hallitsee informaatiota, hallitsee maailmaa, Dengin perusteli.
Lakiesityksen mukaan rahoituksen ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koskisi esimerkiksi ulkomaalaisten tiedotusvälineiden Venäjän-kirjeenvaihtajien toimituksia eikä ulkomailta maksettuja korvauksia mainostilan ostamisesta. Ilmoitusvelvollisuus ei koskisi myöskään yrityksen perustajien antamaa rahoitusta, ilmeisesti siis olettaen, että tiedotusvälineen venäläisten perustajien rahat tulevat jostain syystä ulkomaiden kautta.
Venäjän viestintäministeriö ehdotti lisäksi alkusyksystä, että medialakia muutettaisiin niin, että tiedotusvälineen perustaminen kiellettäisiin niiltä järjestöiltä, jotka on todettu ulkomaalaisiksi agenteiksi. Myös tämän lakimuutos haluttaisiin voimaan vuoden 2016 alusta.
Venäläiset asiantuntijat uskovat, että medialain suunniteltu kiristys liittyy muun muassa tulossa oleviin duuman vaaleihin, jotka pidetään syyskuussa 2016.
– Tulevan vuoden aikana meitä odottaa kaikkineen yhdistyminen ja keskittyminen isänmaalliseen teemaan sekä ulkomaalaisten poissulkeminen, sanoi Venäjän ihmisoikeusneuvoston media-asiantuntija Ivan Zasurski Novye Izvestija -lehdelle.
Viestintäkonserni Sanoma on myynyt tai on parhaillaan myymässä Venäjällä olevia tiedotusvälineiden omistusosuuksiaan. Ilta-Sanomat on osa Sanoma-yhtiötä.
Arja Paananen
Uutistoimisto Ria Novostin mukaan lakiehdotuksen käsittely alkanee vielä lokakuun aikana ja suunnitelmien mukaan se tulisi voimaan jo vuoden 2016 alusta.
Lakiehdotuksessa esitetään, että tiedotusvälineiden olisi ilmoitettava ulkomailta saadusta rahoituksesta 30 päivän sisällä Venäjän tiedotusvälineitä valvovalle Rozkomnadzor-viranomaiselle.
Ilmoittaa pitäisi niistä rahallisista tai materiaalisista avustuksista, joita tiedotusväline saisi esimerkiksi ulkomaalaisilta valtioilta, ulkomaiden kontrolloimilta järjestöiltä, ulkomaalaisilta yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä sekä niiltä Venäjän kansalaisilta, joilla on lisäksi jonkin muun maan kaksoiskansalaisuus.
Mikäli ilmoitusta ei tehtäisi ajoissa tai se laiminlyötäisiin, sakkoa voitaisiin määrätä yhtä suuri summa kuin saadun ulkomaalaisen rahoituksen määrä on, kertoo Kommersant-lehti. Jos ilmoitusvaatimusta rikottaisiin useammin, se voisi johtaa tiedotusvälineen sulkemiseen oikeuden päätöksellä.
Lakimuutoksen virallisia ideoijia ovat Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen kansanedustaja Vadim Harlov, kommunistisen puolueen Aleksandr Jushtshenko ja liberaalidemokraattien kansanedustaja Vadim Dengin. Moskovski Komsomolets -lehden mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että lakiehdotuksen todellinen alullepanija on joko Venäjän hallitus tai presidentinhallinto.
Dengin oli aikanaan laatimassa jo lakiuudistusta, jossa Venäjälle rekisteröityneiden tiedotusvälineiden mahdollinen ulkomaalainen omistusosuus rajoitettiin kaikkineen 20 prosenttiin. Tuolloin kiellettiin lisäksi se, että ulkomaalaiset tai ulkomaan kaksoiskansalaisuuden omaavat venäläiset eivät saa myöskään olla perustamassa Venäjälle tiedotusvälinettä eivätkä he saa ”millään muullakaan tavalla” hankkia suoraa tai epäsuoraa määräysvaltaa tiedotusvälineen tai toimituksen toimintaan. Nämä jo aiemmin tehdyt ulkomaalaisrajoitukset tulevat voimaan erilaisten siirtymäkausien kautta vuosina 2016-2017.
Denginin mukaan nyt näyttää kuitenkin siltä, että medialaki vaatii uusia tarkennuksia, sillä hänen mukaansa ulkomaalaiset ovat keksineet keinoja kiertää omistusosuuden rajoituksia. Venäjällä on hänen mukaansa esimerkiksi havaittu, että ulkomaalaisella rahalla on yritetty ostaa massoittain paikallisia alue- ja kaupunkilehtiä. Myös yksittäisiä toimittajia epäillään lahjotun ulkomaalaisella rahalla.
– Jos ulkomaalainen yhtiö rahoittaa (mediaa), syntyy kysymys: Kuka tilaa musiikin? Ja mikä on tavoite? Dengin sanoi Lenta.ru-uutissivustolle.
Lakimuutosta perustellaan Kommersantin mukaan erityisesti sillä, että Venäjällä on meneillään ulkomaalaisten rahoittajatahojen yritys ”vaikuttaa venäläiseen informaatiokenttään ja luoda vääristynyt kuva poliittisesta todellisuudesta”.
– Tiedotusvälineet voivat sanoa, etteivät ulkomaalaiset omistajat, perustajat tai investoijat painosta, mutta se ei ole niin, he painostavat. On esimerkkejä siitä, että päätoimittajia ja heidän sijaisiaan erotetaan siksi, että he eivät alistu ulkomailta tulevan rahan politiikalle, Dengin perusteli.
– On meneillään informaatiosota. Kaikki ymmärtävät erinomaisesti: se, joka hallitsee informaatiota, hallitsee maailmaa, Dengin perusteli.
Lakiesityksen mukaan rahoituksen ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koskisi esimerkiksi ulkomaalaisten tiedotusvälineiden Venäjän-kirjeenvaihtajien toimituksia eikä ulkomailta maksettuja korvauksia mainostilan ostamisesta. Ilmoitusvelvollisuus ei koskisi myöskään yrityksen perustajien antamaa rahoitusta, ilmeisesti siis olettaen, että tiedotusvälineen venäläisten perustajien rahat tulevat jostain syystä ulkomaiden kautta.
Venäjän viestintäministeriö ehdotti lisäksi alkusyksystä, että medialakia muutettaisiin niin, että tiedotusvälineen perustaminen kiellettäisiin niiltä järjestöiltä, jotka on todettu ulkomaalaisiksi agenteiksi. Myös tämän lakimuutos haluttaisiin voimaan vuoden 2016 alusta.
Venäläiset asiantuntijat uskovat, että medialain suunniteltu kiristys liittyy muun muassa tulossa oleviin duuman vaaleihin, jotka pidetään syyskuussa 2016.
– Tulevan vuoden aikana meitä odottaa kaikkineen yhdistyminen ja keskittyminen isänmaalliseen teemaan sekä ulkomaalaisten poissulkeminen, sanoi Venäjän ihmisoikeusneuvoston media-asiantuntija Ivan Zasurski Novye Izvestija -lehdelle.
Viestintäkonserni Sanoma on myynyt tai on parhaillaan myymässä Venäjällä olevia tiedotusvälineiden omistusosuuksiaan. Ilta-Sanomat on osa Sanoma-yhtiötä.
Arja Paananen
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.