Oikaiseva momentti

Trimaraani on jo olemassa oleva ratkaisu... ;)

En ole expertti, mutta luulen kansirakenteista seuraavaa:
Huonoa: Lisäävät tuulipintaa ja nostavat painopistettä
Hyvää: Lisäävät oikaisuvoimaa kun uppoavat veden pinnan alle. Mutta vain jos kaikki luukut ovat ja pysyvät(!) kiinni, Ja vasta sitten, kun ollaan jo reilusti masto vedenpinnan alapuolella.

ioioioq kirjoitti:

Trimaraani on jo olemassa oleva ratkaisu... ;)

En ole expertti, mutta luulen kansirakenteista seuraavaa:
Huonoa: Lisäävät tuulipintaa ja nostavat painopistettä
Hyvää: Lisäävät oikaisuvoimaa kun uppoavat veden pinnan alle. Mutta vain jos kaikki luukut ovat ja pysyvät(!) kiinni, Ja vasta sitten, kun ollaan jo reilusti masto vedenpinnan alapuolella.

Lue lisää

"Trimaraani on jo olemassa oleva ratkaisu"

Niin on heittoistuinkin, mutta silti pieniin ja (ilmailuhinnoin) halpoihin ultrakevyisiin lentohärkkeihinkin on jo saatavana laukaistavia laskuvarjoja. Tiettävästi ne ainakin Cirruksissa (ei ultrakevyt) ovat jo monesti pelastaneetkin.

Kai tämä purjehdusmaailma on sitten niin konservatiivinen, ettei moisia tuubeja hyväksytä. En kuitenkaan usko, että niiden toteuttaminen sinänsä olisi mitenkään ylettömän kallista tai vaikeaa, ainakaan jos ne toteutettaisiin täytettävinä eikä laukaistavina. Yleensä tuulen tuomaan hätätilanteeseen ehditään kuitenkin varautua.

ioioioq kirjoitti:

Trimaraani on jo olemassa oleva ratkaisu... ;)

En ole expertti, mutta luulen kansirakenteista seuraavaa:
Huonoa: Lisäävät tuulipintaa ja nostavat painopistettä
Hyvää: Lisäävät oikaisuvoimaa kun uppoavat veden pinnan alle. Mutta vain jos kaikki luukut ovat ja pysyvät(!) kiinni, Ja vasta sitten, kun ollaan jo reilusti masto vedenpinnan alapuolella.

Lue lisää

Monirunkoiset ovat hyvin stabiileja sekä pystyssä että myös ylösalaisessa asennossa. Trimaraanien ja katamaraanien AVS on 90 astetta.
Monirunkoisten merikelpoisuudesta on hyvä katsausartikkeli tässä:
http://www.shuttleworthdesign.com/considerations-for-seaworthiness.html

stabiilimyösylösalaisin kirjoitti:

Monirunkoiset ovat hyvin stabiileja sekä pystyssä että myös ylösalaisessa asennossa. Trimaraanien ja katamaraanien AVS on 90 astetta.
Monirunkoisten merikelpoisuudesta on hyvä katsausartikkeli tässä:
http://www.shuttleworthdesign.com/considerations-for-seaworthiness.html

Lue lisää

Edelleenkään en ole expertti, mutta luulen, että tuollainen "sivutuubi" systeemi toimisi aika lailla samalla tavalla kuin trimaraani. Eli iso alkujäykkyys, mutta ei myöskään oikene jos menee täysin ympäri. Tietysti ne voisi silloin tyhjentää, mutta sitten oltaisiin taas samassa pisteessä kuin ilman tuubeja...

Capsize factor eli Capsize screening formula https://en.wikipedia.org/wiki/Capsize_screening_formula
on sitä mieltä, että leveä on helpompi kaatumaan täysin ympäri kuin apea. Eli se mukaan tuubit vain lisäisivät kaatumisherkkyyttä...

Tuo kai perustuu siihen, että ison (valtameriluokkaa!) aallon reuna on melkein pystyssä, ja leveä&kevyt vene kääntyy helpommin sen aallon mukana ympäri, kapea ja raskas antaa enemmänkin aallon mennä ylitseen. En kuitenkaan löytänyt tästä viitettä näi nopeasti. Kuitenkin capsize factor toimii eri tavalla kuin staattinen stability curve. Joten wikipedian esimerkissä se "light hull with 50% ballast in a bulb" saattaakin mennä ympäri aalloissa yhtä helposti tai jopa helpommin kuin "heavy hull with 20% ballast" .

Parempi olisi nostaa köli pois tai kääntää se sivuttain, jolloin veneen runko pääsisi liukumaan aallon mukana. Jossain pikkuveneessä, jota ei oltu suunniteltu avomerelle mutta käytettiin siellä silti, oli maston huipussa poiju. Jos masto meinasi mennä veden alle, poiju auttoi mastoa vastustamaan sitä. Ehkä maston huippuun voisi asentaa vanhan auton airbagin etälaukaisimella. Airbag laukaistaan, kun meno alkaa olla villiä. Samalla kun airbag asennetaan kannattaa sitten myös vahvistaa vantteja.

fads4231 kirjoitti:

"Trimaraani on jo olemassa oleva ratkaisu"

Niin on heittoistuinkin, mutta silti pieniin ja (ilmailuhinnoin) halpoihin ultrakevyisiin lentohärkkeihinkin on jo saatavana laukaistavia laskuvarjoja. Tiettävästi ne ainakin Cirruksissa (ei ultrakevyt) ovat jo monesti pelastaneetkin.

Kai tämä purjehdusmaailma on sitten niin konservatiivinen, ettei moisia tuubeja hyväksytä. En kuitenkaan usko, että niiden toteuttaminen sinänsä olisi mitenkään ylettömän kallista tai vaikeaa, ainakaan jos ne toteutettaisiin täytettävinä eikä laukaistavina. Yleensä tuulen tuomaan hätätilanteeseen ehditään kuitenkin varautua.

Lue lisää

Niin...tai sitten vaan kannattaa opetella reivaamaan purjeita?

Moi Joakim.

Osaatko sanoa mitään näistä liittyen jäykkyyteen. First 36.7, Dehler 36 SQ, X-362, Bavaria 35 Match Sirena 36 ja Elan 37?

Osa noista on saanut venelehdestä maininnan, että miinuksena on huono tuulensietokyky (bava ja Sirena). Sirenalla RH/HM oli bavaakin pienempi.

Mutta tekeekö tuolla luvulla mitään, kun bavassa ja sirenassa on todella paljon purjepintaa ja taas muissa vähän hillitymmin. Tarkoitushan on reivata tuulen kovetessa.

Yleensä ongelmana on, että kun tuulee vähän, niin ajetaan moottorilla. Tämä taas on tylsää - harvemmin ongelma on liian kova tuuli purjehtimiseen. Ja luonnollisesti yli 13 ms tuulella perhemiehistöt ei yleensä lähde liikkeelle - äijien kanssa tuulella taas ei ole niin väliä.

>>Vene-lehden tapa arvioida veneen luovinopeutta kovalla tuulella tuon perusteella on täysin järjetön, sillä sen mukaan mastoton vene on kaikkein nopein.

Tämä kiteyttää loistavasti sen , mitä olen aina ajatellut, mutta en ole osannut pukea sanoiksi :)

Oijoijoijo kirjoitti:

Moi Joakim.

Osaatko sanoa mitään näistä liittyen jäykkyyteen. First 36.7, Dehler 36 SQ, X-362, Bavaria 35 Match Sirena 36 ja Elan 37?

Osa noista on saanut venelehdestä maininnan, että miinuksena on huono tuulensietokyky (bava ja Sirena). Sirenalla RH/HM oli bavaakin pienempi.

Mutta tekeekö tuolla luvulla mitään, kun bavassa ja sirenassa on todella paljon purjepintaa ja taas muissa vähän hillitymmin. Tarkoitushan on reivata tuulen kovetessa.

Yleensä ongelmana on, että kun tuulee vähän, niin ajetaan moottorilla. Tämä taas on tylsää - harvemmin ongelma on liian kova tuuli purjehtimiseen. Ja luonnollisesti yli 13 ms tuulella perhemiehistöt ei yleensä lähde liikkeelle - äijien kanssa tuulella taas ei ole niin väliä.

Lue lisää

Oijoijoijon viestissä on sama kummajainen kuin joissakin keskusteluissa ennenkin: "luonnollisesti yli 13 ms tuulella perhemiehistöt ei yleensä lähde liikkeelle". Tosiasia kuitenkin on, että koviin tuuliin, jopa myrskytuuliin joutuu ennemmin tai myöhemmin kun tarpeeksi monta vuotta purjehtii. 13 m/s ei ole erityisen paha perhepurjehduksellakaan, ellei suunta ei ole vastainen eikä olla avomerellä. Saaristopurjehduksessa navakka tuuli ei ole este useimmille perhepurjehtijoille. Myrsky (keskituuli 21 m/s tai enemmän) on se tuuli johon ei lähdetä kuin pakkotilanteissa, siihen joudutaan!
Pointtini on se, että avomerelle lähtiessä tulisi olla varustautunut pahan kelin varalle, vaikka säätietoja seuraa ja pyrkii välttämään itselle tai miehistölle liian kovia tuulia.

Oijoijoijo kirjoitti:

Moi Joakim.

Osaatko sanoa mitään näistä liittyen jäykkyyteen. First 36.7, Dehler 36 SQ, X-362, Bavaria 35 Match Sirena 36 ja Elan 37?

Osa noista on saanut venelehdestä maininnan, että miinuksena on huono tuulensietokyky (bava ja Sirena). Sirenalla RH/HM oli bavaakin pienempi.

Mutta tekeekö tuolla luvulla mitään, kun bavassa ja sirenassa on todella paljon purjepintaa ja taas muissa vähän hillitymmin. Tarkoitushan on reivata tuulen kovetessa.

Yleensä ongelmana on, että kun tuulee vähän, niin ajetaan moottorilla. Tämä taas on tylsää - harvemmin ongelma on liian kova tuuli purjehtimiseen. Ja luonnollisesti yli 13 ms tuulella perhemiehistöt ei yleensä lähde liikkeelle - äijien kanssa tuulella taas ei ole niin väliä.

Lue lisää

Tekeehän tuolla luvulla jotain. Se kuvaa jollain tavalla kuinka yli- tai alirikattu vene on. Jos nyt ottaa esimerkiksi vaikkapa First 36.7 vs. Bavaria 35 Match. Noiden jäykkyysluvut ovat n. 2,3 ja 1.47. Vesillä Bavaria on kevyessä tuulessa fokalla vähintään yhtä nopea kuin First genualla. Vastaavasti kovemmalla kryssillä First on selvästi nopeampi ja kantaa sivutuulessa spinnunsa hiukan pidempään.

Voisi tietysti väittää, että nuo asiat selvisivät tuosta jäykkyysluvusta, mutta ei se oikein niin ole. Vielä enemmän voisi luulla, että tuosta selviää, että Bavaria pitää reivata selvästi aiemmin, mutta väittäisin, ettei selvää eroa reivikynnyksessä ole.

Käytännössä venefysiikka on vain paljon monimutkaisempaa eikä mikään yksittäinen tunnusluku tai edes useampi yhdessä kuvaa kovinkaan täydellisesti veneen suorituskykyä ja käytöstä. Tuosta jäykkyyslukuerosta ei selviä onko veneiden ero oikaisevassa, kallistavassa momentissa vai molemmissa. Rikimitat ovat lähes identtiset, joten eron pitäisi olla lähinnä oikaisevassa momentissa, mutta siinäkin ero on vain n. 20%. No kappas vaan toisesta Vene-lehdestä katsottuna First 36.7:n jäykkyysluku onkin vain 1,89!

Bavarian ja Sirenan jäykkyys ja muut ominaisuudet ovat sellaisia, että niihin ei kannata/tarvitse hankkia genuaa. Muihin sen hankkisin. Kovalla tuulella kryssillä nuo kaksi ovat hiukan muita hitaampia, mutta ei niillä sen enempää pulassa ole kuin muillakaan. Avotuulella Bavaria on noista nopein ja myös käytökseltään helppo.

Ihmettelen noita venelehden testejä. Noista on hyvin vaikea saada mitään järkevää irti liittyen veneiden todellisiin ominaisuuksiin. Jos nyt vaikka se bava 35 tai sirena 36 ovat molemma suunniteltu fokalle, mutta venelehti laskee ne genualla ja vertaa niitä genualle suunniteltuihin veneisiin, niin mitä hyötyä tästä on? Tietysti bavalla on vaikeuksia kantaa ko. purjeet, koska siihen on alunperin suunniteltu pienempi etupurje.

Ainakaan venelehden testien perusteella ei voi todeta, että joku vene on vakaa tai kiikkerä mitenkään luotettavasti.