1. PELKO ON USKONNON PERUSTA. Se on tuntemattoman asian kammoa, joka saa henkisesti epävarman ihmisen kääntymään helposti. Tiede voi auttaa meitä pääsemään tämän raukkamaisen pelon yli, jossa ihmiskunta on elänyt niin monia sukupolvia.
2. USKONNOISSA ESIINTYY PALJON JULMUUKSIA. Esim. uusin paavi kieltää ehkäisyvälineet maailmasta, vaikka ihmismäärä on maailman uhkaavimpia asioita. Kehitysmaissakin syntyy viattomia lapsia joka päivä tuhansia kärsimään ja tekemään hidasta kuolemaa. N.k. uskon aikana, kun ihmiset uskoivat todella kristinuskon kaikkineen, oli olemassa inkvisitio kidutuksineen; miljoonia onnettomia naisia poltettiin noitina; ja jokalajista julmuutta harjoitettiin kaikenlaisia ihmisiä kohtaan uskonnon nimeen.
3. USKONTO ON RIIPPUVUUTTA. Voimakkaana ja riippumattomana oleminen on todelliselle uskovaiselle mahdottomuus. Uskonto ja omavaraisuus ovat keskenään ristiriidassa olevia käsitteitä. Kerran vahvasti uskoon kääntynyt ihminen ei tule tuskinpa koskaan elämässään pääsemään eroon kyseisestä "huumeesta". Uskonto on loppujen lopuksi henkiselle terveydelle hyvinkin vahingollista. Siispä!
4. USKONTO ON HENKINEN SAIRAUS. Esim. Suvaitsevaisuus on persoonallisuuden piirre, jota vakaa uskovainen ei voi mitenkään omata. Asettaessaan ehdottomia jumalan antamia mittapuita, uskonnon täytyy siis saada sinut väheksymään itseäsi ja alentamaan itsesi, kun erehdyt. Jos yksi emotionaalisen terveyden ehdoista on epävarmuuden hyväksyminen, silloin uskonto on ilmeisesti epäterveellisin kuviteltavissa oleva tila. Sillä uskonnon tärkein olemassaolon perusta on mahdollistaa uskominen mystiseen varmuuteen. Uskonnot ovatkin syntyneet ihmisen epävarmuuden johdosta. Tästä kohdasta voisi jatkaa vaikka kuinka kauan, sillä edeltävät jutut ovat otettu suurimmaksi osaksi Albert Ellisin kirjoittamasta lehtisestä "Uskonto henkisenä sairautena".
5. USKONNOT OVAT ERITTÄIN HYVIÄ KEINOJA ALISTAA KANSAA. Esim. Iranissa ja Irakissa kansalaiset ovat omistaneet elämänsä sotimiselle ja vihaamiselle. "pyhät"johtajat ohjaavat kansalaisia, kuin koneita. Ihmiset ovat vakaita uskovaisia ties mille uskonnolle ja luulevat pääsevänsä paratiisiin kuolemansa jälkeen.
2. USKONNOISSA ESIINTYY PALJON JULMUUKSIA. Esim. uusin paavi kieltää ehkäisyvälineet maailmasta, vaikka ihmismäärä on maailman uhkaavimpia asioita. Kehitysmaissakin syntyy viattomia lapsia joka päivä tuhansia kärsimään ja tekemään hidasta kuolemaa. N.k. uskon aikana, kun ihmiset uskoivat todella kristinuskon kaikkineen, oli olemassa inkvisitio kidutuksineen; miljoonia onnettomia naisia poltettiin noitina; ja jokalajista julmuutta harjoitettiin kaikenlaisia ihmisiä kohtaan uskonnon nimeen.
3. USKONTO ON RIIPPUVUUTTA. Voimakkaana ja riippumattomana oleminen on todelliselle uskovaiselle mahdottomuus. Uskonto ja omavaraisuus ovat keskenään ristiriidassa olevia käsitteitä. Kerran vahvasti uskoon kääntynyt ihminen ei tule tuskinpa koskaan elämässään pääsemään eroon kyseisestä "huumeesta". Uskonto on loppujen lopuksi henkiselle terveydelle hyvinkin vahingollista. Siispä!
4. USKONTO ON HENKINEN SAIRAUS. Esim. Suvaitsevaisuus on persoonallisuuden piirre, jota vakaa uskovainen ei voi mitenkään omata. Asettaessaan ehdottomia jumalan antamia mittapuita, uskonnon täytyy siis saada sinut väheksymään itseäsi ja alentamaan itsesi, kun erehdyt. Jos yksi emotionaalisen terveyden ehdoista on epävarmuuden hyväksyminen, silloin uskonto on ilmeisesti epäterveellisin kuviteltavissa oleva tila. Sillä uskonnon tärkein olemassaolon perusta on mahdollistaa uskominen mystiseen varmuuteen. Uskonnot ovatkin syntyneet ihmisen epävarmuuden johdosta. Tästä kohdasta voisi jatkaa vaikka kuinka kauan, sillä edeltävät jutut ovat otettu suurimmaksi osaksi Albert Ellisin kirjoittamasta lehtisestä "Uskonto henkisenä sairautena".
5. USKONNOT OVAT ERITTÄIN HYVIÄ KEINOJA ALISTAA KANSAA. Esim. Iranissa ja Irakissa kansalaiset ovat omistaneet elämänsä sotimiselle ja vihaamiselle. "pyhät"johtajat ohjaavat kansalaisia, kuin koneita. Ihmiset ovat vakaita uskovaisia ties mille uskonnolle ja luulevat pääsevänsä paratiisiin kuolemansa jälkeen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
1. Totta uskon perusta on pelko mutta sitä pelkoa uskovainen ei ole itse valinnut. Usko poistaa pelkoa ja antaa tilaa psykologiselle toipumisprosessille.
2. Uskonnolla ollaan perusteltu erilaatuisia julmuuksia. Uskonto ei kuitenkaan ole se perimmäinen syy julmuuksiin vaan sen aikaiset muut huolet, kuten taudit, ruuanpuute, sodat ym ym. Pahaa oloa ja syytä tälle ollaan etsitty joka puolelta, kukaan ei ole voinut luottaa kehenkään. Loppujen lopuksi usko on hillinnyt paljon myös koston halua. Uskonnoista löytyy tarpeen tullen (mikäli mieliala joka on riippuvainen ympäristöstä) myos syyt olla auttavaisia mihin se pyrkiikin.
3. Uskonto toden totta on eräänlainen huume. Pitääkin ottaa huomioon ettei uskovainen ole tarvettaan uskoon valinnut. Usko on huumetta ja kaipuuta olla rakastettu ja tärkeä. Totta usko on lumetta mutta sitä lumetta tarvitaan toipumiseen ja on ollut ihmiselle luonnollinen tapa hoitaa järkyttäviä tilanteita. Usko on siis huumetta asiaan joka on meille yhtä huumetta kuin vaikkapa ilmanhengittäminen, toiset vain saavat sen turvallisuuden tunteen kasvatuksestaan toiset eivät. Tämän ns perusturvallisuuden olo menee todella herkästi pieleen, on olemassa tuhansia syitä miksi se menee joten uskonnoista tuskin päästään koskaan ellei ihmisen psykofyysinen kokonaisuus sitten satu muuttumaan.
4. Itse asiassa usko ei ole sitä epävarmuutta vaan varmuuden luomista ja totta perustuu pelkoon omasta epävarmuudestaan. Usko on ihmisen luonnollinen huume turruttaa todellisuutta ja on selviytymisen ehto monta kertaa.
5. Uskonnot alkaa ja saattaa välillä kehittyä ns fundamentalistisempaan suuntaan ja pysyvät siinä niin kauan kuin maassa on asiat huonosti, puuttuu esim ruokaa on kehno terveydenhuolto ym ym mutta lähtee välittömästi lieventymään kun asiat alkaa sujumaan kyseisissä maissa. Lievennys on luonnollinen kehitys suunta ja siihen ajaa ihmisen tarve olla vapaa.
Loppujen lopuksi jokainen uskonto uskoo auttavansa ihmisiä ja uskoo universaalisti hyviin asioihin.
Uskovaisen maailmankuvan perusta on turvallisuuden luominen. Tosin tässä turvallisuudessa on se huono puoli että pidetään liian hanakasti turvallisuudesta kiinni, usko ihmisiin on yleensä mennyt, ahdistunut eläin hyökkää. Hoidetaan ensin ihminen kuntoon sitten vasta yritetään kehittyä. Eli uskovaiset ovat itse yleensä hoitoa vaille jääneitä tai muuten jostain puutetta kärsineitä ihmisiä ja yleensä puute on perustarpeesta. Usko pitää tälläisiä huonoissa oloissa eläineitä jaloillaan. Se on toipumisprosessi mikä on sitä nopeampaa ohi mitä rauhallisemmissa oloissa he saavat harjoittaa ja prosessoida pahaa oloaan. Se saattaapi viedä monta sukupolvea.
Siispä antakaamme uskovaisten rauhassa uskoa niin he eivät löydä syytä raamatusta minkäänlaisiin vastatoimiin sun muihin. Pitääkin muistaa että uskonto pyrkii tuhoamaan itse itsensä kun on tehtävänsä tehnyt.
asiatyylisesti. Kiitos siitä. Vastaan siksi sinulle. ( Mirkan tekstejä en lue enää, kun ei huvita lukea hehettelyjä yms. )
"Totta uskon perusta on pelko mutta sitä pelkoa uskovainen ei ole itse valinnut. Usko poistaa pelkoa ja antaa tilaa psykologiselle toipumisprosessille."
Millä perustelet väitettäsi, että uskon perusta on pelko? Itse koen tuon ajattelutavan täysin vieraaksi. Mistä psykologisesta toipumisprosessista puhut? Joka tapauksessa meistä kellä hyvänsä tulisi olla rohkeutta elää, niin kuin eläisimme sata vuotta, mutta toisaalta valmistautua siihen, että kuolemme huomenna.
"Uskonto toden totta on eräänlainen huume." "Usko on huumetta ja kaipuuta olla rakastettu ja tärkeä." Tuota jatkuvasti väittävät täällä ne, jotka eivät itse usko. Mihin tuollainen väite perustuu? Minusta tuollainen väite on aika omituinen. Mitä ihmeen huumetta ja kaipuuta olla rakastettu? Ja pah! ( No niin, nyt sitten sanotaan, että jos minusta tai kenestäkään tuntemastani teististä usko ei ole huumetta ja kaipuuta rakastaa, niin sitten emme oikeita teistejä olekaan. Toivottavasti sinä et väitä näin. )
"Eli uskovaiset ovat yleensä hoitoa vaille jääneitä tai muuten jostain puutetta kärsineitä ihmisiä ja yleensä puute on perustarpeesta."
Jos tällaiset väitteet perustuvat johonkin tutkimukseen, niin kerropa mihin. Minusta tuo vaikuttaa pelkältä väitteeltä. Sanon vielä varmuuden vuoksi, että en tunne mitään teisteistä ja ateisteista tehtyjä tähän aiheeseen liittyvää tutkimusta, vaan tunnen vain tavallisia ihmisiä, jotka ovat teistejä. Yhtään ateistia en tunne henkilökohtaisesti.
"Pitääkin muistaa, että uskonto pyrkii tuhoamaan itse itsensä kun on tehtävänsä tehnyt."
Kukin esittää itselleen mieluisen väittämän. Sinä esitit, että uskonnot häviävät, minä esitän tämän:" Tulevaisuuden tutkijat ovat ennustaneet uskonnon nousua yhtenä megateendeistä." ( OP- ryhmän asiakaslehti 4/2004 )
Muuten sain toivomukseni mukaisesti joululahjaksi Pihkalan ja Valtaojan "Nurkkaan ajetun Jumalan". Olen jo aloittanut sen lukemisen. Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Ehkäpä siinä otetaan kantaa joihinkin täällä ateistien esittämiin väitteisiin. Näistä tällaisten palstojen keskusteluista poiketen kirjassa kumpikin keskustelija näyttää pitävän toisen mielipidettä arvossa.
"Siispä antakaamme uskovaisten rauhassa uskoa." Kiitos. Olisiko kuitenkin hyvä tutustua ihan tavallisiin teisteihin vähän paremmin?
>>'"Pitääkin muistaa, että uskonto pyrkii tuhoamaan itse itsensä kun on tehtävänsä tehnyt."'
>>'Kukin esittää itselleen mieluisen väittämän. Sinä esitit, että uskonnot häviävät, minä esitän tämän:" Tulevaisuuden tutkijat ovat ennustaneet uskonnon nousua yhtenä megateendeistä." ( OP- ryhmän asiakaslehti 4/2004 )'
Uskonnot oikeasti tuhoavat itsensä sitten kun niitten päämäärään on päästy. Kristinuskossa se on silloin kun olemme päässeet sille tasolle että tiedämme mikä on Jumalan tahto. Silloin emme enään tarvitse mitään uskontoa, vaan olemme päässeet 'yli' uskonnosta!
Uskosta me elämme! Emme uskonnosta!
halua supistaa sanan usko merkityksiä. Usko on paitsi uskoa Jumalaan, myös uskoa uskonkappaleisiin ja muihin uskonnon opetuksiin. ( Koska joku kuitenkin puuttuisi tähän, niin mainittakoon vielä, että uskolla on myös merkitys luulo. )
Viittaan väitteeseen:
"Tulevaisuuden tutkijat ovat ennustaneet uskonnon nousua yhtenä megateendeistä."
Ja OP-ryhmän asiakaslehteen painettu väitehän on pakko olla totta? Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä jonkinlainen lista noista tulevaisuudentutkijoista.
Vastaavia perustelemattomia väitteitä vilisee palstoilla jatkuvasti. On nähty mm. väitteitä, että suuri osa tiedemiehistä on hylännyt Darwinin kehitysoppiteorian yms. perusteetonta.
Olen minä ilman mitään tulevaisuustutkijoitakin valmis hyväksymään väitteen, että islam leviää maailmalla melkoisella vauhdilla. Silloin on sanomattakin selvää, että tietynlainen uskonnollisuus lisääntyy noilla alueilla. Mitä tulee kristinuskon merkitykseen maailmassa, niin kristittyjen osuus maapallon väestöstä on viimeisen puolen vuosisadan aikana pienentynyt, ja kehitykselle ei ole loppua nähtävissä.
On kaksi eri asiaa puhua uskonnoliisuudesta teollisuusmaissa, ja kolmannessa maailmassa, mutta mikäli todellakin uskonnollisuus lisääntyy meidän yhteiskunnassamme, niin teikäläisten on syytä olla oikeasti huolissaan. Islam kun tuskin on mieluisa uskomisvaihtoehto teikäläiselle(kään)?
" Miksi emme ole tyytyväisiä elämään, jota parhaillaan elämme? Mitkä seikat tekevät elämästä hyvän? Metropoliitta Ambrosius etsii vastauksia nykyihmisen perimmäisiin kysymyksiin. "
"Tulevaisuuden tutkijat ovat ennustaneet uskonnon nousua yhtenä megaterendeistä. Uutisissa on näkynyt erityisesti islamin vahvistuminen, mutta Helsingin metropoliitta Ambrosius kertoo myös muiden uskontojen lisänneen kannatustaan. Esimerkiksi ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on viime vuosina kääntynyt selvään nousuun. Ambrosius muistuttaa, että suurissa uskonnoissa on paljon samankaltaisuuksia.
Kestävän elämänperustan kyseleminen on ajallemme tyypillistä. Nykyinen maailma on hyvin pirstoutunut, mosaiikkimainen. Kaiken kattavat ideologiat ovat kadonneet. Syyt ja seuraukset eivät ole enää yhtä helposti tunnistettavissa kuin ennen. Valinnat ovat monimutkaistuneet. Siksi tarvitsemme ratkaisuillemme selvää arvopohjaa. Arvokeskustelu on korkean kulttuurin tunnusmerkki, Ambrosius pohdiskelee." ( Kaksi ensimmästä jaksoa artikkelista "Hyvän elämän eväät" OP-ryhmän asiakaslehti 4/04 Maarit Seeling )
Tulevaisuudentutkijoista ei valitettavasti ollut listaa. Minuakin olisi asia kiinnostanut. Yritetään puolin ja toisin olla tarkkana, ehkäpä joku kertoo tarkemmin heistä.
Islamin leviämisestä puhuminen ei minua tässä vaiheessa ainakaan huolestuta tippaakaan.
Olet oikeassa.
Erehdyin ajattelemaan liian lyhyesti.
Kiitos että huomautit.
"Millä perustelet väitettäsi, että uskon perusta on pelko?"
En tiedä, miten nimim. Ateistin ketku sen perustelee. Itse näkisin uskontojen selityksiin turvautumisen pelkona siitä, että emme välttämättä olekaan jumalaista alkuperää, eikä elämällä välttämättä ole mitään ylhäältä määrättyä merkitystä.
En tajunnut?
Jos ei usko mihinkään Jumalaan niin miksi silloin turvautuisi johonkin uskontoon?
Ainoastaan siitä syystä että näkee uskontojen tavoitteet arvoikkaina, ja että haluaa olla luomassa maailmaa jossa ne arvot ovat voimassa.
Kritisoi toki.
... että jotkut pelkäävät sitä mahdollisuutta, että ei olekaan mitään jumalaa, kuolemanjälkeistä elämää eikä ylhäältä määrättyä elämän tarkoitusta. Ja siksi uskovat mieluummin jumalaan.
Jos ei usko että on Jumala niin miksi silloin uskoa Jumalaan?
Vai siis tarkoitatko sitä että joku uskoo siihen että on olemassa Jumala, mutta sitten epäilee omia uskomuksiaan, ja uskoo vain sen takia että epäilee olevansa väärässä?
Ei leikkaa nyt ei. Vai tarkoitatko sitä että he uskovat silloin epäjumaliin, esimerkiksi rahaan ja valtaan?
Vai siis tarkoititko että se pelko ettei tiedä huomisesta mitään saa ihmisen luomaan itselleen jumalan? Tätä ilmeisesti tarkoitit?
No mistä sitä tietää miksi ihmiset uskovat, parempi se on varmaan vain kysyä heiltä miksi he uskovat.
Minä uskon sen takia että pitkien meditaatioharrastusten jälkeen asiat valkeni minulle. Jumalan olemassaolo on fakta.
Jos pelkää sitä mahdollisuutta, että ei ole mitään Jumalaa, kuolemanjälkeistä elämää eikä ylhäältä määrättyä elämän tarkoitusta, niin miten siinä tilanteessa auttaisi se, että yrittäisi pakottaa itsensä uskomaan?
Muuten en ymmärrä sitäkään, että olisi ylhäältä määrätty elämän tarkoitus. Minusta se elämän tarkoitus on kyllä jokaisen, on sitten teisti tai ateisti, löydettävä itse. Asiat on mielestäni pakko itse kunkin sisäistää itselleen.
Luulisin, että sellaiset, jotka eivät itse usko, eivät oikein tahdo ymmärtää lainkaan, millaista uskominen on, vaan esittävät kuka mitäkin enemmän tai vähemmän päättömiä ajatusrakennelmia.
Toisaalta varmaan monissa nykyisissä ateisteissa on monia sellaisia, jotka ovat joskus uskoneet, mutta murrosiässä tai myöhemmin menettäneet uskonsa. Siksi luulisi heillä olevan resursseja vähän parempaan teistien ymmärtämiseen.
>>Millä perustelet väitettäsi, että uskon perusta on pelko? Itse koen tuon ajattelutavan täysin vieraaksi.>Mitä ihmeen huumetta ja kaipuuta olla rakastettu? Ja pah!
esittää "päättömiä teorioita", riittää kun kuuntelee uskovaisia.
"Jos pelkää sitä mahdollisuutta, että ei ole mitään Jumalaa, kuolemanjälkeistä elämää eikä ylhäältä määrättyä elämän tarkoitusta, niin miten siinä tilanteessa auttaisi se, että yrittäisi pakottaa itsensä uskomaan?"
Kuka puhui itsensä pakottamisesta? Monille nuo uskomukset syntyvät ihan luonnostaan. Niistä luopuminen olisi liian pelottavaa.
"Muuten en ymmärrä sitäkään, että olisi ylhäältä määrätty elämän tarkoitus. Minusta se elämän tarkoitus on kyllä jokaisen, on sitten teisti tai ateisti, löydettävä itse. Asiat on mielestäni pakko itse kunkin sisäistää itselleen."
Tuossa suhteessa oletkin fiksumpi kuin monet muut teistit.
"Jos ei usko että on Jumala niin miksi silloin uskoa Jumalaan?"
Puhuin nyt niistä jotka uskovat.
"Vai siis tarkoititko että se pelko ettei tiedä huomisesta mitään saa ihmisen luomaan itselleen jumalan? Tätä ilmeisesti tarkoitit?"
Suurin piirtein.
"No mistä sitä tietää miksi ihmiset uskovat, parempi se on varmaan vain kysyä heiltä miksi he uskovat."
Onhan sitä kysyttykin. Usein vastaukset ovat samaa sarjaa. Pitää olla jotain, mihin luottaa, joku suurempi tarkoitus tällä kaikella jne.
"Jumalan olemassaolo on fakta."
Mutta onko se tosi fakta vai epätosi fakta? :)
"Islamin leviämisestä puhuminen ei minua tässä vaiheessa ainakaan huolestuta tippaakaan."
Pakanana minua ei huolestuta islamin leviäminen siinä mielessä, että se on kristinuskon häviötä. Huolestumiseni on puhtaasti maallista. Onhan mm. Ranskassa ja Saksassa nähty, mitä ongelmia muslimiväeöstä voi tulla.
Onhan ne ongelmat pystytty, toistaiseksi ainakin, sekä Saksassa että Ranskassa ratkaisemaan.
Jos Palestiinan valtio olisi perustettu jo heti siinä vaiheessa, kun juutalaisia alkoi toisen maailmansodan jälkeen siirtyä lähi-itään, ja palestiinalaisilla olisi oma presidenttinsä, niin on hyvin mahdollista, että tilanne olisi nyt paljon rauhallisempi eikä mitään itsemurhaiskuja olisi edes tehty. Nytkään ei olisi liian myöhäistä istua neuvottelupöydän ääreen.
Minua ihmetyttää se, että noin selvää asiaa kuin palestiinalaisten tilanteen järjestämistä ei panna millekään kiireellisyyslistalle. Ennemmin annetaan itsemurhaiskujen jatkua ja ihmetellään, miksi ne jatkuvat, kun lapsikin tajuaa asian.
Minua ei huolestuta islamin leviämien siinäkään mielessä, vaikka se merkitsisi kristinuskon väistymistä. Tärkeintähän on se, että jokainen löytää oman uskontonsa ( tai pakanuutensa !). Minusta uskontoihin ja uskomaan ei pidä pakottaa.
että kannattajat pyrkivät pakottamaan kyseiseen uskontoon. Kristinusko vain on saavuttanut sellaisen historianvaiheen Euroopassa, ettei pakottaminen enää onnistu niin kuin onnistui menneinä vuosisatoina. Islamin kannattajat elävät vielä keskiaikaa. Siispä ei ole mahdotonta ajatus, että islamiin tullaan pakottamaan meilläkin.
"Jumalan olemassaolo on fakta."
>>'Mutta onko se tosi fakta vai epätosi fakta? :) '
Heheh ;) Minä sanon että tosi fakta, sinä voit olla mitä mieltä haluat eihän se siihen faktaan vaikuta! Sen sanon että olisin omalle järjelleni valheellinen jos sanoisin että Jumalaa ei ole, joten ei voi kuin uskoa.
Siunauksia sinulle!
-"Millä perustelet väitettäsi, että uskon perusta on pelko?"-
Pelko on itse asiassa polttoaine turvattomuudentunteelle. Pitäisin pelkoa uskonnon polttoaineena. En voi tietää perustuuko kaikki usko tunteelle ja tarpeelle sillä voihan olla että joku on saanut järkiperäisiä perusteita uskoa uskonnon olevan totta.
Uskossa mennään ns suojatilaan ja usko on ehto sille että jaksaa lähteä prosessoimaan itseään tai traumaattista tapahtumaa, saattaa olla että prosessointia ei pysty koskaan aloittamaan. Usko on eräällä tavalla myös fysiologinen huume jos ajatellaan että ajatuskin näkyy jonkinlaisena fysiologisena tapahtumana. Ennenkaikkea usko on henkinen huume, voit kysyä mitä uskon ulkopuolella on? Jos luopuisit uskosta sen ulkopuolella joutuu kohtaamaan itsensä mikä saattaa olla liian karu näky, sietämätön näky. Uskolla voit välttää tämän siksi sitä haluaa ahmia ja siitä on riippuvainen.
Sanotaan nyt näin ettei kaikki uskovaiset ole huono-osaisia vaan osa on myös pelkästään pakosta tai siksi että heidät ollaan pienestä pitäen opetettu että asiat ovat näin. Mutta jos otetaan esim ev.luterilainen uskonto niin siihen pätee pitkälle tämä ns tarve uskoon. Sen voi helposti todentaa esimerkiksi kirkkojen ja uskontokuntien halusta auttaa monessa erimuodossa. Yleensä itse kärsimystä kokenut tietää mitä kärsimys on ja siksi haluaa auttaa varsinkin siinä vaiheessa kun saa asiansa kuntoon (kääntyy uskoon) tai muuten olonsa turvallisemmaksi.
Noin meikäläinenkin olisi taipuvainen, ainakin osittain, tulkitsemaan kyökkipsykologialla Raamatun tekstin "eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat".
Itse asiassa nykyisten käsitysten mukaan noituusoikeudenkäynneissä tuomittiin kuolemaan yhteensä enintään 50000 ihmistä, todennäköisesti vähemmän. Ja miehiä tuomituista oli huomattavan paljon, joillakin alueilla jopa enemmistö. Että se niistä "miljoonista poltetuista naisista".
väkiluku on kaksikymmenkertaistunut. Nykyaikaan suhteutettuna 50 000 murhaa vastasi miljoonaa nykyuhria, jos ajatellaan murhattujen prosentuaalista osuutta väestössä.
Mutta esimerkiksi Neuvostoliitto surmasi miljoonia ihmisiä, ja kommunismi perustuu ateismiin. Sama kai mikä ideologia taustalla vaikuttaa, ihminen on aina ollut samanlainen. Outoa pistää kaikki uskonnon syyksi.
Tuota asiaa minäkin olen jatkuvasti ihmetellyt näillä palstoilla, että pannaan sodat ja väkivaltaisuudet aina vain pelkästään uskontojen syyksi, eikä haluta tajuta sitä, että syy on ihmisissä. Kun mainitsen, että entiset Itä-Euroopan kommunistimaat eivät olleet mitään rauhan tyyssijoja eikä sitä ole nykyinen Pohjois-Korea tai Kiinakaan, niin kukaan ei sano mitään siihen, mutta aivan pian alkaa taas sama valitus: uskontojen syytä kaikki paha.
Kun sysätään syy ulkopuolelle: uskontoon ( jos itse on ateisti ), kommunismiin ( jos itse on teisti ) jne. , niin silloin maailman parantaminen alkaa aina muista eikä itse tarvitse tehdä mitään eikä pyrkiä rauhaan ja ymmärrykseen - edes tällä palstalla.
Ei kristinuskon uhreja voi puolustella kommunismin tai natsismin uhreilla. Kommunismi oli paha ja tuomittava ismi, sen uhreja oli kymmeniä miljoonia.
Asiahan on nimenomaan niin päin, että koska myös kristinusko on tuottanut suuren määrän viattomia ihmisuhreja, niin MYÖS kristinusko on paha.
Älä syytä ismejä, uskontoja yms., vaan vain ihmistä. Ei kristinusko sinänsä ole paha, kommunismillakin on sanottu olleen korkeat ihanteet, mutta ihminen on se, joka on pilannut hyvätkin opit ja uskonnot.
Omituista väittää kristinuskoa sinänsä pahaksi.
ja jumalsi pahoja tekoja sieltä
Itseasiassa voin sanoa että ei ole olemassa uskontoa tai aatetta joka ei olisi vaatinut yhtään ihmisuhria. Siksi on perusteetonta väittää että juuri kristinusko olisi paha ja tappanut lukemattomia ihmisiä. Perusajatukseltaan kristinusko juuri painottaa lähimmäisenrakkautta. Sitä paitsi katolinen kirkko on pyytänyt anteeksi noitavainojaan, ja tuominnut ne itse myös.
Jos ei mitään aatetta tai ismiä tms. voi syyttää pahaksi, niin johan on kumma.
Kapitalismia syytän pahasta, ja erityisesti sen kusipäisintä kärkeä, fasismia. Uskonnon nimellä kulkeva mielenterveyshäiriö,taikausko, roikkuu siinä sivussa myötäilemässä milloin mitäkin konservatismia, niinkuin sen takikääntämisluonteeseen kuuluu. Uskovaisen ja kirkon rakkain lähimmäinen on lihava porvari.
Ihmislaji on tappanut miljoonia ihmisiä, ihmislaji on siis paha ja se on lopetettava.
Amen.
että ihmiset eivät ole jatkuvista sodistaan huolimatta vielä hävinneet sukupuuttoon.
Entäpä jos ihmislaji olisi ollut rauhaa rakastava, ystävällinen, sopuisa, toiset huomioon ottava, kiltti, kääntänyt toisen posken, vastannut pahaan hyvällä, miten olisi käynyt? Olisiko meitä ihmisiä vielä olemassa?
se ihmisrotu joka oli meitä ystävällisempi ja vähemmän agressiivinen kuoli sukupuuttoon joutuessaan nykyisen rodun vainoamana siirtymään aina vain huonommille metsästys- ja keräilymaille.
>>Entäpä jos ihmislaji olisi ollut rauhaa rakastava, ystävällinen, sopuisa, toiset huomioon ottava, kiltti, kääntänyt toisen posken, vastannut pahaan hyvällä, miten olisi käynyt? Olisiko meitä ihmisiä vielä olemassa?
että jos ihminen olisi ollut noin kiltti ja rauhaa rakastava laji, niin se ei olisi pystynyt puolustautumaan eläimiä vastaan. Eläimethän eivät kiltteydelle paljonkaan arvoa anna. Mitä mieltä sinä olet kilttien ja sopuisien ihmisten, jotka eivät olisi toivoneet pahaa pienimmällekään eläimelle, henkiinjäämismahdollisuudesta olemassaolontaistelussa? Pelkäänpä pahoin, että lihaa syövät eläimet olisivat syöneet ihmiset suihinsa.
Noitavainot eli vajaa 800 vuotta ja nykytutkimusten mukaan noitavainon uhreiksi joutui noin 90 miljoonaa ihmistä tuon vajaan 800 vuoden aikana.
>>haluta tajuta sitä, että syy on ihmisissä.
Ajatukseni kiltteydestä on sellainen, että ellei kiltti ja rauhaa rakastava ihminen puolusta itseään, on kyse jostakin muusta kuin kiltteydestä, itse nimitän sitä nössöydeksi.
Luulisinpa, että esim. talvisodassa taistelleet miehet olivat valtaosin rauhaa rakastavia ja kiltteyden perikuvia. He vain puolustivat kansakunnan ja itsensäkin olemassaoloa, käyttäen sitä voimaa, joka oli tuossa tilanteessa välttämätöntä.
Olemassaolon taistelussa käsittääkseni ihmisellä ei olisi ollut hätää ylivoimaisen älynsä ansiosta. Myöskin sosiaalisuus eli yhteistyökyky tekee ihmisestä ylivoimaisen selviytyjän.
Agressiivisuuttaan ihminen ei taida tarvita mihinkään tähdelliseen. Naapurinsa kurmoottamista ei kai kovin tähdellisenä voi pitää.
Kuvittelen, että nykyisistä yhteikunnista siedettävimpiä ovat ne, joissa on eniten rauhanrakentajia, toisen posken kääntäjiä sekä niitä, jotka tulevat toimeen kostamatta.
On myös huomattava, että petoeläimet eivät varmastikaan olisi ihmistä ottaneet miksikään silmätikuksi, vaikka rauhantahtoa olisi enemmän ollutkin. Pedothan eivät tapa juurikaan huvikseen, vaan elääkseen.
Sama asennehan ilmeisesti menneinä aikoina ihmiselläkin on luontoon nähden ollut. Luontoa on kunnioitettu, eikä riistaa ja kalaa ole pyydetty enempää, kuin on elämisen kannalta ollut tarvis.
Eiköhän pyytää (pyydystää)- verbikin juonna juurensa tästä kunnioituksen asenteesta. Riistaa ja kalaa on pyydetty saada verottaa Tapiolta ja Ahdilta hengenpitimiksi.
ristiretkistä, noitavainoista yms. saisi, kun lukisi edes vähän historian kirjoja ja katsoisi niistä syitä ja seurauksia. Kouluissa varmaan historianopettajat yrittivät kertoa asioista objektiivisesti parhaansa mukaan, mutta kouluopetukset on unohdettu ja täällä kaikki asiat yksinkertaisesti työnnetään uskontojen syyksi.
Esim. noitavainoista. Milloin noitavainot olivat? Keitä yleensä pidettiin noitina? Mistä se johtui? Millainen maailmankatsomus siihen aikaan yleensä oli? Mitä mieltä tiedemiehet olivat noitavainoista? Entä miten vaikuttivat hullunkaalin lehdet, joita yleisesti poltettiin kahden tavallisen sairauden reumatismin ja hammassäryn hoitamiseksi?
Milloin ristiretkiä tehtiin? Mitkä olivat ristiretkien syitä? Mistä ne johtuivat? Ketkä ristiretkille lähtivät? Jne.
Täällä aina puhutaan, kuinka tärkeä konteksti, mutta historiallisista tapahtumista puhuttaessa se ei olekaan enää tärkeä. Jos haluaa ymmärtää historiallisia tapahtumia, on tiedettävä niistä enemmän kuin yhden sanan verran.
Jos itse on ateisti ja sanoo, että uskonto on se syntipukki, niin silloin sysää kaiken pahan muiden syyksi. Pahuus on kuitenkin ihmislajissa itsessään. Jos ei tätä tajua eikä varsinkaan hyväksy, voi kuvitella, että me olemme niitä hyviä ja te toiset olette niitä pahoja, eikä tarvitse yrittää muuttaa itseään yhtään paremmaksi.
sitten sen, että ihmistä pidetään aggressiivisena lajina? Tällaista luin Hesarin Tiedepalstalta, ja on se artikkelikin minulla jossain tallessa. Kai sillä jokin tarkoitus on ollut, että ihminen on ollut lajityyppinä aggressiivinen.
Mikä sinun mielestäsi on sitten osoitusta siitä, että ihminen on aggressiivinen laji? Mikä sana sopisi paremmin kuin `kiltti` aggressiivisen vastakohdaksi? Aggressiivinen tarkoittaa vihamielistä ja hyökkäävää. Talvisodassa taistelleet miehet eivät varmaan pääsääntöisesti olleet vihamielisiä ja hyökkääviä, mutta millaisia he sitten olivat?
Jos olet sitä mieltä, että ihmisen ei olisi tarvinnut olla lajityypiltään aggressiivinen, niin mistä luulet johtuvan, että ihminen on kuitenkin sellainen ollut?
Verbin `pyytää` alkuperäinen merkitys on ollut `tavoittaa kiinni`, `pyydystää`. Alun alkaen konkreettinen merkitys `pyydystää` on muuttunut abstraksisemmaksi `esittää toivomus`, `anoa`. Sanoilla on yleensä ollut tämä kehitys: konkreettisesta abstraksisemamksi eikä päivastoin.
kiva spekuloida.
Mutta kun olosuhteet muuttuvat sellaisiksi että kuolema on todennäköinen tai jopa väistämätön ellei kaikkia käytettävissäolevia mahdollisuuksia hyödynnetä selviytymiseen, niin mitä tapahtuu?
Ihminen pelastaa itsensä. Mikäli on mahdollista että useampi kuin yksi pelastuu, seuraavana tärkeysjärjestyksessä tulevat, omat lapset, muu perhe, sukulaiset, heimo tai ryhmä johon kuulutaan.
Jos pelastuminen edellyttää pelastumisen mahdollisuuden eväämistä muilta, se evätään.
Mutta lämpöisessä huoneessa, keinovalossa, maha täynnä smetanaa ja siianmätiä tuo ajatus on sangen kaukainen.
Kiipeä vaikkapa 6 - 7 kilometriä korkealle vuorelle ja huomaat miten tavoitteen saavuttamiseksi välttämätön ryhmätyö muuttuu haasteiden kasvaessa oman ruumiin ajatteluksi.
"Noitavainot eli vajaa 800 vuotta ja nykytutkimusten mukaan noitavainon uhreiksi joutui noin 90 miljoonaa ihmistä tuon vajaan 800 vuoden aikana."
Mistä ihmeestä saat tuollaisia lukuja? Kerropa lähteesi.
Otavan Ison tietosanakirjan mukaan noitavainot rajoittuvar vuosiin 1300 - 1700. Mistä ne vajaat 800 vuotta saat?
Noitavainojen uhreista taas ateistinen historiantutkija Kaari Utrio sanoo näin:
" Noitavainojen uhrien lukumäärää on käytännöllisesti katsoen mahdotonta saada selville. Arkistot, joita vasta nyt perusteellisesti tutkitaan, ovat epätäydelliset.
Uhrien määrästä on esitetty mitä mitä mielikuvituksellisimpia arvioita, joilla ei ole minkäänlaisia käytännön perusteita. On kirjoitettu jopa miljoonista.
Rikoshistoran tutkijat esittävät arviokseen säilyneiden asiakirjojen perusteella noin sataatuhatta. Koska asiakirjoista on säilynyt vain osa, todellinen luku on suurempi. Asialliset arviot vaihtelevat 300 000:sta lähes miljoonaan. Nykyaikaisen ihmistenhävitystekniikan mukaisesti tämä on pieni luku - muutama Hiroshima."
Minusta on kamalaa ajatella, että joskus ihmisiä on tapettu noitina satoja vuosia tai kristittyjä vainottu satoja vuosia ja syötetty leijonille. Mutta noitavainoista, niin kuin muistakin historian enemmän tai vähemmän kamalista tapahtunista voi yrittää antaa lähdeteosten valossa saatua asiallista tietoa eikä kertoa ihmisuhrien lukumäärää jollain tuulesta temmatulla luvulla.
minun on helppo keskustella Gonzalesin kanssa ja löytää se asiallista keskutelua varten tarvittava yhteys. Minä annan arvon hänelle ja hänen mielipiteilleen ja koen, että hän tekee samoin minun suhteeni.
Mutta sinä tunnut suhtautuvan hivenen aggressiivisesti ainakin minuun, niin että sitä yhteyttä ei löydy. Jos voisit suhtaua hivenen neutraalimmin, niin se voisi auttaa tässä kommunikointiyrityksessämme.
"Asialliset arviot vaihtelevat 300 000:sta lähes miljoonaan. Nykyaikaisen ihmistenhävitystekniikan mukaisesti tämä on pieni luku - muutama Hiroshima."
Onneksi inkvisitiolla ei ollut nykyaikaisia tuhovälineitä, lukujen suuruutta ei uskaltaisi edes kuvitella.
Siinä ei "muutama Hiroshima" riittäisi.
tai siitä että ihan oikeasti jätän mummom pelastamatta jos se tarkoitta omaa kuolemaani?
Lähde käymään siellä vuorella, saat aivan toisen käsityksen asiasta kuin mitä Otavan Iso tietosanakirja viime vuosisadalta kertoo.
>> Asialliset arviot vaihtelevat 300 000:sta lähes miljoonaan. >>
Täysin mututuntumalla jopa nuokin luvut tuntuvat melko korkeilta. Epäillä kestää, minkä verran on ollut varsinaisia noitaoikeudenkäyntejä, ja niin koheloita tuomareita (tai mitkä virkamiehet nyt tuomioita ovat jakaneetkin), että itsekkään olisivat noitasyytöksiin uskoneet.
Sensijaan, kehittymätöntä oikeuslaitosta on varmasti käytetty hyväksi, milloin pahantahtoisina ilmiantoina naapurusten kesken, milloin tahallisina oikeusmurhina kirkon tai feodaaliherrojen arvovallan pöngittämiseksi.
Niin saattaisi käydä tänäkin päivänä jos jonkin sortin fanaatikot päättää saisivat.
No kyllähän ihminen on aika yleisesti agressiivinen (hyökkäävä, vihamielinen). Ei kuitenkaan jokainen, tai sanotaan, että yksilöiden kesken on tässä suhteessa suuria eroja, siitä varmaan on jokaisella omakohtaisiakin kokemuksia.
En usko, että ihminen aggressiivisuutta mihinkään tarvitsisi, riesa se on hänelle paremminkin. Ei kuitenkaan niin suuri riesa, että se olisi uhannut ihmisen olemassaoloa, vielä.
Jotenkin selvältä tuntuu, että agressiivisuus on ongelma, mikä liittyy ihmisen tunnepuoleen. Ihmisen psyykkiselle kehitykselle ovat asetetut suuret vaatimukset, jos mielitään kehittyä tasapainoiseksi yksilöksi. Ihmisyksilön olisi kyettävä tunnistamaan ja hyväksymään omat tunteensa mahdollisimman kattavasti. Siihen hän suomeksi sanottuna tarvitsisi rakkautta (vanhempiensa ja muidenkin aikuisten aikaa) paljon enemmän kuin nykyisin tapahtuu.
Tässä mielestäni on ihmisen aggressiivisuuden alku ja juuri. Kun hän ei tunne itseään (tunteitaan),eikä kykene elämään luovasti, hän turhautuu ja turhautuminenhan yleensä purkautuu vihana.
Raamatunkin mukaan ihminen joutui paratiisista ulos saatuaan tietoisuuden (Eevan luominen) ja maisteltuaan tiedon puusta.
>>Mikä sinun mielestäsi on sitten osoitusta siitä, että ihminen on aggressiivinen laji? Mikä sana sopisi paremmin kuin `kiltti` aggressiivisen vastakohdaksi?>Jos olet sitä mieltä, että ihmisen ei olisi tarvinnut olla lajityypiltään aggressiivinen, niin mistä luulet johtuvan, että ihminen on kuitenkin sellainen ollut?
Eipä taida täälläpäin olla vuoria kiipeiltäviksi. Liikunnasta olen kyllä aina pitänyt. Mieluummin käyn kuitenkin kuntosalilla kuin pitkillä lenkeillä, ja se johtuu yksinkertaisesti siitä, että olen aina ollut hyvin palelevainen, varsinkin kädet ja jalat palelevat helposti. Varmaan saisin toisen käsityksen maailman asioista, kun kiipeisin jollekin vuorelle hytisten kylmästä ja jalat ja kädet sinisinä. Mutta millaisen?
Kyllä olen edelleen sitä mieltä, että kirjoista saa paremmin tietoa kuin ulkona liikkumisesta, vaikkei olisikaan viluinen niin kuin minä. Sen huomaa täälläkin, monet ovat varmaan liikkuneet, mutta vähemmän tosissaan katsoneet kirjoihin. Ei mikään vuorelle kiipeily ole sinuakaan yhtään sen viisaammaksi tehnyt. Vai luuletko toisin?
Itseään ja uskoisinpa että samalla ihmistä yleisemminkin on siinä oppinut tuntemaan.
Esimerkiksi tuo aiempi kirjoitukseni, vuorella olet loppupeleissä kuitenkin yksin. Tilanteessa jossa ihminen ehkä pystyy vielä siirtämään itsensä turvaan mutta kaverin auttaminen on fyysisen suorituskyvyn ulkopuolella.
Sitä ei takan lämmössä opi.
Noitaoikeudenkäynneistä Kaari Utrio on kirjoittanut hyvinkin lennokkaasti. Tässä oikeudenkäyntikuvaus ja samalla näyte hänen tyylistään:
"Kun varsinainen noitapaniikki valtasi yhteisön, kylän tai kaupungin, ei ihmisten pelolla tai raivolla ollut enää rajaa, järkevät ja luotetut yhteisön johtajat menettivät tolkkunsa ja joskus henkensäkin, kauhu tarttui kehen tahansa, piinatut uhrit huusivat tuskissaan ensimmäisen mieleensä juolahtaneen nimen, ja kohta ilmiannettu korisi samassa kidutuskammiossa ja kirkui ilmoille lisää nimiä, yhä vain nimiä... Ja vainoja saattoi kestää viisi vuotta, kymmenen vuotta, kaksitoista vuotta."
Lue välillä vaikka Mikael Karvajalka, siinä on kanssa kerrottu tarina wanaabee pappismiehestä ja punatukkaisesta naisesta.
Ja vähän muustakin mitä kristittyyn elämään tulee.
Waltari ei ollut huono, ei.
"Tilanteessa jossa ihminen ehkä pystyy vielä siirtämään itsensä turvaan mutta kaverin autaminen on fyysisen suorituskyvyn ulkopuolella. Sitä ei takan lämmössä opi."
Tiedätkö, tuota en haluaisi oppiakaan, että pystyisin siirtämään vain itseni turvaan, mutta en minulle hyvin läheisiä ihmisiä. En, en. Surisin vain koko loppuikäni asiaa enkä pääsisi koskaan sen yli.
Pidän Waltarista ja olen lukenut monia hänen teoksiaan. Waltari kuitenkin kirjoitti romaaneja, Kaari Utrion "Eevan tyttäret" taas on alaotsikkonsa mukaisesti "Eurooppalaisen naisen, lapsen ja perheen historia". Siinä se ero. Olen muuten lukenut Kaari Utrionkin romaaneja.
Olen huomannut, että näillä palstoilla ei yleensä lähdeteoksia mainita, vaikka tekstistä kävisi kuinka ilmi, että kysymyksessä ei ole kunkin nimimerkin itse laatimasta tekstistä. Minun mielestäni olisi hyvä mainita, kenen tekstiä lainaa. No, ehkä olen näine käsityksineni yksin.
En ole ollut missään tilanteessa jossa kaverilta on henki lähtenyt.
Olen ollut tilanteissa jossa ymmärtää oman rajallisuutensa ja pienuutensa.
kyllä itse mainitsen lähteen.
Tossa muutamia väitöksiä seuranneena voin kertoa arvostavani välillä ihan romaanin kirjoittajaakin ;p
"Olen ollut tilanteissa jossa ymmärtää oman rajalliuutensa ja pienuutensa."
Niin minäkin, jopa sellaisessa, että en moneen tuntiin tiennyt, selviänkö siitä edes hengissä.
Kyllä minäkin arvostan tietenkin romaanien kirjoittajia. Muuten kenen kirjailijan teoksista erityisesti pidät?
suomalaista pidän parhaana Juhani Ahoa
Itse otin lähteeni Kaarlo Arffmanin kirjasta Kristinuskon historia. Olisi kiva tietää sinun lähteesi.