RASISTIT HILJAA!

Turvapaikanhakijoissa on myös koulutettuja ihmisiä, joilla on laajasti kontakteja. He voivat olla tulevaisuuden hyviä myyntimiehiä ja -naisia Tiina Helenius sanoo.
Maahanmuutossa mahdollisuus
Turvapaikanhakijoiden avustukset ovat juuri sitä elvytystä, sanoo Handelsbankenin Tiina Helenius

BERIT PERÄLÄ
SEINÄJOKI Suomeen tulevat turvapaikanhakijat ovat Suomen kansantalouden kannalta suuri mahdollisuus, sanoo Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.
– Jos maahanmuuttajat kyetään sulauttamaan Suomeen, saadaan heiltä lisää työpanosta, joka ennen pitkää vahvistaa Suomen talouden kasvumahdollisuuksia.
Integroituminen talouteen edellyttää, että tulijat oppivat kieltä ja pystyvät työllistymään työmarkkinoilla. Tämä vaatii puolestaan työmarkkinoilta vahvaa joustavuutta.
–Hyvin jäykät ja vahvasti yleissitovuuteen perustuvat työmarkkinat voivat olla ongelmallisia ihmisille, joka ei alussa osaa kieltä. Työn tuottavuus on alussa hyvin heikko. Kysyntää täytyy olla riittävästi myös matalan tuottavuuden työlle, Helenius sanoo.
Helenius muistuttaa, että osa turvapaikanhakijoista on hyvin koulutettuja ja että he ovat olleet hyvissä töissä kotimaissaan.
– Ainut puuttuva lenkki on, että oppii suomea. Väittäisin, että olemme niin kansainvälinen maa, että meillä englannillakin aika monissa töissä pärjää.
Yksityisille yrityksille tarjoutuu kansainvälistymisen mahdollisuuksia.
–Tässähän tulee ihmisiä, joilla on laajasti kontakteja. He voivat olla tulevaisuuden hyviä myyntimiehiä ja -naisia. Heistä tulee meille veronmaksajia.
Saksassa turvapaikanhakijoiden mahdollisuudet on oivallettu. Tänä vuonna Saksaan tulee virallisen arvion mukaan 800 000 turvapaikanhakijaa.
– Saksan ongelma on sama kuin Suomen, eli työvoiman kasvu supistuu. Jos Saksa onnistuu pitämään tällaiset ihmisvirrat, on se Saksalle mahtava potentiaali.
Alkuvaiheessa turvapaikanhakijoista tulee kuluja, mutta ekonomisti näkee avustukset talouden elvyttämisenä.
– Pakolaisille annettavan tuen suuruudesta riippuu, paljonko tuesta jää kotimarkkinoille ja paljonko lähtee kansantalouden ulkopuolelle. Uskon että määrärahat ovat sen kaltaisia, että tulot käytetään kotimarkkinoilla. Tämä on elvytystä. Eikö meillä juuri sitä kaivattu, Tiina Helenius sanoo.
Tiina Helenius alusti Suomen taloustilanteesta Verotusseminaarissa Seinäjoella. Kansantaloudessa ei valoa juuri näy, mutta Helenius haluaa olla optimisti.
–Tämä kriisi on meidän uusiutumisen paikkamme. Aikajänteen pitää olla realistinen ja se on meillä vuosikymmen. Meillä on kuitenkin kaikki edellytykset tehdä muutokset, jotka tekevät meistä maailmanluokan tehokkaan talouden jälleen kerran.
Muutoksia tarvitaan Heleniuksen mukaan työmarkkinoilla.
–Liikkeelle pitää lähteä työn yksikkökustannuksista. Kilpailuloikka tarvitaan kustannuspuolelle.
Suomi on ollut vahva investointituotteiden viejä. Nyt vetoapua ei maailmantaloudesta hevin ole tulossa, sillä kasvu keskeisissä talouksissa on siirtymässä palveluihin ja kulutukseen. Esimerkiksi Kiinassa palvelut ovat jo suurempi osa taloudesta kuin teollisuus ja rakentaminen, mikä nyt näkyy kasvun hidastumisena. Kiinassa ja myös länsimaissa palveluja kasvattaa myös väestön ikärakenne.
Ruotsi on tunnetusti pärjännyt meitä paremmin.
– Ruotsi on kyennyt arvonlisää jopa elvyttämään. Se kertoo reaalisesta kilpailukyvystä. Tehdään niitä hyödykkeitä maailmalle, joille siellä on kysyntää. Tehdään niitä sellaisella kustannustasolla, joka on riittävä sekä sellaisella laatutasolla ja mielikuvatasolla, että tuotteet menevät kaupaksi.

Tiinan tarinassa on muutama muuttuja, jos ja mutta-sanat paistavat silmiin tuosta jutusta.
Entä Saksa? Eikö siellä merkel julistanut jo vuosia sitten, että maahanmuuttopolitiikka on täydellisesti epäonnistunut ja että toisen polven maahanmuuttajat eivät edes yritä kotoutua, vaan jengiintyvät, eivät opettele saksaa, eivät opiskele eivät aiokaan hankkia töitä toisin kuten vanhempansa, joista moni muutti nimenomaan työn perässä.

Lentokentän alue kehittyy itsekseen, kuten Harlem New Yorkissa aikoinaan. Sinne ei ollut valkoisella asiaa.
Kauhavan kohtaloksi veikkaan ennemmin tätä kuin tuon Handelsbankenin pipipään visioita. Vartiointiliikkeen kyltit ovat jo ilmestyneet moniin paikkoihin, suunta on selvä, vaara uhkaa. http://www.theseekerbooks.com/detroit/neighborhoods.html

Joo Iirakilainen hävittäjälentäjä joka ei uskalla lentää hävittäjää Irakissa on tosi hyvä koti-isä Suomessa. Hän vain unohti perheensä sinne Irakiin.

ählämit vittuun suomesta

Olen rasisti ja olen ylpeä siitä. Se on isänmaallinen piirre ihmisessä.

https://www.youtube.com/watch?v=iX3c26FcYw8

pöö