Professori Korkman: Suomen eurojäsenyys oli vakava erehdys
Tänään klo 13:04
Torstaina julkaistussa professori Sixten Korkmanin Väärää talouspolitiikkaa -kirjassa Korkman toteaa, että Suomen eurojäsenyys oli vakava erehdys.
Korkmanin mukaan euroerehdyksen korjaaminen eroamalla eurosta ei ole nyt realistinen vaihtoehto.
Korkmanin mukaan euroerehdyksen korjaaminen eroamalla eurosta ei ole nyt realistinen vaihtoehto. JENNI GÄSTGIVAR
”Tämän päivän näkökulmasta Suomen eurojäsenyys näyttää vakavalta talouspoliittisesti erehdykseltä”, talousprofessori kirjoittaa.
Kun eurojäsenyyttä punnittiin 1990-luvulla, ekonomistit niin Suomessa kuin Ruotsissakin suhtautuivat varauksellisesti omasta valuutasta luopumiseen. Taloustieteilijät epäilivät jo tuolloin, että erilaisten talouksien euroalueella voi olla liian suuret riskit epäsymmetrisiin sokkeihin.
Vuonna 1994, kun Suomen hallitus ei vielä ollut päättänyt virallista kantaansa euroon, myös Korkman piti eurojäsenyyttä ongelmallisena.
Ruotsi ulkopuolelle
Ruotsi järjesti eurojäsenyydestä kansanäänestyksen ja jäi yhteisvaluutan ulkopuolelle. Suomessa päättäjät eivät järjestäneet kansanäänestystä.
Korkmanin mukaan eurojäsenyyteen vaikuttivat Suomessa muutkin syyt kuin vain taloudelliset perusteet ja EU-jäsenyyden mukanaan tuomat kansainväliset sitoumukset.
Korkman pitää kirjassaan yhtenä eurojäsenyyttä puoltaneena seikkana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa: ”Neuvostoliiton varjossa eläminen oli Suomelle ongelmallista. Ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomi näki tilanteen kirkastaa geopoliittista identiteettiään liittymällä Euroopan unioniin. Rahaliiton jäsenyys, osallistuminen EU:n ”kovaan ytimeen”, oli presidentti Ahtisaarelle ja pääministeri Lipposelle lisäkeino Suomen poliittisen suuntauksen alleviivaamiseksi. Suomi on aina ollut ja haluaa olla osa Länsi-Eurooppaa”, Korkman kirjoittaa.
Ero ei vaihtoehto
Korkmanin mukaan euroerehdyksen korjaaminen eroamalla eurosta ei ole nyt realistinen näkymä poliittisten, juridisten ja taloudellisten syiden vuoksi.
Vaikka Suomi on ollut vaikeassa taantumassa vuodesta 2010, ja vaikka markka-aikaan Suomi olisi jo tällaisessa tilanteessa devalvoinut, ei se silti poistaisi Suomen talouden rakenneongelmia.
Korkmanin mukaan Suomi kärsii Nokian, metsäteollisuuden ja Venäjän kaupan aiheuttamista sokeista, eikä oma valuutta olisi poistanut ongelmia, jotka liittyvät talouden rakenteen uudistamiseen sekä uuden vientituotannon synnyttämiseen, mutta talouden toipumista heikko valuutta olisi toki helpottanut.
Professori Korkman on huolissaan hitaudesta, jolla euro-Suomi yrittää nyt nostaa kilpailukykyään.
Korkmanin mukaan sopeuttaminen pitäisi hoitaa nyt työmarkkinoiden joustoilla, mutta toistaiseksi työmarkkinoilla on näkynyt vain vähän merkkejä kilpailukykyä sopeuttavista toimista.
KREETA KARVALA
[email protected]
Tänään klo 13:04
Torstaina julkaistussa professori Sixten Korkmanin Väärää talouspolitiikkaa -kirjassa Korkman toteaa, että Suomen eurojäsenyys oli vakava erehdys.
Korkmanin mukaan euroerehdyksen korjaaminen eroamalla eurosta ei ole nyt realistinen vaihtoehto.
Korkmanin mukaan euroerehdyksen korjaaminen eroamalla eurosta ei ole nyt realistinen vaihtoehto. JENNI GÄSTGIVAR
”Tämän päivän näkökulmasta Suomen eurojäsenyys näyttää vakavalta talouspoliittisesti erehdykseltä”, talousprofessori kirjoittaa.
Kun eurojäsenyyttä punnittiin 1990-luvulla, ekonomistit niin Suomessa kuin Ruotsissakin suhtautuivat varauksellisesti omasta valuutasta luopumiseen. Taloustieteilijät epäilivät jo tuolloin, että erilaisten talouksien euroalueella voi olla liian suuret riskit epäsymmetrisiin sokkeihin.
Vuonna 1994, kun Suomen hallitus ei vielä ollut päättänyt virallista kantaansa euroon, myös Korkman piti eurojäsenyyttä ongelmallisena.
Ruotsi ulkopuolelle
Ruotsi järjesti eurojäsenyydestä kansanäänestyksen ja jäi yhteisvaluutan ulkopuolelle. Suomessa päättäjät eivät järjestäneet kansanäänestystä.
Korkmanin mukaan eurojäsenyyteen vaikuttivat Suomessa muutkin syyt kuin vain taloudelliset perusteet ja EU-jäsenyyden mukanaan tuomat kansainväliset sitoumukset.
Korkman pitää kirjassaan yhtenä eurojäsenyyttä puoltaneena seikkana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa: ”Neuvostoliiton varjossa eläminen oli Suomelle ongelmallista. Ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomi näki tilanteen kirkastaa geopoliittista identiteettiään liittymällä Euroopan unioniin. Rahaliiton jäsenyys, osallistuminen EU:n ”kovaan ytimeen”, oli presidentti Ahtisaarelle ja pääministeri Lipposelle lisäkeino Suomen poliittisen suuntauksen alleviivaamiseksi. Suomi on aina ollut ja haluaa olla osa Länsi-Eurooppaa”, Korkman kirjoittaa.
Ero ei vaihtoehto
Korkmanin mukaan euroerehdyksen korjaaminen eroamalla eurosta ei ole nyt realistinen näkymä poliittisten, juridisten ja taloudellisten syiden vuoksi.
Vaikka Suomi on ollut vaikeassa taantumassa vuodesta 2010, ja vaikka markka-aikaan Suomi olisi jo tällaisessa tilanteessa devalvoinut, ei se silti poistaisi Suomen talouden rakenneongelmia.
Korkmanin mukaan Suomi kärsii Nokian, metsäteollisuuden ja Venäjän kaupan aiheuttamista sokeista, eikä oma valuutta olisi poistanut ongelmia, jotka liittyvät talouden rakenteen uudistamiseen sekä uuden vientituotannon synnyttämiseen, mutta talouden toipumista heikko valuutta olisi toki helpottanut.
Professori Korkman on huolissaan hitaudesta, jolla euro-Suomi yrittää nyt nostaa kilpailukykyään.
Korkmanin mukaan sopeuttaminen pitäisi hoitaa nyt työmarkkinoiden joustoilla, mutta toistaiseksi työmarkkinoilla on näkynyt vain vähän merkkejä kilpailukykyä sopeuttavista toimista.
KREETA KARVALA
[email protected]
Vastaukset 1
Vanhimmat
No niinpä tietysti, maksakaa nyt työläiset päättäjienne virheet.