Utopia elävästä ruotsi-suomi -kaksikielisyydestä - puolikielisyyttä, heikompia oppimistuloksia
Nuorille tehdään monesti karhunpalvelus, kun kuvitellaan, että ruotsinkielisen koulun kautta heistä voitaisiin kasvattaa täysin kaksikielisiä, vaikka nuoren elinympäristö ei tue tuota kaksikielisyyttä.
Heikko kielitaito opetuskielessä heikentää oppimistuloksia kaikissa oppiaineissa.
Ruotsinkielisten koulujen tulokset ovat suomenkielisiä heikommat, sekä äidinkielen osalta että muiden aineiden osalta. Se näkyy mm Vantaalla
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/10/22/allt-farre-fran-huvudstadsregionen-skriver-l-i-modersmal
Tvåspråkighet en utmaning
Största delen av eleverna i Vandas svenskspråkiga skolor är tvåspråkiga. Vanda har de senaste åren jobbat med att stärka svenskan som modersmål genom en språkstrategi som sträcker sig från rådgivning till gymnasium. Hemmen och föräldrarna involveras också.
- När eleverna kommer till gymnasiet är det väldigt kort tid de är hos oss, då handlar det om att se vad det finns för luckor och ge stöd åt dem som inte har så flytande modersmål, säger Blomstedt.
Påverkar de svaga svenskakunskaperna de andra ämnena i skolan?
Jo det gör de nog tyvärr, särskilt realämnena blir svåra. Det här är en svår fråga. Har man en väldigt knagglig svenska tänker man kanske att man har blivit gjord en björntjänst, att man hade klarat sig bättre i ett finskt gymnasium."
Ruotsinkielisten lukiolaisten äidinkielen taidot ovat huolestuttavan heikot. V 2013 syksyn yo- kirjoituksissa yli kolmasosa sai joko alimman arvosanan tai hylätyn!
On järjetöntä, että suomenkielisiltä vaaditaan ruotsin osaamista, kun ruotsinkieliset itse osaavat omaa kieltään vain heikosti.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/12/02/allt-fler-underkanns-i-modersmalet-svenska
”Vi har kanske lite fler språkligt "svaga" elever i våra skolor...
Den här extra träningen som krävs kan vara svår att få i många finska miljöer i dag. Om man vill ha ett rikt och levande svenskt språk så kommer det alltså inte längre automatiskt i alla miljöer i dagens Svenskfinland.
"Vi kan inte alltid jämföra oss med de finska eleverna"
Av den här höstens totalt 359 svenska modermålsskribenter fick alltså över en tredjedel antingen underkänt eller det lägsta vitsordet approbatur"
Nuorille tehdään monesti karhunpalvelus, kun kuvitellaan, että ruotsinkielisen koulun kautta heistä voitaisiin kasvattaa täysin kaksikielisiä, vaikka nuoren elinympäristö ei tue tuota kaksikielisyyttä.
Heikko kielitaito opetuskielessä heikentää oppimistuloksia kaikissa oppiaineissa.
Ruotsinkielisten koulujen tulokset ovat suomenkielisiä heikommat, sekä äidinkielen osalta että muiden aineiden osalta. Se näkyy mm Vantaalla
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/10/22/allt-farre-fran-huvudstadsregionen-skriver-l-i-modersmal
Tvåspråkighet en utmaning
Största delen av eleverna i Vandas svenskspråkiga skolor är tvåspråkiga. Vanda har de senaste åren jobbat med att stärka svenskan som modersmål genom en språkstrategi som sträcker sig från rådgivning till gymnasium. Hemmen och föräldrarna involveras också.
- När eleverna kommer till gymnasiet är det väldigt kort tid de är hos oss, då handlar det om att se vad det finns för luckor och ge stöd åt dem som inte har så flytande modersmål, säger Blomstedt.
Påverkar de svaga svenskakunskaperna de andra ämnena i skolan?
Jo det gör de nog tyvärr, särskilt realämnena blir svåra. Det här är en svår fråga. Har man en väldigt knagglig svenska tänker man kanske att man har blivit gjord en björntjänst, att man hade klarat sig bättre i ett finskt gymnasium."
Ruotsinkielisten lukiolaisten äidinkielen taidot ovat huolestuttavan heikot. V 2013 syksyn yo- kirjoituksissa yli kolmasosa sai joko alimman arvosanan tai hylätyn!
On järjetöntä, että suomenkielisiltä vaaditaan ruotsin osaamista, kun ruotsinkieliset itse osaavat omaa kieltään vain heikosti.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/12/02/allt-fler-underkanns-i-modersmalet-svenska
”Vi har kanske lite fler språkligt "svaga" elever i våra skolor...
Den här extra träningen som krävs kan vara svår att få i många finska miljöer i dag. Om man vill ha ett rikt och levande svenskt språk så kommer det alltså inte längre automatiskt i alla miljöer i dagens Svenskfinland.
"Vi kan inte alltid jämföra oss med de finska eleverna"
Av den här höstens totalt 359 svenska modermålsskribenter fick alltså över en tredjedel antingen underkänt eller det lägsta vitsordet approbatur"
Vastaukset 21
Vanhimmat
On täysin selvää, että vahva äidinkieli on parasta lapsen ja nuoren oppimisen kannalta.
Liika kaksikielisyyden tuputus vain sekoittaa lapsen pään. Mutta svekoille tunnetusti pakkoruotsitus on lapsien omaa etua tärkeämpää.
Kyllä nuori oppii vieraat kielet myöhemminkin hyvin, jos vain haluaa. Kunhan ensin saa opiskella rauhassa omalla äidinkielellään yksikielisessä ympäristössä.
Hur skall man i praktiken göra med svenskspråkiga barn ?Eller är det kanske inte lika viktigt för dem ?(jo.jag vill inte höra att vi bör flytta till Sverige ,det här är lika mycket vårt land som finskspråkigas )
Valitettavasti tuo on kaikkien pienten kielivähemmistöjen ongelma, myös suomenkielisten ongelma Ruotsissa.
Sitä vain ei voi ratkaista niin, että kielienemmistölle annetaan velvollisuus opetella vähemmistöjen kielet. Se on kertakaikkinen mahdottomuus, kun maassa on monia kielivähemmistöjä.
Juuri niin! Myös suomenkielisten ongelma Ruotsissa on puolikielisyys.
Parhaat tulokset puolikielisyydessä saavutetaan myös aina vain silloin, jos toinen vanhemmista puhuu VAIN omaa äidinkieltään ja toinen VAIN omaansa lapselle.
"Liika kaksikielisyyden tuputus vain sekoittaa lapsen pään."
Luonnollinen kaksikielisyys, kaksikielisessä perheessä ja ympäristössä, on mielestäni ok.
Mutta keinotekoisen kaksikielisyyden pakkosyöttö järjetöntä, kun sille toiselle kielelle ei ole edes aitoa tarvetta eikä käyttöä. Tästä esimerkkinä ruotsi-suomi -kielikylvyt kunnissa, joissa ruotsinkielistä väestöä on vain hyvin vähän.
On myös lasten tasavertaisuuden kannalta väärin, että tuollaiseen kielikylpytoimintaan haaskataan julkisia resursseja kohtuuttoman paljon, kun samaan aikaan kaikesta muusta, myös koulutuksessa, joudutaan leikkaamaan.
Instämmer!
Ikävä aloitus taas hurrien kannalta.
Tyvärr är det vardagen för svenskspråkiga ,våra barn blir smygförfinskade.Det satsas inte tilräckligt på undervisning i modersmålet.De arma ungarna måste börja läsa finska redan på tredje klassen ,på vissa orter redan på första.
Onneksi olen suomenkielinen<3. Kiitos Luojalleni, että antoi minulle niin rakkaan äidinkielen!
Lapset haluavat itse olla suomalaisia ja puhua suomea.
Kun ruotsinkieliset asuvat melkein koko maassa suomenkielisten keskuudessa niin tuo kieli tulee "salaa" arkielämässä.Mitä pitäisi tehdä.
Suomenkielisille tämä ei ole mahdollista koska ei ole noita toisen kielen puhujia.
Parhaiten kielen oppii luonnon menetelmällä.
Kaiken kaikkiaan on turha väittää Suomea kaksikieliseksi kun kielivähemmistö on niin pieni kuin 5%.
Ruotsalaisten on aika jättää suomenkielisten opiskelut rauhaan ja tehkööt omiensa kanssa kuten haluavat niin eiköhän kaikki ole tyytyväisiä.
Ruotsinkielissä kouluissa (olikohan Kauniaisissa) ollaan aloittamassa kokeilua, jossa suomen opiskelu aloitetaan 1. luokalla. Eli taas ovat surut edistyksellisempiä kuin fennot.
Ja mitä tuee kaksikieisyyteen, kielikylvyn ja A-ruotsin lukeneet suomenkieliset lapset menestyvät koulussa paremmin kielissä kuin muut, ja tämän lisäksi he puhuvat ruotsia sujuvasti.
Joten, teille fennoille, jotka pelkäävät "lasten pään menevän sekaisin" sanoisin, että jättäkää ne turhat pelot romukoppaan ja tutustukaa mieluummin faktoihin kielenoppimisesta.
Ei ole totta, että menestyisivät kielissä paremmin!!
Ruotsinkieliset koulut ovat ainutlaatuisia koulumenestyksen HEIKKOUDESSA sekä myös tunneilla häirinnässä ja koulukiusaamisessa.
On täysin selvää, että ruotsinkielisten suomen kielen taito on keskimäärin parempaa kuin suomenkielisten vähemmistökieli-ruotsin taito!! Se nyt olisikin suuri ihme, jos näin ei olisi! Siitä johtuu tuo tilastoharha muka "paremmasta kielitaidosta"!
Kukaan ei puhunut ruotsinkielisistä kouluista, vaan suomenkielisten koulujen A-ruotsin opiskelijoista.
Pitäsiköhön sun pitää vähän taukoa keskustelussa, kun et tunnu enää oikein ymmärtävän lukemaasi.
Hei sinä, "pari faktaa",
Kysymyksiä sinulle:
1 Oletko sitä mieltä, että kautta koko Suomen lapsilla pitäisi olla kielikylpy ruotsiksi ja sitten heidän pitäisi opiskella A-ruotsi?
2 Miten kielikylvyn järjestäminen onnistuisi jossain Savossa tai Keski-Suomessa, kun siellä ei ole äidinkieleltään ruotsinkielistä päiväkotihenkilökuntaa? Miten siellä lasten arkitodellisuus tukisi ruotsinoppimista?
Miten Sisä-Suomen lapset voisivat kokea, että ruotsin taidosta saa jotain suurempaa hyötyä, kuin englannin, venäjän, saksan, ranskan, espanjan tms osaamisesta, joita voi treenata netin ja TVn kautta kuten ruotsia.
3 Tarkoitatko, että kaikkien suomenkielisten lasten pitäisi pyrkiä ruotsinkieliseen korkeakouluun ja lähteä myöhemmin Nordeniin töihin?
4 Ketä varten heidän olisi tarpeen osata ruotsia, kun Sisä-Suomessa ei ole ketään, jonka kanssa sitä taitoa aidosti kaipaa? Pitäisikö keskisuomalaisten alkaa leikisti puhumaan keskenään ruotsia, jotta taidolle olisi jotain käyttöä?
5 Kumpi on mielestäsi järkevämpää: massiivinen satsaus ruotsin opetukseen vai vastaankokoinen satsaus luonnontieteellisiin ja matemaattisiin opintoihin ja tutkimukseen? Tällä hetkellä ruotsin opetukseen satsataan huomattavasti paljon enemmän sekä perusopetuksessa, keskiasteella että korkea-asteella.
Elävä kaksikieisyys ei ole puolikielisyyttä, se on kaksikielisten perheiden täysin normaali käytäntö. Lapsella ei ole mitään ongelmaa omaksua kahta kieltä, kaikki tutkimukset tukevat tätä.
Kielikylvyn käyneet A-ruotsin lukevat suomenkieliset lapset ovat kielissä parempia, kuin "tavallisen" koulun käyvät. Lapsista ei yritetä tehdä "kaksikielisiä", vaan heistä tehdään mahdollisimman kielitaitoisia. Tässä on onnistuttu erinomaisesti Suomessa, ja käytännöstä on tehty tutkimuksia, jotka löytyvät helposti netistä. Eikä pelkästään Suomessa, vaan esim. Kanadassa, josta kielikylvyn idea on saanut alkunsa.
En ole sitä mieltä, että KAIKKIEN lasten tulee tehdä näin, vaan halusin vaan tuoda esiin sen, että Suomessa tällainen on mahdollista.
Hei, "hyväkielitaito"
Et ilmeisesti katsonut ketjun aloitusviestin linkeistä, miten huolestuttavan heikkoja oppimistuloksia on saatu modersmålin ja muiden aineiden osalta. Ruotsinkieliset/kaksikieliset eivät osaa ruotsia kunnolla ja se heikentää muiden aineiden oppimista.
Osaltaan keskiarvo-tuloksia varmasti heikentävät ne suomenkieliset, jotka ovat valinneet ruotsinkielisen koulun, vaikka heillä ruotsin taito on ollut lähtökohtaisesti heikko.
Totesit ihaillen, miten erinomaisen kielitaitoisia nuoria saadaan kielikylvetyksen kautta.
OK, osaksi totta, tosin vain osaksi
Mutta pointti on se, että lasten tasavertaisuutta loukataan, kun vain osalle lapsia ja nuoria annetaan julkisten resurssien kautta mahdollisuus saavuttaa kielikylvetyksen kautta erinomainen kielitaito. Mm valtio kouluttaa kielikylvetysopettajia, joista hyöty tulee vain pienelle osalle ikäluokkaa. Verovarojen käyttö ei ole tasavertaista, kun toisilta leikataan, mutta toisille jaetaan ylimääräistä.
Miksi kielikylpyjä ei tarjota kaikille lapsille koko Suomessa?
No, vastaus on tietysti se, että opetusresursseja on vain rajallisesti.
Ne pitää jakaa tasapuolisesti! Ruotsin kielikylpyjä ei ole syytä asettaa tärkeämmäksi kuin muuta opetusta.
Resursseja pitäisi olla tarjolla yhtä paljon muuhunkin painotettuun opetukseen tai kielikylpyihin jollain muulla kielellä. Esim reippaasti resursseja lisäkurssien järjestämiseen matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa jne
Minä kipuilin ruotsin opiskelun kanssa koko kouluajan. Parhaat kaverini olivat suomenruotsalaisi. Puhuimme kuitenkin suomea.
Työelämässä samoin. Riikinruotsalaiset poikkeuksetta englantia.
Harmittaa vieläkin turha opiskelu. Missään ei voi ruotsia hyödyntää.
Tosin lyhyt saksa on ollut yhtä hyödytön.
Koulutuksesta voi hyvin leikata, kun jättää turhat aineet pois.
Ruotsin tuntien ajan voisi vaikka urheilla.
Ketjun aloituspuheenvuoron linkissä mainitaan, miten heikkoja tuloksia ruotsinkielisten koulujen oppilaat saavat modersmålissa eli äidinkielessä. Jopa kolmannes oppilaista saa heikon tai hylätyn arvosanan.
Kaikilta suomalaisilta vaaditaan ruotsin opiskelua kaikilla kouluasteilla kautta koko maan, mutta edes ruotsinkieliset tai ruotsinkielisen koulun käyneet eivät osaa ruotsia kunnolla!
Kielenopetusresursseja haaskataan, eikä toivottuja tuloksia synny.
Parempi olisi, että ruotsinkieliset omassa rauhassaan keskittyisivät omiin opintoihinsa, oman äidinkielen taitonsa ylläpitämiseen, ja mahdollisuuteen opiskella siinä sivussa suomea.
Kun väkisten yritetään laajentaa ruotsin osaamista sinne, missä sillä ei ole luontaista tarvetta, se heikentää oppimistuloksia kaikkien osalta.
Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi, tarvittaisiin enemmän matematiikan, fysiikan, biologian, kemian osaamista, tutkimusta ja tuotekehittelyä ja isojen maailmankielten osaamista.
Valtavasti resursseja törsätään hukkaan, koko väestöä koskevaan pakkoruotsiin, eikä rahaa riitä aidosti hyötyä tuottavien opintojen lisäämiseen.
Jos kaksikielisellä lapsella on heikkoja tuloksia äidinkielessä, niin silloin opetusmetodeja on syytä parantaa, ja luonnollisesti tukea lapsen kaksikielisyyttä kotoa käsin kaikin tavoin. Kaksikielisyys sinänsä ei ole este asioiden oppimiselle, päinvastoin.
Suomenkielisissä kouluissa äidinkielen oikeaoppinen osaaminen (kirjoittaminen) romahti, kun äidinkielen tuntimäärää vähenettiin 90-luvun alussa. Eli ihan samasta asiasta on kyse: kun vähennetään tunteja, niin oppimistulokset heikkenevät. Kyse ei siis ole siitä, että joku on lähtikohtaisesti huonompi, niinkuin nettifenno yrittää kaksikielisistä lapsista vihjailla.
Tietenkään kaksikielisten perheiden lapset eivät ole lähtökohtaisesti huonompia eikä parempia kuin yksikielisten perheiden lapset.
Mutta ongelma on se, kun esim umpisuomenkielinen perhe tavoittelee kaksikielisyyttä, jolle lapsi ei voi saada luonnollista tukea kotoa käsin, kuten kdalaksklalask edellytti. Eikä lapsi voi asuinympäristössään eikä harrastuksissaan kokea hyötyä tuon vieraan kielen taidosta.
Lapsen oppimistulokset kaikissa aineissa kärsivät, kun lapsi ei osaa vierasta opetuskieltä kunnolla.
Sitä kautta koko opetusryhmän ja koulun tulokset ovat heikommat kuin kouluilla, joissa opetuskieli on lapsen äidinkieli.
Kaikki tuo vain sen takia, että vimmatusti yritetään tehdä koko maasta kaksikielistä, mitä se ei luontaisesti ole kuin hyvin kapealta alueelta.