Jean Sibelius, suomenruotsalainen, on maan kautta aikojen suurin säveltäjä ja maan ainoa maailmanlaajuisesti tunnettu. Kotoisin Itä-Uudenmaan Lapinjärveltä.
Ja ikään kuin sattumalta, muutama vuosi sitten valittiin maan suurimmaksi suomalaiseksi kautta aikojen myös suomenruotsalainen. Nimittäin Carl Gustav Emil Mannerheim. Sattumaa??
Ja ikään kuin sattumalta, muutama vuosi sitten valittiin maan suurimmaksi suomalaiseksi kautta aikojen myös suomenruotsalainen. Nimittäin Carl Gustav Emil Mannerheim. Sattumaa??
Vastaukset 40
Vanhimmat
Sekä Sibelius että Mannerheimo KOROSTIVAT suomalaisuuttaan ja molemmat halveksivat surujen etuilua ja erottautumispyrkimyksiä suomalaisuudesta!
Kaikki ruotsinkieliset suurmiehet ovat ottaneet suomalaisuuden kunnia-asiakseen. Vain toistaitoiset pyrkyrit ovat etuilutarkoituksessa korostaneet "ruotsalaisuuttaan".
Fennolle kaikki suurmiehet ovat fennoja muutenhan ne eivät olisi suurmiehiä.
Se että niin moni suomalaisista kuuluisuuksista on ruotsinkielinen osoittaa vain sen että suomenkieliset ovat kärsineet syrjinnästä satoja vuosia. Oikein vakavaksi asian tekee se että suomenkieliset kärsivät syrjinnästä vielä nykyäänkin pakkoruotsin lisäksi.
Sibelius oli ruotsinkielisestä perheestä mutta itse oli kaksikielinen ja alunperin suomenkielisestä suvusta, Sippolan suvusta.
"Sippolan suvusta"
Ei yllätäisi, jos olisi noin! Niin oli Topeliuskin Toppilan suvusta :D
Voi Suomi-parkaa hävettävine historioineen ja ennen kaikkea NYKYISINE kielipolitiikkoineen!
Taidat olla sekaisin ku käkikello.
Hienoa. Ja miten tämä liittyy Rkp:n politiikkaan?
Ja aivan yhdentekevää, mitä korostivat. Molemmat suurmiehet olivat ruotsinkielisiä. Mannerheim lisäksi ympäri maailman liikkunut metropoli. Eipä taida löytyä ensimmäistäkään vastaavaa fennoa. Metropoli niin kuin useimmat muutkin tämän kansakunnan luoneet valtiomiehet, Pohjanmaan rannikon merenkulkijoista puhumattakaan. Närpiöstä käsinhän se Stella Polaris retkikuntakin organisoitiin. Mistä se fenno oikein vinkuu?? Eikö saa mitään omin voimin aikaan? Eikö emännä anna?? Euroopan nykyhistorian suurimman saamattomuuden joukko.
Totta. Eipä taida löytyä edes Kreikasta fennoa surkeampaa elättiä!
Vieläpä puuttuu Pohjanmaalla syntynyt kansallisrunoilijamme, täysin ruotsinkielinen Johan Ludwig Runeberg. Jopa Suomen kansallislaulun alkuperäinen sanoittaja. Taitaapi fennolla melko nopeasti jäädä lyhyempi korsi käteen!!
Vi har ju också Eugen Schauman,en hjälte som tillochmed persuna godkänner.
Ja sinun läskin valaan suku varmaan reissasi ympäri Eurooppaa tsaarin aikoina.
Vaihdetaan ne pakanuutta ihannoivat hoilotukset Toivo Kuulan suojeluskuntamarssiin.
On täysin luonnollista, että myös sillä kielellä, jolla suomen kieltä on aina Suomessa LYÖTY, on tehty kulttuuria!!! Kielenvaihdon aikoinahan sitä kulttuuria on tietysti muodostunut enemmässä määrin ruotsin kielellä kuin nykyään, koska jopa n. 16-17% Suomessa on kielenvaihdon seurauksena tuolloin puhunut / osannut ruotsia ja koouluttautuneet sillä kielellä (koska syrjinnän vuoksi suomella kouluttautuminen siinä määrin ei ollut edes MAHDOLLISTA!! Joten koettakaa nyt jo vihdoin lopettaa nuo kehäpäätelmänne!
Suomen kieli<3.
Runeberg on VAIN surujen kansallisrunoilija! Vaikka kuka väittäisi mitä. Suomalaisten kansallisrunoilija voi olla vain henkilö, joka kirjoitti suomeksi. Sen sanoo jo alkeellinenkin logiikka kohtuudesta puhumattakaan.
Suomalaisten kansallisrunoilijat ovat Eino Leino ja Aleksis Kivi.
Ranskassa leimattu maailman huonoimmaksi säveltäjäksi ja Saksassa natsien juoksupojaksi. Avauksen tehnyt työeläkeläinen kusi jälleen turvonneille kintuilleen.
Leimattu tai ei, asuessani Ranskassa, hän oli ainoa tunnettu suomalainen säveltäjä, jonka tunsi suuri yleisökin. Ihan turhasta jätkästä ei siis ole kyse.
Sinä läskikasa missään Ranskassa ole asunnut edes huorana.
Sibelius on tunnetuin, ei SUURIN.
Sibeliuksella on hyviä sävellyksiä, mutta Suomesta löytyy NIIN paljon säveltäjiä, jotka olisvat ansainneet tunnettavuuden maailmalla.
Itse pidän vaikkapa Merikantoakin enemmän "kansansäveltäjänämme" kuin Sibeliusta. On mahdollista, että noiden aikojen kielisyrjinnän johdosta Sibeliuksella oli paremmat mahdollisuudet nousta tunnetuksi myös maailmalla. Syynä voivat tietenkin olla suomalaisille tyypillinen vaatimattomuus tms., mistä johtuu suomalaisten taiteiilijiden tuntemattomuus maailmalla jne.
Minulla pianistina Sibelius ei ole lähellekään yhtä tärkeä kuin muut suomalaiset säveltäjät!
Toivo Kuula, Leevi Madetoja, Armas Maasalokin olivat huomattavasti taidokkaampia ja tunteikkaampia kuin Sibelius. Jopa Aarre Merkianto eli Oskar Merikannon poika!
Ei! Minä olen kyllä sitä mieltä, että Jari Sillanpää ja Karja Oriseva ovat paljon etevämpiä.
Merikantoa kävi kuuntelemassa itse tsaari, mutta oliko Oskari alunperin suomenkielinen.
Ahaa, onko Merikantokin sitten "ruotsinkielinen" teille? Hohhoijaa...
No sehän kertoo sitten enemmän sinusta itsestäsi! Jpokaisella oma musiikkimakunsa!
Merikanto ole maalaiskylä Jalasjärveltä. Me jouduimme armenialaisten tavoin ottamaan isäntien nimet, heillähän sitä vapautta ei ole tullut vieläkään.
Arvostaakohan fenno ylipäänsä menestyneitä suomalaisia? Musta jotenkin tuntuu, että ei arvosta...
Millä ihmeellä te perustelette näitä loukkaavia kommenttejanne suomaliasista eli "fennoista"? Tällaista kun lukee, sitä omaa kulttuuriaan alkaa arvostaa vaan entistä enemmän!
Kai suomalaisten luonteeseen on aina kuulunut jonkinlainen vaatimattomuus, eli menestys ei suomalaisille ole sinänsä tärkeää. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö vaikkapa maailmalla arvostettuja suomalaisia arvostaisi. Meillä on niin upeita taiteilijoita ja säveltäjiä jne., eikä se ole meidän ongelmamme, jos muu maailma on niistä jäänyt paitsi!
Sibeliuksen suvusta löytyy sekä äidin että isän puolelta myös suomenkieliset sukuhaarat kun mennään menneisyyteen. Jos suomenkieliset ja ruotsinkieliset olisivat eri rotua, kuten oli muissa siirtomaissa, mm. Afrikassa ( suomenkieliset mustia), olisi Sibelius ollut mulatti, jonka kotikieli olisi ollut englanti tai ranska.
Mannerheimin suku taas tulee Saksasta. Syy miksi maahanmuuttajat ottivat täällä ruotsinkielen johtuu kielipolitiikasta ja historiasta - suomenkieltä on syrjitty tietoisesti 1600 l. Alusta saakka.
Kun henkilö joka nousi esim. Talonpoikaissäädystä virkamieskuntaan tai akateemiseen ammattiin vaihtoi säänöllisesti kotikielensä ruotsiin aina 1800 l. Lopulle saakka. Muutamia itsepäisiä suomenkielen rakastajia oli silloinkin kun se ei vielä ollut muodikasta, mm. Elias Lönnrot ja Aleksis Kivi ( Stenvall).
Tahtooko nim. Merk "NäinSeVainMenee" esittää että suomenkieliset olisivat jotenkin huonompaa kulttuurista ainesta kuin ruotsinkieliset, jo aivan sukuvultaan ja geeneiltään?
Rassismia minä sanoisin....
"Rassismia minä sanoisin...."
Siithän koko Suomen kielipolitiikassa on aina ollut kyse ja on edelleen, uskokaa jo!
Ei niinkään vaatimattomuus, vaan ihan puhdas kateus! Se estää monia arvostamasta menestyneitä ihmisiä ylipäänsä. Ei ymmärretä, miten paljon joku on joutunut menestyksen eteen tekemään töitä.
Puhut nyt asian vierestä, kuten pakkoruotsittajat aina, kun itse asiasta ei voi puhua. Ja tyhmästi, kuten pakkoruotsittajat aina.
Sibelius oli säveltäjälahjakkuus, joka rakasti säveltämistä ja siksi rehki säveltääkseen.
Maailmassa ei ole monta, jotka pystyisivät samanlaisiin saaavutuksiin säveltäjänä, vaikka työskentelisivät kaksi tai vaikka sata kertaa enemmän.
Ja silti selvittii ainoana sotiin osallistuneena pienenä valtiona jonka päälle Stalin senenempää kuin Hitlerkään eivät paskantaneet.
Narsisti yleensä luulee muiden kadehtivan itseään. Vilkaise peiliin ja mieti kadehtiiko kukasn oikeasti sitä läskiä ruotoasi.
Sibeliuksen kohdalla on mielenkiintoista, että vaikka hän oli ruotsinkielinen, niin hän näytti jotenkin helpommin musiikissaan samaistuvan Itä-Suomeen erityisesti Karjalaan. Hänen ensimmäinen laaja sävellyksensä Kullervo-sinfonia on tekstinsä puolesta otettu suoraan Kalevalasta. Sibelius kaavaili oopperaa Veneen veisto, josa Väinämöinen veistäisi venettä aivan Kalevalan yhden runon mukaisesti. Ongelmaksi muodostui se, ettei Sibelius ole varsinainen oopperasäveltäjä, ja kyllä hän sen tuon projektinsa kuluessa huomasi. Suuri ongelma oli myös se, ettei alkutekstissä ollut riittävästi dramaattisia käänteitä, jotka olisivat olleet oopperalle välttämättömiä. Sibelius ei kuitenkaan heittänyt luomaansa musiiikkia hukkaan, vaan suuri osa siitä tuli mukaan Lemminkäinen-sarjaan, jonka sävelkieli Sibeliuksen mukaan kuitenkin oli enemmän muinaisskandinaaviseen kuin kalevalaiseen kulttuuriperintöön ankkuroitunut. Tuonelan joutsen oli ilmeisesti alkujaan tarkoitettu "Veneen veistön" alkusoitoksi.
Sibelius hyödynsi suomalaista muinaisrunoperinnettä myöhemminkin mm. "Pohjolan tytär" teoksessa. Sibelius kaavaili Kalevalan viimeiseen runoon pohjautuvaa Marjatta-oratoriota, mutta turhautui ja keskittyi oratorion sijasta kolmanteen sinfoniaansa, johon hän on käyttänyt paljon tuosta oratorioteelmästä lähteneitä melodioita. Tuossa sinfoniassahan on ajoittain vahva uskonnollinen tunnelma.
Yksinlauluissaan Sibelius käytti tekstipuolella lähinnä ruotslaisia runoilijoita, ja siksi nuo laulut ovat kauttaaltan ruotsinkielisiä. Kaikissa Sibeliuksen kuoroteoksissa on kuitenkin alusta pitäen suomenkielinen teksti lukuun ottamatta Ateenalaisten laulua.
Sibelius pyrki koko elämänsä ajan pysymään erossa kieliriidoista.
Sipelius oli pienimulkkunen esiliinaleikkejä leikkinyt suomenruotsalainen vapaamuurarirunkkari.
Aikoinaan kaikki Suomen asukkaat olivat fennoja ja saivat koulutuksensa latinan lisäksi myös pakkoruotsiksi ja sen seurauksena joutuivat omaksumaan ruotsin ilmaisukielekseen, jopa nimeään myöten. Olisi järkyttävää, jos historiallinen, menneiden aikojen pakkoruotsi ei olisi tuottanut fennoista myös merkkihenkilöitä.
Ruotsin vallan aikana ja autonomian ajan alkuvuosikymmeninä kaikkia Suomessa asuvia sanottiin kielestä riippumatta suomalaisiksi, "finne", "finnar", latinaksi “fenni” (fennus, fenni; fenno jne.). Tämä ei tyydyttänyt tuolloisia svekoja, joten he ottivat 1800-luvulla käyttöön käsitteen "finländare".
Siis Suomen merkkihenkilöt ovat fennoja, joten svekot, älkääpä haukkuko fennoja.
Suomen väestöstä ei voida varmuudella sanoa, kuka on ollut fenno, kuka sveko. Tällainen jako oli keinitekoinen esim. 1500-luvulla. Jonkun henkilön isä saattoi olla sveko, mutta joku muu sukulainen fenno, ja lapsi saattoi oppia hyvässä lykyssä molemmat kielet, etenkin jos kuului ylempään sosiaaliluokkaan, esim. papistoon, jolla oli mahdollista kouluttaa lapsi. Eli lapsi oli koulun myötä kolmikielinen, kun latinakin tuli tutuksi.
Tämä koskee mm. sellaisia henkilöitä kuin Mikael Agricola ja Olavi Maununpoika, josta muuten tuli Sorbonnen rehtori.
Svekot eivät halunneet olla finnejä ja keksivät itsestään paremman nimityksen. Suomalaisia he rupesivat kutsumaan märkänäppylöiksi, finniksi.
Mutta eihän se Sipelius pärjää millään Karja Orisevalle tai Homo Sillanpäälle!