...miettii johtajaylilääkäri Vaasasta
Rauhalan mielestä Seinäjoki tai mikään muukaan lähialue ei tällä hetkellä pysty hoitamaan sairaalapalveluita kaksikielisesti niin hyvin kuin potilaan hyvä hoito edellyttää. Hän tähdentää, että Vaasassa tehdään jatkuvasti työtä sen eteen
Rauhalaa huolestuttaa tieto, jonka mukaan sotesta on tulossa esitys, jossa laajan päivystyksen sairaaloita vähennetään 23:sta 12:een.
Rauhalan mielestä Seinäjoki tai mikään muukaan lähialue ei tällä hetkellä pysty hoitamaan sairaalapalveluita kaksikielisesti niin hyvin kuin potilaan hyvä hoito edellyttää. Hän tähdentää, että Vaasassa tehdään jatkuvasti työtä sen eteen
Rauhalaa huolestuttaa tieto, jonka mukaan sotesta on tulossa esitys, jossa laajan päivystyksen sairaaloita vähennetään 23:sta 12:een.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tunnetusti surusvekoille ja muille sekopäille lääkärin ruotsin taito on tärkeämpää kuin ammatillinen pätevyys.
Kannatan sellaista ratkaisua, että surualueille kieliopetetaan puoskareita. Kaikki ovat tyytyväisiä! ,-)
Mitä suomenruotsin murretta läkäreitten pitäisi osata?.
Suomenruotsin murteet eivät ole mitenkään yhtenäisiä, vaan esimerkiksi Itä-Uudellamaalla puhutut murteet saattavat joidenkin piirteiden osalta edustaa päinvastaista kantaa kuin pohjalaiset. Huomattavin esimerkki tästä on k:n ja g:n pehmeneminen. Pohjalaisten murteiden merkittävä piirre on k:n ja g:n pehmeneminen ä:n, ö:n, e:n ja i:n edellä myös sanan sisällä, ei vain alussa - niinpä "kärringen" voidaan Pohjanmaalla ääntää "tšärndži". On huomattava, että g ei siellä pehmene j:ksi, vaan dž-äänteeksi, joten sana "göra" ääntyy "džära". (Tässä esiintyy myös göra-verbin muoto gära, joka on kadonnut ruotsin kirjakielestä, mutta on tunnistettavissa esimerkiksi sanassa "gärning" = "teko".) Toisaalta uusimaalaisessa ruotsissa g ja k jäävät koviksi, joten jopa sanassa "kjol" kaksi ensimmäistä kirjainta "lausutaan kuten kirjoitetaan" Itä-Uudellamaalla. Suomenruotsissa sanansisäiset aspiroituneet k, p ja t ovat usein korvautuneet suomen kielen vaikutuksesta geminaatta-k:lla, p:llä ja t:llä. Tämä fennismi (suomalaisuus) on herättänyt foneetikkojen huomiota.[1] Suomenruotsissa on säilyneenä diftongeita ja lyhyitä vokaaleita, jotka Ruotsin ruotsissa ovat kauan sitten muuttuneet pitkiksi vokaaleiksi. suomenruotsi on ongelmajätettä.
Vi kan nog tala högsvenska då när det behövs,i Sverige förstår de alldeles utmärkt vårt språk.
Otaliga svenskspråkiga skådespelare från Finland jobbar i Sverige och talar "muminspråket" och ingen klagar.
Ja samaan aikaan moni suomenkielinen joutuu huonosti suomea puhuvan lääkärin vastaanotolle. Se taas ei huoleta Rauhalaa ja kumppaneita pätkääkään. Pääasia, että ruotsinkielisen palvelun saa täydellisellä ruotsilla.
<>
""Varför går inte SFP uttryckligen ut och stöder 19 vårddistrikt likt centern? Till och med sannfinländarna kanske stöder 19 vårddistrikt? Då ser det dåligt ut om SFP springer samlingspartiets ärenden och vill ha färre distrikt.""
Valtavasti resursseja on haaskattu lääkäreiden ja muun terveydenhoitohenkilökunnan pakolliseen ruotsinopetukseen, peruskoulussa, keskiasteella, yliopistossa.
Lopputulos on, että se on ollut hukkaan heitettyä rahaa ja aikaa. Tulokset eivät kelpaa ruotsinkielisille.
Kääntöpuoli on se, että ruotsinkielistä koulua käyneiden ruotsintaito on heikko, jopa kolmasosa heistä saa vain alimman tai hylätyn arvosanan.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/12/02/allt-fler-underkanns-i-modersmalet-svenska
Olisi parempi, että ruotsinkieliset keskittyisivät oman kielitaitonsa vahvistamiseen, ruotsin kielen ja suomen kielen osalta.
Heidän ei pidä esittää vaatimuksia suomenkielisille pakkoruotsin opiskelusta, kun eivät itse osaa edes omaa äidinkielistään kunnolla.
Ja ennen kaikkea surujen pitää oppia itse kielipalvelemaan itseään! Pitää kouluttaa suruja niihin ammatteihin, joissa heistä on pula. Saman kokoinen islantilaisväestö on aina pystynyt hoitamaan omat palvelunsa. Surut taas aina ovat tottuneet, että kantaväestö palvelee heitä. On viimein aika lopettaa tuo käytäntö!
Ps. Tai sitten kaksikielisten surujen pitää tyytyä suomenkielisen palveluun.