Kerran viikossa oli mukavaa mennä kirkkoon. Kirkkomatka oli hilpeä ja kirkossa papin taikauskoisia Raamatun jorinoita oli hauskaa kuunnella nupin ollessa enemmän tai vähemmän sekaisin:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1445570882120.html
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1445570882120.html
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sinä voit haistatella meille ihan niin paljon kuin haluat. Loppusi on silti helvetissä.
Taidat olla kännissä heti aamusta.
Kovasti toivoisin, että jonkinlainen ylimaagikko olisi olemassa ja tuomitsisi kaikki uskovaiset epäjumalan palvelemisesta suoraan helvettiin, kulkematta lähtöruudun kautta.
Helvetillä uhkaaminen on suunnilleen sama, kuin ison egon omaavan räkättirastaan säksätys. Aiheuttaa naurunpyrskähdyksiä ajattelukykyisten keskuudessa.
Menihän Jeesuskin tapansa mukaan synagogaan sapattisin. Siinä meille "tapakristityn" esikuva viikottaisesta jumalanpalveluksessa käymisestä. Itsekin kävin tänään sunnuntaina messussa, palvelin siellä lisäksi tekstinlukijana ja kolehdin kerääjänä (suntion kanssa). Naispappeja ei ollut messussa.
Isäni kertoi, että kirkkoon lähteminen oli helpompaa pienessä sievässä ja jaksoi myös kuunnella saarnastuolin lorut paremmin loppuun, kun pyhäpuvun povarissa oli taskumatti. Ennen aikaan kirkossa saattoi kuulla penkistä voimakkaitakin kommentteja papin puheisiin liittyen. Adventtikirkko on ominut tämän 1800-luvulla vallinneen käyännön omiin jumalanpalveluksiinsa mm. Suomessa, jossa kuulijat saavat osallistua kirkonmenoon esittämällä omia eriäviäkin mielipiteitä tilaisuudessa.
Kirkoissa oli myös talvisaikaan helvetin kylmä, joten taskumatti oli paikallaan. Istua nyt kovalla ja jäisellä puupenkillä kirkossa? Ei tee mieli ilman lämmikettä. Rekiohjaajana kun ei tarvinnut olla edes selvinpäin.
Ratkiriemukas kirkkomatka pontikkakiulu mukana. Oli ihan ilo mennä kirkkoon kun tiesi, että raskaan työviikon jälkeen sai nollata itsensä. Nykyään kirkko on vain vaihtunut ravitsemusalan liikkeisiin ja tanssipaikkoihin.