Sotatoimet Syyriassa ja Ukrainassa ovat alkaneet hiertää Kiinaa.
Venäjän ja Kiinan varsin yhtenäinen rintama on rakoilemassa, uutisoi ulkopolitiikkaan perehtynyt Foreign Policy -lehti.
YK:n turvallisuusneuvostossa Kiina on perinteisesti vetänyt Venäjän kanssa yhtä köyttä.
Veto-oikeuttaan käyttäen kaksikko on useita kertoja torpannut yhtenä rintamana esimerkiksi Syyrian presidentti Bashar al-Assadin syrjäyttämiseen tähdänneet päätöslauselmat.
Pääasiassa nimettömiin diplomaattilähteisiin tietonsa perustavan Foreign Policyn mukaan maiden välejä hiertävät nyt etenkin Vladimir Putinin sotaretket Syyriassa ja Ukrainassa.
Syyriassa Assadin hallintoa tukeva Venäjä on pommittanut terroristijärjestö Isisiä ja siinä sivussa myös muita kapinallisryhmiä. Itä-Ukrainassa se lännen mukaan tukee separatisteja. Venäjä tosin on kiistänyt syytökset toistuvasti.
Foreign Policyn haastatteleman diplomaattilähteen mukaan kiistakapuloiden määrä kasvaa.
- Kiinan intresseissä ei ole se, että Venäjä voi miehittää Krimin tai tarjota näinkin vahvaa sotilaallista tukea Assadille.
- Jotain on todella tapahtumassa, diplomaatti arvioi maiden välejä lehdelle.
Toisen Foreing Policyn haastatteleman diplomaatin mukaan juopaa syventää se, että vankan jaetun ideologian sijaan Venäjä ja Kiina ovat pikemminkin "järkiavioliitossa".
- Mutta Venäjän ja Kiinan intressit eivät aina kohtaa, eivätkä ne voi aina äänestää yhdessä, diplomaatti sanoo lehdelle.
Eripuraa voivat kylvää etenkin Xi Jinpingin johtaman Kiinan taloudelliset intressit. Viime aikoina se on kasvattanut kaupankäyntiään esimerkiksi Ukrainan kanssa.
Kauppakumppaneita löytyy niin ikään Lähi-idästä. Siksi Peking kaipaisi Foreign Policyn mukaan Venäjän pommituskampanjan sijaan pikemminkin aiempaa uutterampaa diplomaattista ponnistelua myös Syyriassa.
YK:n turvallisuusneuvostossa yhteinen rintama ei olekaan enää poikkeuksetta pitänyt.
Venäjä joutui lehden mukaan yksinään teilaamaan esimerkiksi suunnitelmat saattaa Itä-Ukrainassa MH17-matkustajakoneen pudottajien saattamisesta vastuuseen sotarikoksista. Kiina äänesti tyhjää.
Syyskuussa kiinalaisdelegaatio ilmoitti Foreign Policyn lähteiden mukaan Ukrainan ulkoministerille olevansa valmis äänestämään maan turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi. Venäjä taas kampanjoi turhaan torpedoidakseen Ukrainan toiveet.
Orastavasta juovasta ja yksittäisistä erimielisyyksistä huolimatta yksi Foreign Policyn diplomaattilähteistä pitää dramaattisia muutoksia Venäjän ja Kiinan väleissä epätodennäköisinä.
Toisaalta Yhdysvallat on lehden mukaan länsiliittolaisineen rohkaissut Kiinaa ottamaan etäisyyttä Putinin Venäjään. USA:n intresseissä on kasvattaa näin Venäjään kohdistuvaa painetta, jotta se luopuisi Ukrainaa ja Syyriaa koskevista suunnitelmistaan.
Pidemmällä tähtäimellä juuri Ukraina ja Syyria rasittavat Kiinan ja Venäjän välejä, sanoo Brookings-instituutin Kiinan ulkopolitiikkaan perehtynyt tutkija Philippe Le Corre Foreign Policylle.
- Ne eivät ole niin monesta asiasta samaa mieltä.
- Venäjän talous kärsii, ja Kiina taas ei halua eristäytyä lännestä, koska se haluaa globaaliksi peluriksi.
Venäjän presidentin kantilta suunta on huolestuttava. Parhaillaan Putin kaipaisi ystäviä kenties kipeämmin kuin koskaan.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015102220545059_ul.shtml
Venäjän ja Kiinan varsin yhtenäinen rintama on rakoilemassa, uutisoi ulkopolitiikkaan perehtynyt Foreign Policy -lehti.
YK:n turvallisuusneuvostossa Kiina on perinteisesti vetänyt Venäjän kanssa yhtä köyttä.
Veto-oikeuttaan käyttäen kaksikko on useita kertoja torpannut yhtenä rintamana esimerkiksi Syyrian presidentti Bashar al-Assadin syrjäyttämiseen tähdänneet päätöslauselmat.
Pääasiassa nimettömiin diplomaattilähteisiin tietonsa perustavan Foreign Policyn mukaan maiden välejä hiertävät nyt etenkin Vladimir Putinin sotaretket Syyriassa ja Ukrainassa.
Syyriassa Assadin hallintoa tukeva Venäjä on pommittanut terroristijärjestö Isisiä ja siinä sivussa myös muita kapinallisryhmiä. Itä-Ukrainassa se lännen mukaan tukee separatisteja. Venäjä tosin on kiistänyt syytökset toistuvasti.
Foreign Policyn haastatteleman diplomaattilähteen mukaan kiistakapuloiden määrä kasvaa.
- Kiinan intresseissä ei ole se, että Venäjä voi miehittää Krimin tai tarjota näinkin vahvaa sotilaallista tukea Assadille.
- Jotain on todella tapahtumassa, diplomaatti arvioi maiden välejä lehdelle.
Toisen Foreing Policyn haastatteleman diplomaatin mukaan juopaa syventää se, että vankan jaetun ideologian sijaan Venäjä ja Kiina ovat pikemminkin "järkiavioliitossa".
- Mutta Venäjän ja Kiinan intressit eivät aina kohtaa, eivätkä ne voi aina äänestää yhdessä, diplomaatti sanoo lehdelle.
Eripuraa voivat kylvää etenkin Xi Jinpingin johtaman Kiinan taloudelliset intressit. Viime aikoina se on kasvattanut kaupankäyntiään esimerkiksi Ukrainan kanssa.
Kauppakumppaneita löytyy niin ikään Lähi-idästä. Siksi Peking kaipaisi Foreign Policyn mukaan Venäjän pommituskampanjan sijaan pikemminkin aiempaa uutterampaa diplomaattista ponnistelua myös Syyriassa.
YK:n turvallisuusneuvostossa yhteinen rintama ei olekaan enää poikkeuksetta pitänyt.
Venäjä joutui lehden mukaan yksinään teilaamaan esimerkiksi suunnitelmat saattaa Itä-Ukrainassa MH17-matkustajakoneen pudottajien saattamisesta vastuuseen sotarikoksista. Kiina äänesti tyhjää.
Syyskuussa kiinalaisdelegaatio ilmoitti Foreign Policyn lähteiden mukaan Ukrainan ulkoministerille olevansa valmis äänestämään maan turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi. Venäjä taas kampanjoi turhaan torpedoidakseen Ukrainan toiveet.
Orastavasta juovasta ja yksittäisistä erimielisyyksistä huolimatta yksi Foreign Policyn diplomaattilähteistä pitää dramaattisia muutoksia Venäjän ja Kiinan väleissä epätodennäköisinä.
Toisaalta Yhdysvallat on lehden mukaan länsiliittolaisineen rohkaissut Kiinaa ottamaan etäisyyttä Putinin Venäjään. USA:n intresseissä on kasvattaa näin Venäjään kohdistuvaa painetta, jotta se luopuisi Ukrainaa ja Syyriaa koskevista suunnitelmistaan.
Pidemmällä tähtäimellä juuri Ukraina ja Syyria rasittavat Kiinan ja Venäjän välejä, sanoo Brookings-instituutin Kiinan ulkopolitiikkaan perehtynyt tutkija Philippe Le Corre Foreign Policylle.
- Ne eivät ole niin monesta asiasta samaa mieltä.
- Venäjän talous kärsii, ja Kiina taas ei halua eristäytyä lännestä, koska se haluaa globaaliksi peluriksi.
Venäjän presidentin kantilta suunta on huolestuttava. Parhaillaan Putin kaipaisi ystäviä kenties kipeämmin kuin koskaan.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015102220545059_ul.shtml
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nyt lävähti ripulit Venäjän tiltujen housuun!
Kapina loppuu, kun Usan kapinaliset purkitetaan! Täysin ylläri baltiantiltuille!
Ryssät eivät saa muuta aikaan Syyriassa kuin tuhoa ja lisää pakolaisia Eurooppaan! Se ottaa pattiin venäjäkiimavajakkia ja muita ryssän trolleja!
Ei ole Kiinankaan intressissä peesata Venäjää joka asiassa. Venäjä ja Kiina ovat monessa asiassa toistensa kilpailijoita.