...esimerkiksi alle 12-vuotiaita ei voisi merkitä muodollisesti minkään yhdistyksen tai uskontokunnan jäseneksi? Esimerkiksi luterilaiset vanhemmat voisivat kastattaa lapsensa, opettaa lapselle uskontoa, viedä hänet luterilaiseen kirkkoon jne. Mutta virallis-juridissa yhteyksissä pitäisi sanoa esim. "Evlut kirkolla on 3,5 miljoonaa jäsentä, ja lisäksi jäsenillä noin 0,5 miljoonaa kastettua lasta.", vaikka arkikielessä sanoisikin "Evlut kirkolla on 4 miljoonaa jäsentä."
EN nyt puutu tässä siihen onko tieto väestötiedoissa, onko verotusoikeutta tms. Ihan vain näistä riippumatta kysyn onko välttämätöntä saada alaikäiset myös muodollisesti jäseneksi.
EN nyt puutu tässä siihen onko tieto väestötiedoissa, onko verotusoikeutta tms. Ihan vain näistä riippumatta kysyn onko välttämätöntä saada alaikäiset myös muodollisesti jäseneksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mites kansainväliset esimerkit lasten osalta menee? Ja käytännöt muissa uskonnoissa tai kirkkokunnissa?
Vapaissa suunnissa ei yleensä ole käytössä lapsikastetta (pl. metodistit Suomessa), mutta ne eivät muutenkaan pidä aivan yhtä tärkeänä muodollista jäsenyyttä. Muslimitkaan eivät ole, aikuisetkaan, erityisen vahvasti virallisesti järjestyneet.
Kysymyksellähän on isommin merkitystä vain, jos uskontokunnat erotellaan muista yhdistyksistä. Mahtaisiko tuo Suomessakaan kiinnostaa, jos olisi evlut kirkko ry.
(Varsinaisesti odotan vastausta va-liikkeen vastapuolelta. Onko uskonnonvapautta kunnioittavan valtion lain oltava sellainen, että vauva voidaan paitsi kastaa, myös liittää muodollisesti uskontokunnan jäseneksi? Minusta siis ei.)