http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1445484431709
Helsingin SanomatKuukausiliiteNytTV-ohjelmatTyöpaikatOikotieMetroHuuto.netHintaseuranta
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUKSET TILAA HESARIKommentit (57)Jaa
VIERASKYNÄSuomalaisen työn liitto: Maahanmuuttajat luovat uutta suomalaista työtä
PÄÄKIRJOITUS 23.10.2015 2:00 Päivitetty: 23.10.2015 11:05
Tero Lausala
VILLE MÄNNIKKÖ
Kirvesmies Onno Anti Virosta työskenteli YIT:n rakennustyömaalla vuonna 2013.
Yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa siihen, millaisena työskentely- ja asuinmaana Suomea pidetään ja ilman maahanmuuttajia talouden heikkenemistä on vaikeampi pysäyttää, kirjoittaa Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja Vieraskynä-palstalla.
Mitä yhteistä on Stockmannilla, Finlaysonilla ja Hackmanilla? Kaikki kolme ovat perinteisiä suomalaisia yrityksiä – ja maahanmuuttajien perustamia. Ne ovat myös esimerkkejä siitä, että ihmisten liikkumisesta on aina versonut jotain uutta.
Samaan aikaan kun maahanmuuttajat ovat perustaneet tänne yrityksiä, monet suomalaiset ovat lähteneet muualle. Runsaat sata vuotta sitten suomalaiset lähtivät sankoin joukoin Yhdysvaltoihin paremman tulevaisuuden toivossa. Sotavuosina lähetimme lapsiamme sotaa pakoon Ruotsiin, ja 1960–1970-luvuilla sadattuhannet lähtivät sinne työn perässä.
SANOMA NETWORK OPTIMIZER
Lukiolaisen äiti
Haaveena yliopisto, mutta lukio saisi mennä paremmin. Tässä ratkaisu!
www.tutorhouse.fi
Uutta kotia etsimässä?
Nyt pääset alkuun 5000 eurolla. Maksamme myös välityspalkkion puolestasi.
www.yitkoti.fi
Turvaa asuntokauppaan!
Kuntotarkastettu ja vakuutettu koti on turvallisin koti myydä.
www.raksystems.fi
Historiaan perehtyminen auttaa asettumaan muiden asemaan ja keskustelemaan maahanmuutosta.
Vaikeassa taloustilanteessa on inhimillistä ajatella, että meidän pitäisi järjestää ensin omat asiamme kuntoon. Meillä ei silti ole varaa käpertyä kuoreemme. Suomen on tulevaisuudessakin oltava kiinnostava kohde maahanmuuttajille.
Pakolaisten auttaminen on inhimillisen hädän kohtaamista. Samalla kun täytämme tämän velvollisuutemme, meidän on rohkaistava uusia opiskelijoita, työntekijöitä ja yrittäjiä saapumaan Suomeen. Tämän syksyn pakolaiskeskustelu ei ole omiaan luomaan avointa kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta.
Ilman maahanmuuttajia Suomen talouden heikkenemistä on entistä vaikeampi pysäyttää. Työvoimapula vaivaa jo nyt monia aloja. Rakenteellisen työttömyyden takia työmarkkinoilla on paradoksinen tilanne: vaikka maassamme on lähes 400 000 työtöntä, kaikilla aloilla ei ole tarpeeksi työntekijöitä.
Kansainvälinen konsultointiyritys Boston Consulting Group on arvioinut, että Suomi tarvitsee vuoteen 2030 mennessä 400 000 henkilötyövuotta lisää.
Jos nykyinen kehitys jatkuu, vuonna 2030 Suomessa on 104 huollettavaa jokaista sataa työntekijää kohti. Tämän epäsuhdan paikkaamiseksi tarvitaan selvästi nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Sen avulla voimme lisätä työn tarjontaa ja yrittäjyyttä sekä tehdä suomalaisesta työstä kansainvälisempää.
Suomessa asuu moniin muihin maihin verrattuna vähän ulkomaan kansalaisia. Heitä on noin neljä prosenttia koko väestöstä. Suurin osa Suomeen pysyvästi muuttaneista on EU:n kansalaisia. Yleisimmät syyt Suomeen muutolle ovat perhe, opiskelu ja työ.
Suomea ei pidetä erityisen houkuttelevana työskentelymaana: kansainvälisessä vertailussa Suomi on vasta sijalla 20 muiden Pohjoismaiden takana. Syitä on monia, kovista kielitaitovaatimuksista alkaen. Emme myöskään pidä riittävästi kiinni täällä opiskelleista ulkomaalaisista.
Maahanmuuttajilla on merkitystä elinkeinoelämälle paitsi työntekijöinä myös yrittäjinä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajat perustavat useammin yrityksiä kuin syntyperäiset suomalaiset.
Ilmiö on kansainvälinen: Yhdysvalloissa siirtolaiset perustavat yrityksiä kaksi kertaa enemmän kuin syntyperäiset yhdysvaltalaiset. Yhtenä syynä tähän tosin on se, että maahanmuuttajat ovat muuta väestöä heikommassa asemassa työmarkkinoilla.
Suomalaisen työelämän tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että Suomi on houkutteleva yhteiskunta. Globaalisaation kaudella valtioiden rajat ylittäviä työelämän muutosvoimia on mahdotonta pysäyttää. Tässä maailmassa valttikortteja ovat avoimuus ja herkkyys muutoksille.
Ihmisten liikkuminen luo tärkeitä verkostoja ja innovaatiota, piristää elinkeinoelämää ja lisää yhteiskunnan monimuotoisuutta.
Suomi tarvitsee ihmisiä, jotka tekevät työtä, perustavat yrityksiä, luovat lisää työpaikkoja ja kartuttavat verokertymää. Kaikkien panosta tarvitaan, oli syy Suomeen saapumiseen mikä tahansa.
On meistä kiinni, nähdäänkö Suomi maana, jossa kaikkialta tulleet ihmiset voivat tehdä työtä ja elää hyvää elämää vai pidetäänkö Suomea muuhun maailmaan epäluuloisesti suhtautuvana umpiona.
Yhteiskunnan yleinen ilmapiiri vaikuttaa paljon siihen, kokeeko ihminen olevansa tervetullut koko yhteiskuntaan, ei vain työyhteisöön. Siksi ei ole yhdentekevää, miten suhtaudumme pakolaisiin.
Tero Lausala
Kirjoittaja on Suomalaisen työn liiton
Helsingin SanomatKuukausiliiteNytTV-ohjelmatTyöpaikatOikotieMetroHuuto.netHintaseuranta
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUKSET TILAA HESARIKommentit (57)Jaa
VIERASKYNÄSuomalaisen työn liitto: Maahanmuuttajat luovat uutta suomalaista työtä
PÄÄKIRJOITUS 23.10.2015 2:00 Päivitetty: 23.10.2015 11:05
Tero Lausala
VILLE MÄNNIKKÖ
Kirvesmies Onno Anti Virosta työskenteli YIT:n rakennustyömaalla vuonna 2013.
Yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa siihen, millaisena työskentely- ja asuinmaana Suomea pidetään ja ilman maahanmuuttajia talouden heikkenemistä on vaikeampi pysäyttää, kirjoittaa Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja Vieraskynä-palstalla.
Mitä yhteistä on Stockmannilla, Finlaysonilla ja Hackmanilla? Kaikki kolme ovat perinteisiä suomalaisia yrityksiä – ja maahanmuuttajien perustamia. Ne ovat myös esimerkkejä siitä, että ihmisten liikkumisesta on aina versonut jotain uutta.
Samaan aikaan kun maahanmuuttajat ovat perustaneet tänne yrityksiä, monet suomalaiset ovat lähteneet muualle. Runsaat sata vuotta sitten suomalaiset lähtivät sankoin joukoin Yhdysvaltoihin paremman tulevaisuuden toivossa. Sotavuosina lähetimme lapsiamme sotaa pakoon Ruotsiin, ja 1960–1970-luvuilla sadattuhannet lähtivät sinne työn perässä.
SANOMA NETWORK OPTIMIZER
Lukiolaisen äiti
Haaveena yliopisto, mutta lukio saisi mennä paremmin. Tässä ratkaisu!
www.tutorhouse.fi
Uutta kotia etsimässä?
Nyt pääset alkuun 5000 eurolla. Maksamme myös välityspalkkion puolestasi.
www.yitkoti.fi
Turvaa asuntokauppaan!
Kuntotarkastettu ja vakuutettu koti on turvallisin koti myydä.
www.raksystems.fi
Historiaan perehtyminen auttaa asettumaan muiden asemaan ja keskustelemaan maahanmuutosta.
Vaikeassa taloustilanteessa on inhimillistä ajatella, että meidän pitäisi järjestää ensin omat asiamme kuntoon. Meillä ei silti ole varaa käpertyä kuoreemme. Suomen on tulevaisuudessakin oltava kiinnostava kohde maahanmuuttajille.
Pakolaisten auttaminen on inhimillisen hädän kohtaamista. Samalla kun täytämme tämän velvollisuutemme, meidän on rohkaistava uusia opiskelijoita, työntekijöitä ja yrittäjiä saapumaan Suomeen. Tämän syksyn pakolaiskeskustelu ei ole omiaan luomaan avointa kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta.
Ilman maahanmuuttajia Suomen talouden heikkenemistä on entistä vaikeampi pysäyttää. Työvoimapula vaivaa jo nyt monia aloja. Rakenteellisen työttömyyden takia työmarkkinoilla on paradoksinen tilanne: vaikka maassamme on lähes 400 000 työtöntä, kaikilla aloilla ei ole tarpeeksi työntekijöitä.
Kansainvälinen konsultointiyritys Boston Consulting Group on arvioinut, että Suomi tarvitsee vuoteen 2030 mennessä 400 000 henkilötyövuotta lisää.
Jos nykyinen kehitys jatkuu, vuonna 2030 Suomessa on 104 huollettavaa jokaista sataa työntekijää kohti. Tämän epäsuhdan paikkaamiseksi tarvitaan selvästi nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Sen avulla voimme lisätä työn tarjontaa ja yrittäjyyttä sekä tehdä suomalaisesta työstä kansainvälisempää.
Suomessa asuu moniin muihin maihin verrattuna vähän ulkomaan kansalaisia. Heitä on noin neljä prosenttia koko väestöstä. Suurin osa Suomeen pysyvästi muuttaneista on EU:n kansalaisia. Yleisimmät syyt Suomeen muutolle ovat perhe, opiskelu ja työ.
Suomea ei pidetä erityisen houkuttelevana työskentelymaana: kansainvälisessä vertailussa Suomi on vasta sijalla 20 muiden Pohjoismaiden takana. Syitä on monia, kovista kielitaitovaatimuksista alkaen. Emme myöskään pidä riittävästi kiinni täällä opiskelleista ulkomaalaisista.
Maahanmuuttajilla on merkitystä elinkeinoelämälle paitsi työntekijöinä myös yrittäjinä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajat perustavat useammin yrityksiä kuin syntyperäiset suomalaiset.
Ilmiö on kansainvälinen: Yhdysvalloissa siirtolaiset perustavat yrityksiä kaksi kertaa enemmän kuin syntyperäiset yhdysvaltalaiset. Yhtenä syynä tähän tosin on se, että maahanmuuttajat ovat muuta väestöä heikommassa asemassa työmarkkinoilla.
Suomalaisen työelämän tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että Suomi on houkutteleva yhteiskunta. Globaalisaation kaudella valtioiden rajat ylittäviä työelämän muutosvoimia on mahdotonta pysäyttää. Tässä maailmassa valttikortteja ovat avoimuus ja herkkyys muutoksille.
Ihmisten liikkuminen luo tärkeitä verkostoja ja innovaatiota, piristää elinkeinoelämää ja lisää yhteiskunnan monimuotoisuutta.
Suomi tarvitsee ihmisiä, jotka tekevät työtä, perustavat yrityksiä, luovat lisää työpaikkoja ja kartuttavat verokertymää. Kaikkien panosta tarvitaan, oli syy Suomeen saapumiseen mikä tahansa.
On meistä kiinni, nähdäänkö Suomi maana, jossa kaikkialta tulleet ihmiset voivat tehdä työtä ja elää hyvää elämää vai pidetäänkö Suomea muuhun maailmaan epäluuloisesti suhtautuvana umpiona.
Yhteiskunnan yleinen ilmapiiri vaikuttaa paljon siihen, kokeeko ihminen olevansa tervetullut koko yhteiskuntaan, ei vain työyhteisöön. Siksi ei ole yhdentekevää, miten suhtaudumme pakolaisiin.
Tero Lausala
Kirjoittaja on Suomalaisen työn liiton
Vastaukset 6
Vanhimmat
Todella. Pa**kaa.
Kirjoittajalta pyydetty teksti ja hän on käynyt S24:lta keräämässä suvakkien kootut selitykset.
Haluttiin taas tehdä "auktoriteettiartikkeli". Kaikkea on nähty sotaveteraaneista Saijonmaahan ja psykologi Lauermaan.
Tiesitkö että suvakeilla on joka maalle oma "shame story", häpeätarina. Historiaa kaivetaan ja tulkitaan miten sattuu parhaiten omaan agendaan sopimaan:
Pakolaiset -> sotalapset Ruotsiin. Kun maahan tulikin nyt vain miehiä, vaihdettiin levyä: 60-luvun muuttoliike Ruotsin tehtaisiin.
Unkarin ulkoministeriö julkaisi vastineen sikäläisten suvakkien luomalle häpeätarinalle:
http://www.kormany.hu/en/ministry-of-foreign-affairs-and-trade/news/situation-of-hungarian-refugees-in-56-is-not-comparable-with-current-mass-migration
Hyvin kirjoitettu!
Olen samaa mieltä näistä suvakkien kootuista selvityksistä. Kyllä ne keksii tekosyitä kun jo Eurooppa on aika sekaan.
http://mvlehti.net/2015/10/24/pauli-vahtera-niin-mina-mieleni-pahoitin/
Hesari haluaa olla niin suvaitsevainen että journalismi ei ole enää tunnu aidolta. Lännen media oli koonnut kuntapäättäjien mielipiteet ja siinä se totuus näkyy. Joka kolmas totesi että maahanmuuttajat työllistyvät huonosti jos ollenkaan. Tässä tilanteessa kun Suomessa on 370 000 työtöntä ei tarvi kunnosta järkeä että asian ymmärtää.
Noiden vanhojen yritysten omistajat tulivat maahan suuren rahamäärän kera tarkoituksenaan aloittaa teollinen toiminta Suomessa.
Miten ihmeessä näitä rahattomia onnenonkijoita voi verrata Fazeriin(saksal.), Finlaysoniin(skotti) tai Pauligiin(sveitsil.)!?
Yhtä naurettavaa on verrata suomalaisia sotalapsia tai evakoita Euroopan ulkopuolelta tuleviin elintasopakolaisiin.
Mitä yhteistä on Tero Lausalalla ja Hanna Sumarilla.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13903820/hyva-esimerkki-tyhmasta-mamuttajanaisesta