Mitä tarkoittaa "tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi" (Mark. 1:15)?
Mitä se parannus ja evankeliumin uskominen oikein on ja miten synnit saa anteeksi?
Miten Jumala vanhurskauttaa ihmisen?
Mitä se parannus ja evankeliumin uskominen oikein on ja miten synnit saa anteeksi?
Miten Jumala vanhurskauttaa ihmisen?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Se tarkoittaa pulinakerhon turhautuneisuutta kun parempaa tekemistä ei ole.
Kuuntele tästä Jukka Norvannon opetus.
http://www.rkk-sansa.net/raamattu-kannesta-kanteen/kirjat
Jeesus on meidän vanhurskautemme. Mikän muu vanhurskaus ei Jumalalle kelpaa. Siinä se.
Kyllä mutta aloittaja kysyi m i t e n vanhurskautetaan.
Ottamalla Jeesus vastaan.
Hellun-Lellun vastaus "ottaa jeesus vastaan".Ei kukaan voi ottaa Jeesusta vastaan,koska hän on taivaissa,isänsä oikealla puolella,odottamassa
käskyä isältään YAHWElta alkaa maapallon kansojen puhdistus,hävittäen
yli puolet jumalattomasta kansasta,ja sitten vielä yhden kolmanneksen
lisää.Jumalan sanan kyllä voi ottaa vastaan raamatusta,SE SIITTÄ.Kukaan
ei ole "uudesti-syntynyt"meidän aikanamme,se on turhaa hapatusta.
Jeesuksen voi ottaa vastaan. Hän on täällä
Joh 14:15 Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.
14:16 Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,
14:17 totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
14:18 En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne.
14:19 Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te näette minut; koska minä elän, niin tekin saatte elää.
14:20 Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä.
14:21 Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa, mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle."
14:22 Juudas, ei se Iskariot, sanoi hänelle: "Herra, mistä syystä sinä aiot ilmoittaa itsesi meille etkä maailmalle?"
14:23 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.
14:24 Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
14:25 Tämän minä olen teille puhunut ollessani teidän tykönänne.
14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.
14:27 Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.
14:28 Te kuulitte minun sanovan teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne.' Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi
Sinä olet ottanut vastaan sen uudestikastajien pseudo jeesuksen.
Vastaanottamisella olet vanhurskauttanut itsesi.
On aivan eri asia onko Jumala ottanut sinut vastaan?
Kyllä mä olen Jeesuksen oma. Tuosta pseudojeeuksesta en tiedä mitään, enkä sitä kuinka otetaan vastaan, niin kun en uudestikasteistakaan. Kummatkaan ei kiinnosta minua.
Parannuksen teko apostolien teoissa on ennen kaikkea muuta se että ihminen Kääntyy sydämessään Elävän Jumalan puoleen. Hän luopuu epäuskosta Jeesukseen Kristukseen. Hän uskoo Jeesukseen omana Herrana ja Vapahtajana ja ottaa Jeesuksen vastaan.
Hän siis tulee Jumalan luokse Jeesuksen kautta uskossa Häneen. Apostolit kehottivat kansaa uskomaan Jeesukseen. Tämä koska uskomalla Jeesukseen ihminen, suurikin syntinen, saa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimen ja veren tähden. Apostoleilla ei ollut mitään syntilistoja joista he käskivät kansaa tekemään parannuksen. He nuhtelivat kuulijoitaan siitä että he eivät olleet uskoneet Herraan Jeesukseen Kristukseen. Tästä synnistä he käskivät kansaa kääntymään pois ja uskomaan Jeesukseen. Tämä tietenkin siitä syystä että usko Jeesukseen vaikuttaa syntien anteeksiantamuksen. Jumala antaa synnit anteeksi sille, joka uskoo Jeesukseen Kristukseen.
Tästä johtuen he saarnasivat KRISTUSTA. Jumala oli siinä saarnassa mukana ja vaikutti ihmisissä uskoa ja rakkautta evankeliumin Sanaan, Jeesukseen Kristukseen. Rakkauden kautta he sitten saivat piston sydämeensä. He ymmärsivät että he olivat hyljänneet Todellisen Kuninkaansa ja Messiaansa ja Herransa. He olivat ristiinnaulinneet Hänet. Nyt he tekivät parannuksen tästä sielun kadottavasta synnistä. He uskoivat nyt Jeesukseen ja ottivat Hänet vastaan. Siitä oli seuraus PELASTUS ja Jumalan lapseus. Pelastus on Jeesuksessa Kristuksessa uskon kautta Häneen.
http://www.jaikal.se/48683146
>>>He ymmärsivät että he olivat hyljänneet Todellisen Kuninkaansa ja Messiaansa ja Herransa. He olivat ristiinnaulinneet Hänet.<<<
Raamattu todistaa että Jeesus Kristus on meidän kaikkien Herra ja Pelastaja ja Vapahtaja. Siksi meidänkin täytyy tehdä parannus sielujemme kadottavasta epäuskosta ja kääntyä Jumalan puoleen uskossa Jeesukseen ja ottaa Jeesus vastaan Herraksemme ja Vapahtajaksemme. Silloin olemme pelastetut.
Apt 10:36 "Sen sanan, jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen evankeliumia rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kaikkien Herra,"
Room 10:12 "Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat."
Johanneksen evankeliumi:4:42 "ja he sanoivat naiselle: "Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse olemme kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja.""
1 Tim 4:10 "Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien."
Haluan olla uskossa, mutta miten voi uskoa Jeesukseen, jos ei usko. Uskon kyllä, että Jeesus pelastaa ihmisen, mutta en usko sitä omalta kohdaltani. Kuinka voi uskoa, jos ei usko? Kertokaa.
Minä en pysty uskomaan. Sinä et pysty uskomaan. Kukaan ei pysty uskomaan. Lähtökohta ei ole ollenkaan sinussa. Se usko annetaan sinulle. Se tulee Jumalalta. Kaikki on kristillisyydessä lahjaa. Kuuliaisuuskin on Jumalan lahja.
Raamattu antaa selvän vastauksen.
"Jumala vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen "
Roomalaiskirje:3:26 "jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen"
http://www.jaikal.se/48683157
Aloittaja kyselee varmasti siksi tuota asiaa, koska on kahdenlaista opetusta tuosta kohtaa !
Siis oikea opetus on se, että siinä kehoitetaan tekemään parannus epäuskosta, eli siitä, että ei uskota Jumalan todistukseen Jeesuksen Ristin Työstä ja sovitus verestä !
Toinen täälläkin markkinoitu tulkinta on se, että ihmisen ensin pitää itse itseään parannella eli tehdä omassa lihassaan ja voimassaan parannusta kyllin, kelvatakseen sitten Jumalalle !
Jos noin olisi totuus, niin ihminen siis kykenisi omien "hyvien" tekojensa ja oman itsensä pyhittämisen kautta ja avulla tulemaan vanhurskaaksi eli Jumalalle kelpaavaksi !
Mutta näinhän asia ei toki ole !
Ihmisen tulee tulla täysin kelvottomana ja syntisäkkinä Jumalan luo ja siinä vedota Kristuksen valmiiseen ja täydelliseen työhön ja Kristuksen ansioon, eikä mihinkään omaan ja itsessään !
Kun ihminen syntinsä tunnustaa sydämestään ja kertoo Jumalalle haluavansa jättää edellisen syntielämänsä, ja anoo Kristuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä syntejään anteeksi, niin Kristuksen veri pesee sen ihmisen synnit pois ja se ihminen tulee siis sovitetuksi Jumalan kanssa täysin ilman omia ansioita eli itsessään täysin kelvottomasta tulee Jeesuksen Ristintyön ja sovinto veren kautta Jumalalle kelvollinen !
Uskoontulevalla ei voi eikä ole mitään omia ansioita, eli mikään itsensä ennalta parantelu tai parannuksenteko ei hyödytä yhtään mitään !
Siis siinä kohtaa kun Sanassa puhutaan parannuksen teosta, niin on kyse mielenmuutoksesta, eli evankeliumin vastaanottamisesta, siis evankeliumin, jota ei ennen ole uskottu !
Jumala siis pelastaa syntisen ihmisen sellaisenaan jumalattomana ilman ihmisen yhtäkään ansiota yksin armosta ja yksin uskosta. Niinkö???
Näin ymmärrän tekstisi. Ja oikein sinä todistat Raamatun mukaisesti. Uskoon tullut ihminen on laskenut pelastumisensa Kristuksen Jeesuksen varaan. Kristuksesta tuli hänen pelastuksensa päämies ja perusta; pelastus ja Pelastaja. Mutta miten tästä eteen päin??
Kun ihminen on siis tullut armosta ilman omia ansioita uskoon, Jumala on tehnyt hänestä pelastetun lapsensa, häneltä aletaankin nyt vaatimaan ansioita, ansioitunutta onnistunutta kilvoitusta jonka varaan lasketaan hänen lopulliselle pelastukselle (uusi) perusta, niinkö??? Näinhän sinun aikaisemmat kirjoitukset voidaan tulkita. Oletko nyt siirtänyt lopullisenkin pelastuksen perustan Jeesuksen varaan? Miksi olet aikaisemmin vaatinut uskovalta onnistumisia?
Roomalaiskirje:5:10-11 "Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut;
emmekä ainoastaan sovitetut, vaan vieläpä on Jumala meidän kerskauksemme meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta me nyt olemme sovituksen saaneet."
Jaikali, luovu jo katkeruudestasi ja lopeta vaahtoaminen !
Ei sinua itseäsi auta eikä hyödytä minun päälleni hyökkäily, vaan en kautta näkyy vain tuo sydämessäsi hellimä katkeruus ja viha !
Kirjoituksestasi päätellen taidat uskoa, ns. KPAP oppiin, eli kerran pelastunut on aina pelastunut eikä sitä pelastustaan voi menettää mukamas.
Onko näin Jaikali ?
>>>Jaikali, luovu jo katkeruudestasi ja lopeta vaahtoaminen !<<<
Jos minä löydän katkeruutta omasta sydämestäni, minä luovun siitä. Mutta en ole päästänyt katkeruutta sydämeeni, niin sitä ei siellä ole. Enkä minä vaahtoa, paremminkin sinä vaahtoat ja kirjoitat minulle pitkiä ojennustekstejä. Mutta ojentamisesi ei mene perille, niin se on turhaa. Ja syyn tiedät.
Joo, kyllä minä Jaikali jo syyn tiedän !
Syy on se, että et suostu itseäsi Herran edessä tutkimaan !
Se on se syy !
Älä viitsi valehdella Jaikali, jos sinulla ei olisi katkeruutta ja vihaa sydäemssäsi, et hyökkäilisi päälleni näin !
Ja vastaa nyt vain kysymykseeni, eli :
Kirjoituksestasi päätellen taidat uskoa, ns. KPAP oppiin, eli kerran pelastunut on aina pelastunut eikä sitä pelastustaan voi menettää mukamas.
Onko näin Jaikali ?
"Jeesuksen RISTIN TYÖSTÄ",mitä helvettiä se on,se RISTIN TYÖ ???Jeesus sanoi miehelle OTA VAATTEESI ja SEURAA MINUA (Jeesusta).Englannin-
kielisessä KING JAMES käännöksessä se on väärennetty, OTA RISTISI ja
SEURAA MINUA, (Jeesusta).Ettekö te pölvästit tajua mistään mitään.Olette
saatanan orjia uskoessanne johtajiinne,muuta en voi ilmoittaa.
Miksi rähjäät?
Lyhyesti sanottuna,"Mene, Äläkä Vast-edes Syntiä Tee ",siinä hieman alkua !
Parannus on kääntymistä pois kaikesta vääryydestä ja ilosanoma on se, että uhri karitsa on uhrattu maailman edestä ja Jumalan lupaama uusiliitto on vihitty alkaneeksi.
Tässä uudenliiton lupaus:
Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.
Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
Hesekielin 36
Kun Kristus oli sovittanut maailman synnit, puhalsi Hän opetuslapsilleen Pyhän Henkensä ja näin täyttyi tuo Jumalalta Hesekielin ja muiden profeetoiden kautta antama lupaus.
Uskon kautta tullaan vanhurskaiksi, mutta uskovan vanhurskaus on Kristuksen lahjoittama Pyhä Henki uskovassa ja Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka Häntä tottelevat.
Luther: "Oikea parannus on katumusta ja uskoa." Parannus on ensisijaisesti mielenmuutos, syntinen ihminen ymmärtää syntisyytensä, kokee siitä rehellistä synnintuntoa. Toisin kuin helluntailaisuus opettaa, synti ei poistu ihmisestä vasta kuin kuolemassa, sillä synti asuu lihassa, eikä liha käänny Jumalan puoleen, ei kadu, eikä tee parannusta. Siksi sen loppu on kuolema.
Katuva ihminen tuntee epätoivoa omasta itsestään, hän myöntää, ettei itse millään parannuksenteoillaan voi muuttaa itse itseään. Hän katuu, kokee synnintuntoa. Tässä kohden hänen tulee ymmärtää evankeliumi oikein.
Jeesus ei tullut tekemään meistä synnittömiä, tällainen on valheoppia. Hän tuli pelastamaan syntisiä. Synti pysyy meissä jo pelkästään siksi, ettemme ylpistyisi ja alkaisi luulla itseämme jopa Kristuksen vertaisiksi, jota jumalanpilkkaa saa mm. juuri tällä helluntaifoorumilla lukea. Synnintunto pitää siis kristityn nk. valvetilassa.
Tässä katumuksen ja epätoivon tilassa hän kuulee evankeliumin: Jeesus otti syntiemme rangaistuksen päällensä, jota me syntiset, uskon kautta Häneen pelastuisimme. Me pelastumme vain syntisinä, emme "vanhurskaina", tai sellaisiksi itse itsemme luulevina. Meistä ei koskaan tule itsessämme vanhurskaita. Edes usko ei anna meille meistä itsestämme lähtevää vanhurskautta.
Jeesuksen sovitustyö ei ollut "vain" ristintyö, vaan sovitustyön nk. "pakettiin" kuuluu paljon enemmän: kaiken uskonelämässämme tarvittavan Hän on edeltä tehnyt puolestamme ja me ainoastaan uskon kautta Häneen vastaanotamme sen.
Hän sovitti syntimme, jotta me syntisinä voisimme pelastua. Meille epäuskoisille Hän lahjoittaa uskon, "uskon jonka Jeesus vaikuttaa", tämä usko on yliluonnollista alkuperää, se ei ole omaa uskoamme. Hän otti kasteen puolestamme ja samoin me jokainen saamme lahjaksi kasteen Hänen Nimessään, tämä kasteenlahja annetaan jo pienillekin lapsille, vailla ihmisen omaa tekoa ja "uskoa". Meille jumalattomille Jeesus, uskon kautta lahjoittaa vanhurskautensa, tämä ei ole koskaan meidän omaa vanhurskauttamme, ei "palkkaa", eikä ansiotamme mistään omista teoistamme, tai edes uskostamme, vaan on yksistään Jumalan lahja meille, Jeesuksen lahjavanhurskauden kautta.
Eli: me emme ole mitään, eikä meistä itsestämme koskaan tule mitään. Vain tekopyhät puhuvat omasta uskostaan: "olen uskossa!", "olen sitä ja tätä!" ja johdattavat muitakin omaan eksytykseensä. Me emme siis ole mitään. Aloittaja, ymmärrä tämä: sinä et "hurskauden" näkökulmasta katsoen ole yhtään mitään, pelkkä syntisäkki ja tuiki jumalaton. Mutta pelastuaksesi sinun on, Jumalan kutsun kuullessasi, vastattava Jumalan puoleen, tunnustettava syntisi, sanoa: "Isä, ota minut vastaan!" (Ja Isähän ottaa vastaan, Hänhän juuri Itse sinua kutsuukin!) Tällöin, tässä mielenmaailman surkeuden tilassasi (johon sinun tulee jäädäkin, eikä heti ylpistyä!) sinä olet Jumalalle kelpaava, Kristuksen koko sovitustyöhön kätketty. Kuin maan alta otettu multainen peruna, synninsuosta nostettu onneton rääpäle, Jumalanlapsen kauniisiin villanuttuihin puettu.
Mitä nyt tapahtuu? Nyt alkaakin tapahtua: pysy sinä katumuksessasi juuri sellaisena kuin olet, äläkä yritä "parannella" itseäsi "Jumalalle kelpaavaksi", sillä syntinen ihminen ei sellaisenaan koskaan kelpaa Jumalle. Jumalalle kelpaa vain Jeesuksen sovitustyöhön luottava ja Häneen kätketty syntinen.
Nyt Jumala Itse, Pyhän Henkensä kautta alkaa muuttaa sinua (ja minua). Hän tekee koko työn. Meidän tulee olla hiljaa. Kertakaikkiaan olla tekemättä mitään! Ei yhtään avuliasta "parannuksentekoa"! Tällainen sotkee Jeesuksen omaa työtä! Kuin potilas joka kurkottelisi leikkauspöydällä kohti lääkärin veitsiä ja atuloita ja yrittäisi itse auttaa lääkäriä leikkauksessa, tuota tunaria, joka ei selvä kunnialla yhdestä umpisuolesta. Eihän se näin mene. Potilaan tulee maata tillintallin pöydällä ja antaa lääkärin toimia.
Näin myös "Jumala vanhurskauttaa jumalattoman." Näin Hän on vanhurskauttanut ja vanhurskauttaa myös minut.
Jopas oli voimakasta "evankeiumia" kun ei tarvitse eikä saa tehdä yhtikäs mitään ettemme vain häiritsisi Jumalaa, ja pelastus on taattu kunhan ei vain mene tekemään mitään. En olekaan ennen näin voimakasta Jumalaan luottavaa evankeliumin julistusta kuullutkaan. Sinä olet todellinen uskon sankari, totisesti. Uskosi on voimakkaampi kuin apostolien jotka käskivät ihmisiä kääntymään Jumalan puoleen uskossa Jeesukseen Kristukseen. He vielä käskivät uskoon tulleita ottamaan kasteen ja Pyhän Hengen. Ja sinun evankeliumin mukaan näitä tekoja ei saa tehdä koska Jumala voi häiriintyä???
Mutta sitä minä jäin ihmettelemään että sanooko Jumala uskovalleen että hän ei ole mitään, että hän on vain syntinen rääpäle? Mistä Raamatun luvusta tai jakeesta sinä sellaista olet löytänyt? Eikö Jumalan todistajan pitäisi puhua Jumalan sanaa, Jumalan sanoja, eikä omiaan? Siis, meidän tulisi puhua samoja asioita ja samalla tavalla kuin Jeesus Kristus;
1.Pietarin kirje:4:11 "Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja"
>>>Nyt Jumala Itse, Pyhän Henkensä kautta alkaa muuttaa sinua (ja minua). Hän tekee koko työn. Meidän tulee olla hiljaa. Kertakaikkiaan olla tekemättä mitään! Ei yhtään avuliasta "parannuksentekoa"!<<<
>>>Tällöin, tässä mielenmaailman surkeuden tilassasi (johon sinun tulee jäädäkin, eikä heti ylpistyä!) sinä olet Jumalalle kelpaava, Kristuksen koko sovitustyöhön kätketty. Kuin maan alta otettu multainen peruna, synninsuosta nostettu onneton rääpäle, Jumalanlapsen kauniisiin villanuttuihin puettu.<<<
Kun Jumala nostaa synnin suosta rääpäleen ja muuttaa syntistä rääpälettä, mihin suuntaan Hän muuttaa ihmistä? Jos hän on syntinen rääpäle ja Jumala tekee hänessä työtä, minkälainen syntinen rääpäle on sitten kun Jumalan työ on vähän edennyt?
Sitten ihmettelen sitä että miksi apostolit käskivät kansaa kääntymään Herran puoleen ja uskomaan Jeesukseen jos se kääntyminen ja usko sotkee Jumalan työtä meissä. Ja miksi sinä opetat että ei saa tehdä mitään vaikka Jo Johannes Kastaja käski kansaa tekemään tekoja joissa heidän parannuksensa näkyy?
>>>Aloittaja, ymmärrä tämä: sinä et "hurskauden" näkökulmasta katsoen ole yhtään mitään, pelkkä syntisäkki ja tuiki jumalaton.<<<
Missä Raamatussa näin sanotaan? Anna jae koska väittämä on kovin voimakas ja tärkeä. Jos sitä ei ole Raamatussa, HEITÄ SE ROSKIIN. Ota vastaan Jumalan Sanan ilmoitus ja välitä sitä kanssamatkaajillesi. Sillä Jumalan Sanassa on Henki ja elämä, ei sinun eikä minun opeissa.
Joh. 3:30 Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.
"Uskovainen", Kristuksen Apostoli Paavali kertoo näin itsestään:
Room 7:7 Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse". 8 Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut. 9 Minä elin ennen ilman lakia; mutta kun käskysana tuli, niin synti virkosi, 10 ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käskysana, joka oli oleva minulle elämäksi, olikin minulle kuolemaksi. 11 Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta. 12 Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä. 13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta. 14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen. 15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen. 16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä. 17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu. 18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei; 19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen. 20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu. 21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni; 22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin, 23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? 25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.
Room. 8: 1 Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
2 Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. 3 Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa, 4 että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen. 5 Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli. 6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha; 7 sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan. 8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset. 9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
>>Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka Häntä tottelevat.<<
Noin todella joissain Raamatun käännöksissä sanotaan. Tuo on vähän huono käännös. Se vie vähän sivuraiteille. Se vie ajatukset minuun itseeni, eikä Jeesukseen. Onkohan tuo 33/38 käännöksestä. Sama käännös sanoo myös;
"Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?"
Eli ensin tottelen Jumalaa ja sitten hän antaa minelle Hengen? Ei, vaan Jumala antaa minulle Hengen, joka vaikuttaa sen, että pidän hänen Sanansa, eli tottelen häntä.
Monet käännökset on enemmän tai vähemmän lakihenkisiä, tai jos ei nyt lakihenkisiä, niin ne kääntää katseen usein ihmiseen itseensä, eikä Jeesukseen.
Tässä vielä Biblian käännös, jotka on Hengen mukainen, koska lähtökohta on Jeesus, eikä ihminen. Vertailun vuoksi myös 33/38 käännös.
32 Ja me olemme näiden sanain todistajat, ja myös Pyhä Henki, jonka Jumala on niille antanut, jotka häntä kuulevat.(Biblia)
32 Ja me olemme kaiken tämän todistajat, niin myös Pyhä Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka häntä tottelevat."(33/38)
Joku on löytänyt Raamatusta ristiriitoja. Kyse ei ole siitä, vaan käännösvirheistä. Tässähän sitä kysytään ja vastaus ei ole totteleminen jonka seurauksena Pyhä Henki, vaan ensin Pyhä Henki joka vaikuttaa tottelemisen. Kaikessa uskonelämässä on lähtökohta Jumala. Jo sekin, että aloin etsiä Jeesusta, senkin vaikutti Jumala. Ja häneen pitää uskovan katsoa. Ei itseensä.
2 Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?
Pois kaikki itsensä paranteluyritykset. Pois kaikki eheytyshoidot ym. Nää vie aina katseen alaspäin, omaan itseensä.
Katse ylöspäin pois itsestä Jeesukseen ja siihen, mitä hän on tehnyt meidän edestämme ja mitä hän on, niin me muutumme hänen kuvansa kaltaiseksi yhä enemmän ja enemmän.
Milloin käännös on huono, milloin vika on tulkinnassa ja milloin missäkin.
Milloin sinä katsot omaan sydämeesi!Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi!
Miksi täällä monet uskovat lyövät toista uskovaa Raamatulla päähän? Et varmasti sanoisi jaripekalle kasvotusten noin. En puolusta jaripekan oppeja, Mutta minä ihmettelen kun niin monet uskoa tunnustavat lyövät kovasti toista uskoa tunnustavaa. Ja käyttävät vielä Jumalan Sanaa lyömäaseena. Ei sellainen ole keskustelua, Eikä Sana ole annettu lyömäaseeksi. Ei sitä ole tarkoitettu käytettäväksi taistelussa oman tulkinnan ja opin puolesta.
Jumalan Sanan tulee saada käyttää uskovaa eikä uskova käytä Jumalan Sanaa. Ja kun uskova tuo Jumalan Sanaa, se tulee tapahtua rakkauden kautta rakkaudessa. Aivan niin kuin Jeesuskin lähestyi ihmisiä rakkauden kautta ja rakkauden vaikutuksesta. Jos meillä on kaikki tieto, täydellinen oppi, mutta meillä ei ole rakkautta, mitä se meitä hyödyttää? Jeesus sanoi että ilman minua te ette voi mitään tehdä. Jumala on rakkaus. Jeesus on Jumalan rakkaus ruumiillisessa näkyvässä muodossa. Ilman rakkautta, Jumalaa, emme ole yhtään mitään.
Pyhän Hengen täyteydessä kukaan uskova ei käytä Raamattua lyömäaseena. Pyhä Henki meissä vaikuttaa Hengen hedelmää. Hengen hedelmä on rakkaus. Toivottavasti sinä olet uskossa varttunut henkilö ja huomaat erheesi. Minäkin olen tehnt paljon virheitä. Olen huomannut paljon pois panemista kun olen katsonut peiliin. Olen sitten pyrkinyt poistamaan omia tukkeja omista silmistä. Siinä Jeesus auttakoon meitä itsekutakin.
Sinä olet päässäsi muokannut Kristuksen vastaamaan omaa ihanne kuvaasi Hänestä. Julistat kyllä armoa armon perään, mutta Totuutta et tunne, koska myös sinun sydämesi on väärä.
Luulet, että Jumalan rakkaus ei aseta rajoja. Se ei sano suoraan mitään, sallii kaiken ja taputtaa vain päähän. Sinun tuntemasi rakkaus ei ole mitään muuta kuin maailman rakkautta, sillä ei ole mitään tekemistä Jumalan rakkauden kanssa. Teille Kristus on vain pahuuden verhona.
Siellä tulkitaan Sanaa missä ei ole Pyhää Henkeä.
Uskon tulee olla yhtä pitävä Jumalan Sanan kanssa, muutoin se usko ei ole mitään muuta kuin uskonnollisuutta.
"Aivan niin kuin Jeesuskin lähestyi ihmisiä rakkauden kautta ja rakkauden vaikutuksesta."
Kun ihminen antaa sydämensä kokonaan Herralle, eikä pidä kiinni mistään vääryydestä vaan suostuu hylkäämään kaiken sen, ajaa silloin Kristus sieltä ruoskalla pois kaiken vääryyden, niin kuin Hän puhdisti Isänsä temppelin silloin, niin Hän puhdistaa vielä tänäkin päivänä.
Sauva ja vitsa, Totuus ja Armo. Ei ole toista ilman toista.
"Olen huomannut paljon pois panemista kun olen katsonut peiliin."
Huomaaminen ei riitä ellei sitä hylkää kokonaan.
Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja HYLKÄÄ, se saa armon.Snl 28
Minä olen malkani, poistanut silmästäni.
Poista sinäkin se kokonaan ennen kuin muille neuvot tietä.
jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat.
Uskon kautta:
Room. 4:13-25, 5:1-2
"Aabraham...oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää. Sentähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi. Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin, vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava, kun uskomme häneen, joka kuolleista herätti Jeesuksen, MEIDÄN HERRAMME, joka on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja KUOLLEISTA HERÄTETTY MEIDÄN VANHURSKAUTTAMISEMME TÄHDEN. Koska me siis OLEMME USKOSTA VANHURSKAIKSI TULLEET, niin meillä on RAUHA JUMALAN KANSSA meidän HERRAMME JEESUKSEN KRISTUKSEN KAUTTA, jonka kautta me myös olemme päässeet tähän armoon, jossa me olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
Juuri näin. Tähän perustuu lutherilainen, Martti Lutherin vanhurskauttamisoppi.
Ei tekojen vanhurskaus, vaan uskon vanhurskaus. Lahjavanhurskautusta luonnollisesti seuraa monenlainen "puhdistuminen", mutta se ei saa olla ihmisen, laintekojen kautta itselleen hankkimaa lainvanhurskautta, vaan Kristuksen, eli Jeesuksen, Pyhän Hengen kautta vaikuttamaa todellistaa Uutta luomusta. Kuitenkaan tämä ihmisessä oleva Uusi luomus ja kuinka uusi se on, tai paljonko vanhaa on jäljellä, ei ole se pelastuksen ehto.
Pelastuksen ehto on Jeesus Kristus, Jumalan tahto, Hän tietää kenet on pelastanut ja kuka ulkoisesti hurskaassakin joukossa jäi kadotuksen lapseksi. Raamatun aikaan Jeesus kutsui läheisimmikseen 12 opetuslasta, mutta yksi heistäkin osottautui perkeleeksi.
"Herra, sano, kuka se on! Enhän se vaan ole minä?!"
Tätä Uutta luomusta ei ihmissilmä havaitse, sillä liha (silmä) näkee kaiken lihan näkökulmasta: ulkoisia tekoja, valkeaksi kalkittuja hautoja. Jeesuksen vaikuttama usko, Pyhän Hengen armolahjojenkin kautta, näkee - jos niin on tarkoitus - uskon vanhurskauden.
Kuitenkaan, se ei ole ensisijaista, mitä me olemme, vaan mitä Jeesus On.
Lutherilainen kirsu julistaa evankeljumia. Kiitos. Näin minäkin uskon.
Eikö tässä ole kysymys mielenmuutoksesta, jossa ihminen päättää kääntyä Jumalan puoleen. Ihminen ei elä enää ilman Jumalaa, vaan tekee parannuksen, eli ottaa vastaan pelastuksen Jeesuksessa... uskoo evankeliumin. Ilman tätä parannusta ei voi pelastua.
Olispä tämä kaikki saarnaamisen vimma tuolal ihmisten joukossa!
mutta ei siellä ei ole mitään, hiljaisuus siellä on evankeliumin suhteen.
ja syykin on selvä, säätötuolissa on helppo olla uskon sankari ja teolokian kaikkiosaava, kynttiläkin voi jopa palaa silmien näkyvissä ja ah sitä hurskautta.