Lähes puolet suomalaisista on rasisteja. He ovat valmiita sulkemaan rajat maahanmuuttajilta ja karkottamaan heidät maasta.
Harva muistaa, että lähes 100 000 suomalaislasta sai turvapaikan sodan aikana Ruotsista, Tanskasta ja Sveitsistä. Ruotsi otti hoitoonsa myös Lapin asukkaat syksyllä 1944, kun Suomi kävi sotaa saksalaisia vastaan.
Kymmeniä tuhansia suomalaisia pakeni Venäjälle 1918, kun Saksasta palanneet jääkärit tulivat tänne panemaan toimeen kansanmurhaa kansalaissodan päätteeksi.
Suomalaisia elintasopakolaisia ja heidän jälkeläisiään on Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa pitkälti toista miljoonaa. Neuvostoliittoon paenneet punikit Stalin tapatti vielä perusteellisemmin kuin mihin lahtarit pystyivät Suomessa.
Suomalaisesta rasismista löytyy esimerkkejä kaukaa. Koululapset opetetaan laulamaan, että ”leipä vieraan karvast ois ja sana karheaa”. Ryssät ja laukkuryssät saavat kuulla kunniansa jo koulukirjoissa.
Kun Kronstadtin laivastotukikohdassa puhkesi matruusien kapina 1921, 6 400 sotilasta pakeni Suomeen. Valtaosa heistä palasi armahduksen turvin Neuvostoliittoon, mutta 1 600 jäi pysyvästi Suomeen.
Kapinan kukistumisen jälkeen Suomessa alkoi mielenkiintoinen keskustelu. Rodullisesta puhtaudesta kiinnostuneet pelottelivat, että Suomi on vaarassa, kun niin paljon venäläisiä jää tänne. Väitettä tuki Uppsalan yliopiston rotuhygienian professori. Ruotsissa ja Suomessa oltiin kiinnostuneita rotuhygieniasta jo kauan ennen kuin Hitleristä oli kuultukaan.
Kronstadtin kapinan kukistamiseen liittyy mielenkiintoinen yksityiskohta. Kun puna-armeijan ensimmäinen hyökkäys torjuttiin, venäläiset laittoivat toisen hyökkäyksen yhteyteen Leningradin suomalaisen punaupseerikoulun oppilaat valvomaan, ettei kukaan hyökkääjistä peräänny. Tästä menetelmästä tuli myöhemmissä sodissa venäläisten pysyvä taktiikka.
Jos vihollinen ei ampunut hyökkääjää, omat tekivät sen.
Suomenruotsalaisia on totuttu pitämään suvaitsevampina kuin suomalaisia. Mitähän ajattelee sekin Inkoossa asunut afrikkalaistyttö, joka piti 8-vuotispäivät naapureilleen ja luokkatovereilleen. Hän istui yksin kakkujen, limonadien ja karamellin keskellä kyynelehtien, kun kukaan ei tullut synttäreille.
Suomalaiseen rotuajatteluun kuului sekin, kun aloimme osallistua maailmalla kauneuskilpailuihin. Suomen kauneimmiksi valittiin pitkiä vaaleita kaunottaria. Yksi heistä, Ester Toivonen, valittiin 1934 Miss Euroopaksi, ja hänet opetettiin sanomaan kansainväliselle lehdistölle, että emme ole slaaveja. Lausunnossa oli oma komiikkansa, sillä Esterin isä oli Haminan venäläisen soittokunnan kornetisti.
Esterin veli olisi menestynyt rumuuskilpailussa, sillä hän oli Valdemar Liljeström, Metalliliiton perunanenäinen puheenjohtaja, jolla oli viinan syömä ääni ja kasvot.
Harva muistaa, että lähes 100 000 suomalaislasta sai turvapaikan sodan aikana Ruotsista, Tanskasta ja Sveitsistä. Ruotsi otti hoitoonsa myös Lapin asukkaat syksyllä 1944, kun Suomi kävi sotaa saksalaisia vastaan.
Kymmeniä tuhansia suomalaisia pakeni Venäjälle 1918, kun Saksasta palanneet jääkärit tulivat tänne panemaan toimeen kansanmurhaa kansalaissodan päätteeksi.
Suomalaisia elintasopakolaisia ja heidän jälkeläisiään on Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa pitkälti toista miljoonaa. Neuvostoliittoon paenneet punikit Stalin tapatti vielä perusteellisemmin kuin mihin lahtarit pystyivät Suomessa.
Suomalaisesta rasismista löytyy esimerkkejä kaukaa. Koululapset opetetaan laulamaan, että ”leipä vieraan karvast ois ja sana karheaa”. Ryssät ja laukkuryssät saavat kuulla kunniansa jo koulukirjoissa.
Kun Kronstadtin laivastotukikohdassa puhkesi matruusien kapina 1921, 6 400 sotilasta pakeni Suomeen. Valtaosa heistä palasi armahduksen turvin Neuvostoliittoon, mutta 1 600 jäi pysyvästi Suomeen.
Kapinan kukistumisen jälkeen Suomessa alkoi mielenkiintoinen keskustelu. Rodullisesta puhtaudesta kiinnostuneet pelottelivat, että Suomi on vaarassa, kun niin paljon venäläisiä jää tänne. Väitettä tuki Uppsalan yliopiston rotuhygienian professori. Ruotsissa ja Suomessa oltiin kiinnostuneita rotuhygieniasta jo kauan ennen kuin Hitleristä oli kuultukaan.
Kronstadtin kapinan kukistamiseen liittyy mielenkiintoinen yksityiskohta. Kun puna-armeijan ensimmäinen hyökkäys torjuttiin, venäläiset laittoivat toisen hyökkäyksen yhteyteen Leningradin suomalaisen punaupseerikoulun oppilaat valvomaan, ettei kukaan hyökkääjistä peräänny. Tästä menetelmästä tuli myöhemmissä sodissa venäläisten pysyvä taktiikka.
Jos vihollinen ei ampunut hyökkääjää, omat tekivät sen.
Suomenruotsalaisia on totuttu pitämään suvaitsevampina kuin suomalaisia. Mitähän ajattelee sekin Inkoossa asunut afrikkalaistyttö, joka piti 8-vuotispäivät naapureilleen ja luokkatovereilleen. Hän istui yksin kakkujen, limonadien ja karamellin keskellä kyynelehtien, kun kukaan ei tullut synttäreille.
Suomalaiseen rotuajatteluun kuului sekin, kun aloimme osallistua maailmalla kauneuskilpailuihin. Suomen kauneimmiksi valittiin pitkiä vaaleita kaunottaria. Yksi heistä, Ester Toivonen, valittiin 1934 Miss Euroopaksi, ja hänet opetettiin sanomaan kansainväliselle lehdistölle, että emme ole slaaveja. Lausunnossa oli oma komiikkansa, sillä Esterin isä oli Haminan venäläisen soittokunnan kornetisti.
Esterin veli olisi menestynyt rumuuskilpailussa, sillä hän oli Valdemar Liljeström, Metalliliiton perunanenäinen puheenjohtaja, jolla oli viinan syömä ääni ja kasvot.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Imemunaa, stoppi mustalaisille ja albaaneille ja muille elintaso ketkuille!
Persut ottavat joka päivä Suomeen lisää maahanmuuttajia.
Espoon nero, karpaasien karpaasi, lääkärien lääkäri, takinkääntäjien takinkääntäjä Timo ottaa vielä lisääkin!
Partalapset tuhoavat yhtenäiskulttuurimme!
Suomi on jo tuhottu nykyhallitiksen toimesta.