Bussi Hietsuun?

Keskustasta Seurasaareen ajava bussi n:o 24 ajaa nykyisin Hietaniemen kautta.

Kätevä, kaunis ja kulttuuripitoinen reitti. Pysäkki esim. Sokoksen edessä Mannerheimintiellä. Siitä se ajaa Arkadiankatua ja Pohjoista Rautatienkatua pitkin Marian sairaalan kautta koukaten Hietaniemeen.
Hietaniemen hautausmaalta se jatkaa Hietsun uimarannan ohi rantoja pitkin Sibeliusmonumentin ohi Meilahteen ja edelleen Seurasaaren portille ja Tamminiemen museon eteen.

24 eli entinen ”oravalinja”.

Löysin virheen haussa. Laitoin päämäärä Hietaniemen hautausmaa. No sen osoite on Hietaniemenkatu 1 ja siihen Mechelininkadun kulmaan haku kohdisti ja esitti sporaa 8. Sen takia ei näyttänyt busaa, kun tulen pohjoisesta. On näköjään 24, 24S ja 24X eri reiteillä. Kiitos paljon avusta.
http://linjakartta.reittiopas.fi/#?mapview=map&line=1024 1,1024 2
http://aikataulut.reittiopas.fi/linjat/fi/h24.html

Viime kesänä ajoin 24:lla Seurikseen. Samassa bussissa olleet ulkomaalaiset turistit huudahtelivat ääneen, kun näkivät upeita puistoja ja rantamaisemia.

Reitti muuttuu mielenkiintoiseksi jo ennen Marian sairaalaa. Entisen Leppäsuon suon ja jättömaan paikalle on noussut rohkealla kädellä suunniteltuja uusia ja moderneja kerrostaloja, jotka sopivat jännällä tavalla vanhaan miljööseen, varsinkin Malminkadun päässä olevan vanhan Jugend-talon kaveriksi.

Olen asunut lähikortteleissa jo 1950- ja 1960-luvuilla ja kulkenut silloisen junaradan yli ja Leppäsuon läpi koulumatkallani. Nyt hämmästyin positiivisesti nähdessäni alueen uuden ilmeen.

Hietaniemenkadulla ja Väiskin kentän kontalla alkaa bussireitin vehreä osuus, joka jatkuu rantoja seuraten Seurasaareen asti. Hieno uusi reitti!

Veljeksiä en muista, mutta kadun loppupäästä tunsin poikia kyllä. Mutta kaikkien pikkujannujen (5-10 v) kanssa pelattiin ja luisteltiin kentällä. Kadun alkupäästä muistan n:o 1:ssä asuneen radiokuunnelmista tutun äänen, eli näyttelijä Kauko ... :n. Mukava ja leppoisa mies, joka joskus rupatteli kanssamme kun kuljimme ohi.

Päiväkodissa en ollut, ihan kotona oltiin. Muistan hämärästi tuon rötiskön kun mentiin ohi Hietsuun. Esson huoltamon muistan paremmin (nykyisin tankkaan joskus auton siinä...) ja kun Perhon talo rakennettiin. Siihenhän tuli myös konditoria, josta sai herkullisia wienereitä..

Hienoa seutua tuo puistomainen alue, joka jatkuu rantoja pitkin vaikka kuinka kauas. Siksi tulimme sinne kesäisin uimaan, pyöräilemään ja pelaamaan pelejä, ellei menty Kaivarin tai Suomenlinnan suuntaan. Tuli vietettyä lapsuus aika keskellä kaikkea. Sama juttu tietysti kaikilla kantakaupungissa asuneilla pikkukavereilla. Stadi oli aika snadi silloin.

Väiskin loppupäästä en tuntenut ketään, kun ei ollut samalla luokalla eikä kentällä yleensä tultu esiteltyä futiksessa missä kukin tarkasti asui. Lemminkäisenkujan mäessä asui joku, mutta en muista nimeä. Se loppupää oli jotenkin ”kuollut kulma”, kun en muista koskaan nähneeni kenenkään liikkuvan niistä taloista vaikka kouluun ja pois kuljin sen edestä. Tuli kait sellainen mielikuva, että olivat niin ”hienoja” ettei heidän tarvinnut töissäkään käydä. Näyttelijää en tunnista. Esso liittyi elämääni vasta sitten aikuisena autolla, mutta nykyisin en asu lähellä, joten ei tule enää käytyä.

Kaikki puistojen nurmikot oli ympäröity vaijereilla ettei vaan päässyt tallomaan ja ärhäkkäät vaksit kiersivät valvomassa. Karmean säntillistä ja täsmällistä aikaa, mutta taas toisaalta lapsilla oli paljon enemmän vapauksia liikkua omatoimisesti paljon laajemmalla alueella kuin nykyään ja urheilua harrastettiin paaaaaaljon. Eipä paljoa urheilla tänä päivänä http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015110320604136_uu.shtml

Nykyisin näkyy ettei tuo kävely tai lojuminen haittaa yhtään nurmikoita. Oli juhlaa sitten joskus myöhemmin, kun pääsi pelaamaan fudista tuohon tasaiselle nurmelle Kappelin ja Väiskin kentän väliin http://tinyurl.com/ppbv57h ja Väiskin alkupään edessä keinupuiston nurmikolle eikä tarvinnut pelata pölisevällä hiekkakentällä.

Hietaniemenkadulla oli puutaloja, jotka olivat kunnan vuokrataloja. Myöhemmin olen nähnyt niitä nimitetyn Tölikan Kuntsi, mutta en ole löytänyt nimityksen alkuperää. http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=13061&action=showcomments Joku koulukaveri asui niissä ja kerran kävin kylässä. Muistan vain hiukan homeisen tuoksun hirmu kapeassa portaikossa. Ne olivat samanlaisia kuin kunnan vuokra-asunnot Ruoholahdenkadulla ja Kalliossa Fleminginkadulla ja niitä nimitettiin kait vuokrasumman mukaan Sadan markan villoiksi. Onko sinulla jäänyt jostain hihaan tieto mistä näiden nimitys Kuntsi? Alku Kun... voisi viitata kunnalliseen ja jotain.

Se rötiskö Leppäsuolla eli päiväkoti. Luulin sen kasarmin ( vähän pelottava naperolle ) rakennetun sodanjälkeisten suurten ikäluokkien takia, mutta löysin juuri kuvan 20-luvulta, jolloin Meklun korkeita kerrostaloja vasta rakennettiin ja se näkyy jo silloin kuvan keskellä, takana Marian sairaala. On niiden korkeiden talojen rakentamisessa väännetty hikeä, kun ei vielä tunnettu nostureita https://hkm.finna.fi/AJAX/JSON?method=getImagePopup&id=hkm.HKMS000005:km00365b&index=0&size=large Tällä palstalla on muuten ollut joku, jonka olikohan isoisä on suunnitellut monia näistä Meklun taloista ( käsitin Esson ja Caloniuksen välillä ).

”Hienoa seutua tuo puistomainen alue” Sen tajusi vasta sitten aikuisena miten upeassa paikassa sai lapsuuden viettää, kun on tullut asuttua pitkin muuallakin ( enimmäkseen Töölössä ). Kerran perhe erehtyi vuodeksi pois Pitäjänmäen taakse omakotitaloon, mutta todettiin kauhunsekaisin tuntein, että täytyy äkkiä päästä pois takaisin Stadiin.

Harmi, kun nämä junantuomat suunnittelijat haluavat tiivistää katurakennetta tehokkuuden nimissä ja luulenpa, että se merkitsee paljon myös puistojen ja rantojen kaventumista tai rakentamista. Heillä kun ei ole historiallista sidettä Helsinkiin ja kokemuksia muuta kuin opiskeluajalta ja jälkeen.

Totta, että Väiskin kentällä oltiin yleensä vain naamatuttuja tai tunnettiin etunimeltä: Rami, Mara, Pekkis, Kaitsu, Stidi jne., eikä tiedetty missä kukin asui. Muutamia poikia tunsin, asuivat kentän laidalla Sammonkadun päässä. Mutta nopeasti saatiin matsi käyntiin: kavereita riitti, jenkkikassit maalitolpiksi ja kohta hiekka pölisi! Ei ihme, että isompana cooperissa meni aina yli 3000. Ilokseni huomasin viimeksi, että pitkään autiolta näyttänyt Väiski on saanut vihreän tekonurmen, joka vilisi nappuloita. Urheilevat taas... Ainakin osa nuorista. Saavat hyvän kunnon eikä tarvi pyöriä hiekkapilven keskellä.

N:o 1:ssä asunut näyttelijä oli "Herra Ääni", Radioteatterista tuttu. Ulkonäöltä ei moni tuntenut. Äänen tunsivat kaikki. Jos hän jutteli, tuli tunne kuin olisi keskellä Kankkulan Kaivoa tms. kuunnelmaa. Myöhemmin Herra Ääni näkyi mm. Komisario Palmu -filmeissä konstaapelina.

Mielenkiintoinen tuo valokuva 1920-luvulta Leppäsuolle päin. Näkee, millaista oli olla raksalla. Maansiirtokin tapahtui hevosvoimalla. Tiilet kannettiin selässä kerroksiin. Naiset kantoivat, miehet muurasivat. Ja tiiliä Meklun punatiilitaloihin meni paljon.

Kuvan ottohetkellä tuossa Leppäsuolla olevassa 1800-luvun lopulla rakennetussa kolmikerroksisessa puutalossa oli vielä perheasuntoja. Sehän muutettiin lastentarhaksi 1930-luvulla. Muistan miten vanhaa taloa pidettiin kummitusmaisena ja se kierrettiin mielellään Meklun toiselta puolelta. Se näytti aina tyhjältä. Hämmästyin kun huomasin, että se toimi lastentarhana 1976 saakka, jolloin talo purettiin.

Moni ei tiedä, että Leppäsuolla on toiminut kauppapuutarha, aikanaan Suomen suurin. Kyseinen Steniuksen Puutarha sijaitsi tuon Leppävaaran Lastentarhan vieressä. Se oli olemassa vielä valokuvan aikaan. Sen perustanut puutarhuri Stenius oli opiskellut Köpiksessä ja Pietarissa. Hän perusti Helsingin ensimmäisen kukkakaupan, suunnitteli puutarhoja ja mm. Turun Vartiovuoren puiston ja vaikutti Haagan huvilakaupungin syntymiseen. Hänen poikansa pani alulle Munkkiniemen rakentamisen.

Vanhat tädit kertoivat 1950-luvulla hienoista ruusuista, joita Leppäsuolla aikanaan kasvoi ja sai ostaa. Joidenkin yo-ruusutkin olivat sieltä. Ihmettelin juttuja, koska Leppäsuo oli tyhjä paikka keskellä kaupunkia, joutomaata. Mutta panin merkille, että siellä oli poikkeuksellisen rehevä maaperä ja rikas kasvisto. Keräsinkin herbaarioni melkein kaikki kasvit sieltä. Samalla kohdalla on nyt HOAS:n opiskelija-asuntoja.

Hietaniemenkadun alapäässä olleita puutaloja en olisi muistanut ilman valokuvaa. Sieltä en tuntenut ketään. Sen sijaan Ruoholahden Sadan markan villoissa asui pari koulutoveria. Talvisin oli kuulemma hiton kylmä, kakluuneissa ei riittänyt lämpö ja yöksi piti ottaa nukkumakaveriksi kuumavesipulloja. Mutta pihat olivat hienoja kesällä syreenipensaineen. Syreeneitä ei meillä Kampin kerrostaloissa ollut, vaikka oli lämmitys, kylppärit, veräjähissit, seinämaalauksin koristellut rappukäytävät, "pariisilaiset" kattonäkymät ja kivijalassa sijaitsevat ruokakaupat.

Isäni (asui Väiskillä 1930-luvulla) kertoi, että nimi Tölikan Kuntsi tuli nimenomaan Kunnallisista Vuokrataloista. "Kuntseja oli muuallakin kuin Töölössä". Ilmeisesti nämä oppikouluikäiset Tölikan kundit kutsuivat kunnan vuokrataloja keskenään sillä nimellä, ja nimi vakiintui niinkuin Väiski, Hietsu, Seuris jne., kunnes puutalot purettiin ja se sukupolvi poistui vanha slangi mukanaan.

Kadun toisella puolella olevasta Domus Academicasta (ja sen lukusalista) käytettiin omana opiskeluaikanani nimeä "Domma". Siellä näin monta tuttua, joiden kanssa oli skideinä futattu tai skrinnattu Väiskillä.

Nyt tämä alue näyttää minusta mielenkiintoiselta uusine rakennuksineen. Sille on alkamassa taas uusi elämä. Toivottavasti Hietaniemen suunnalla olevaa hienoa puistomaista aluetta kunnioitetaan ja koko ranta Seurasaareen asti säilyy vihreänä.

Tässä muutamia hajanaisia muistikuvia ja mietteitä. Ehkä joku junantuoma suunnittelijakin sattuu lukaisemaan näitä juttujamme ja saa vähän taustaa, Stadiin.

Tuo Kuntsi-nimi hämäsi, kun kotikorttelissa oli tuttu perhe, jolla oli sama nimi ja olisi saattanut olla vaikka isännöitsijä noissa taloissa. Sadan markan villoista sanoin aikaisemmin, että oli kait vuokrasumma, mutta tuossa kuvateksti puhuu, että ”lunastettava osakkeensa sadalla markalla”. Viittaisi, että olivat omistusasuntoja, mutta rakentaja oli kunnallinen http://aijaa.com/kw6D8V

Samoin oli ”lämmitys, kylppärit, veräjähissit, seinämaalauksin koristellut rappukäytävät, "pariisilaiset" kattonäkymät ja kivijalassa sijaitsevat ruokakaupat.”, mutta pihat olivat äärimmäisen tylsiä. Korttelimaisessa muodossa oli hyvä linnoitusmainen olo ikkunoiksi naamioitujen ampuma-aukkojen takana. Joissakin kortteleissa oli vielä kulmiin rakennettu tähystys- ja tulenjohtotornit. Niissä oli ärsyttävä piirre, että kukin taloyhtiö mustasukkaisesti rajasi pihalla korkealla aidalla alueensa, ainakin Tölikässä. Kaverille korttelin toisessa päässä tai bussipysäkille/kauppaan mennessä täytyi kiertää kadun kautta koko kortteli. Olen joskus ajatellut, että se saattoi olla poliisin vaatimus etteivät kriminaalit päässeet pakenemaan ja harhauttamaan niin helposti. Jos joku taloyhtiö rakensi hiekkalaatikon pihalle, niin siihen ei haluttu muiden talojen lapsia ellei kutsuttuna. Mustasukkaista sekin.

Tekonurmi Väiskillä, aaha. En ole ainakaan 15 v mennyt siitä ohi, joten tuo oli ihan uutta. En näe GM:n kuvan vuotta, mutta siinä näyttäisi olevan vielä hiekkakenttä http://tinyurl.com/of3sc34 Uskaltaakohan nykyään skidit edes mennäkään sinne, kun pitää olla merkkikamat päällä, merkkikassit, askel- pulssimittarit ja palautusjuomat tai olet auttamatta out.

Yli 3000 m Cooper on todella kova tulos. Luokan keskiarvot olivat silloin haarukassa 2400-2700. Jäin tuohon keskiarvoon, kun hapenveto ei riittänyt. Joku hiukan ylipainoinen, joita silloin oli vähän, jäi jonnekin 2000 paikkeille. Stadikan 60 m sisäradalla voitin mennentullen muut ikäiset, mutta sain tuomion valmentajalta etten pääse joukkueeseen, kun ”en näytä pikajuoksijalta”, mutta futiksessa seurajoukkueessa pelatessa lyhyestä nopeasta sprintistä oli hiton paljon hyötyä. Kun tuollaisilla pohjakunnoilla meidän ikäluokalla on kuitenkin nyt paljon sydän- ja verisuonisairauksia, niin hirvittää missä kondiksessa nämä IL:n kundit ovat 40:sinä ja varsinkin nuo alle 400 m juosseet. "Kukaan ei jaksanut juosta 2000 metriä Cooperissa" ”Jotkut luokiolaisista eivät jaksa juosta edes yhtä kertaa radan ympäri” http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015110320604136_uu.shtml Nuorille on nuorisotaloja, joissa pelataan biljardia, pingistä ja tietokoneilla, mutta luonnollinen, spontaani liikunta kavereiden kesken jää pois ja pitää mennä rahalla salille jyystämään koneiden kanssa. Tuo Iltalehden Coopertesti pitäisi herättää suunnittelijoita ja päättäjiä, että asuinalueissa ja koululiikunnassa on jotain vakavasti poskellaan ja vaarallisen huonoon suuntaan ollaan menossa.

Leppäsuon puutarhat olivat 1907 koko laakson aluetta hallitsevana. Melko säntilliset rivit ja valtava alue http://aijaa.com/XSkyax Niin, silloin piti kouluun kerätä parin kesän aikana muistaakseni 50 50 kasvikansio. Meillä oli Munkkiniemessä siirtolapuutarha, josta ei saanut mitään oikeaa ravintolisää vaan se oli sellainen vanhempien harrastus ja sieltä ympäristöstä tuli kerättyä. Puristuslaitteeseen kotona ja rakentamaan niistä kansio. Minulle puutarha ja herbaario olivat pirullisen rasittavia rasteja, kun en ole puutarhaihmisiä.

Muuten, tuo Mechelininkadun alkupää tuossa kuvan taustalla rötiskön eli päiväkodin takana on ollut aikaisemmin Kalmistonkatu – hyytävää realismia tuolta ajalta. Marian sairaala valmistui 1886 ja oli aika huono arvostelu sairaalan hoitotasosta, kun joutui Mariaan, niin oli jo Kalmiston tiellä...

Raksatyö oli hirvittävän kovaa ja tuolloin Helsinkiä paljon rakennettiin. Kuorma-autot olivat kuin nykyisiä pikkupakuja tai farkkuja, joissa ei ollut kippejä. Kaikki piti lastata ja purkaa lapioilla tai nostelemalla. Näköjään on kuvan isommilla työmailla rakennettu jotain vinssejä helpottamaan. Kuljetuskalustosta puheenollen kuva alhaalla vuodelta 1939 Meklulta. Yhtä kuorma-autoa kohti oli 100 polkupyörää ja noilla välineillä taisteltiin suurvaltaa vastaan. Siinä on ollut vitsit vähissä http://www.hs.fi/kaupunki/a1445917707547 Nyt siinä vähän kauempana Meklulla Autokomppanian kasarmia muutetaan senioriasunnoiksi ja kauppakeskukseksi.

Tottakai suunnittelijat ja päättäjät lukevat tätä Suomen arvostetuinta Stadi-aiheista palstaa.:)