14. Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
15. mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Matt. 6: 14-15
Anteeksiantaminen on elämän suuria teemoja. Se ei ole mikään rooli näytelmässä, vaan asia, jota opetellaan keskellä elämän vaivaa. Armahtavaa mieltä opetellaan kodeissa puolisoitten kesken ja lasten kanssa, samoin muissa ihmissuhteissa. Eikä se totisesti ole aina helppoa! Mutta anteeksiantaminen pitää elämää pystyssä, sovittaa riitoja ja tuo lämpöä sydämiin.
Jeesuksen opetus anteeksiantamisesta on selvää puhetta! Anteeksi pyytäminen ja antaminen kuuluvat sekä jumalasuhteeseen että ihmisten keskinäisiin väleihin. Niillä on sisäinen vastaavuus ja riippuvuussuhde. Jeesus opetti Isä meidän -rukouksessa: ”Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa.” (Matt. 6:12).
Tässä ei ole kyse siitä, että jotenkin tehtäisiin tyhjäksi Jumalan edellä kulkeva ja riippumaton armo, joka saadaan lahjana. Jumala on jo antanut meille paljon anteeksi, ennen kuin synnyimmekään. Kristus oli ristillä maailman syntien tähden ja lunasti meidät. Kun olimme pieniä lapsia, meidän otettiin pyhässä kasteessa taivaan kansalaisiksi ja armon osallisuuteen. Armo ja anteeksiantamus kattavat koko elämämme.
Mistä sitten on kyse, kun Herra sanoo: "Jos ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne"? On kyse siitä, että emme katumattomalla ja ylimielisellä asenteella tekisi tyhjäksi uskoa ja Jumalan lahjoja. Jos emme halua olla armollisia, vaikka olemme itse saaneet paljon anteeksi, emme ole käsittäneet Kristuksen opetuslapseutta. Kun olemme Herran omia, emme tahdo tehdä hänen mieltään murheelliseksi. Kun haluamme uskoa Jumalaan, emmehän ehdoin tahdoin riko hänen tahtoaan vastaan!
Usein kyllä koemme, että meiltä puuttuu halua ja voimaa antaa hankalalle lähimmäiselle anteeksi. Mutta silloin tulee myös jumalasuhteessa umpikuja. Kovuus ja anteeksiantamattomuus, kaikki synti tuomitsee meidät. Voiko Jumala tehdä meistä armollisia? Kyllä voi. Katsokaamme joka päivä uudestaan siihen, mitä hyvää Jumala on Kristuksessa meille tehnyt ja antanut. Ef.4:32 sanoo: ”Antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden.”
Anteeksi saaminen ja antaminen tuo vapautta, rauhaa, iloa, luottamusta. Se poistaa mielen katkeruutta. Kristuksen meille lahjana lupaama anteeksiantamus kantaa meidät turvaan ja luo yhteyttä keskellemme.
Seppo Suokunnas
15. mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Matt. 6: 14-15
Anteeksiantaminen on elämän suuria teemoja. Se ei ole mikään rooli näytelmässä, vaan asia, jota opetellaan keskellä elämän vaivaa. Armahtavaa mieltä opetellaan kodeissa puolisoitten kesken ja lasten kanssa, samoin muissa ihmissuhteissa. Eikä se totisesti ole aina helppoa! Mutta anteeksiantaminen pitää elämää pystyssä, sovittaa riitoja ja tuo lämpöä sydämiin.
Jeesuksen opetus anteeksiantamisesta on selvää puhetta! Anteeksi pyytäminen ja antaminen kuuluvat sekä jumalasuhteeseen että ihmisten keskinäisiin väleihin. Niillä on sisäinen vastaavuus ja riippuvuussuhde. Jeesus opetti Isä meidän -rukouksessa: ”Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa.” (Matt. 6:12).
Tässä ei ole kyse siitä, että jotenkin tehtäisiin tyhjäksi Jumalan edellä kulkeva ja riippumaton armo, joka saadaan lahjana. Jumala on jo antanut meille paljon anteeksi, ennen kuin synnyimmekään. Kristus oli ristillä maailman syntien tähden ja lunasti meidät. Kun olimme pieniä lapsia, meidän otettiin pyhässä kasteessa taivaan kansalaisiksi ja armon osallisuuteen. Armo ja anteeksiantamus kattavat koko elämämme.
Mistä sitten on kyse, kun Herra sanoo: "Jos ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne"? On kyse siitä, että emme katumattomalla ja ylimielisellä asenteella tekisi tyhjäksi uskoa ja Jumalan lahjoja. Jos emme halua olla armollisia, vaikka olemme itse saaneet paljon anteeksi, emme ole käsittäneet Kristuksen opetuslapseutta. Kun olemme Herran omia, emme tahdo tehdä hänen mieltään murheelliseksi. Kun haluamme uskoa Jumalaan, emmehän ehdoin tahdoin riko hänen tahtoaan vastaan!
Usein kyllä koemme, että meiltä puuttuu halua ja voimaa antaa hankalalle lähimmäiselle anteeksi. Mutta silloin tulee myös jumalasuhteessa umpikuja. Kovuus ja anteeksiantamattomuus, kaikki synti tuomitsee meidät. Voiko Jumala tehdä meistä armollisia? Kyllä voi. Katsokaamme joka päivä uudestaan siihen, mitä hyvää Jumala on Kristuksessa meille tehnyt ja antanut. Ef.4:32 sanoo: ”Antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden.”
Anteeksi saaminen ja antaminen tuo vapautta, rauhaa, iloa, luottamusta. Se poistaa mielen katkeruutta. Kristuksen meille lahjana lupaama anteeksiantamus kantaa meidät turvaan ja luo yhteyttä keskellemme.
Seppo Suokunnas
Vastaukset 4
Vanhimmat
Amen, amen.
Näin Raamattu: 4Moos.14:18. Herra on pitkämielinen ja suuri armossa, hän antaa anteksi pahat teot ja rikokset, mutta ei jätä niitä rankaisematta, vaan kostaa isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen. Biblia. Herra on pitkämielinen ja sangen laupias, ja antaa anteeksi vääryydet ja rikokset, ja ei yhtään viallista pidä viatoinna, mutta kostaa isäin vääryydet lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen.
".. mutta teen laupauden tuhansille niille, jotka pitävät minun käskyni.." = rakastaa Jeesusta, saa synnit anteeksi ja näin katkeaa sukukiroukset.
Seuraavasta linkistä myös opetusta miten vapautua sukukirouksista.
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=33256
Ajankohtaista asiaa aloituksessa.