väärin. Hankittiin kaksi järkyttävän kallista sotalaivaa ja viisi sukellusvenettä mutta maavoimat laiminlyötiin täysin. Jos noista laivoista ja suk.veneistä vaikka puolet olisi jätetty hankkimatta niin sillä rahalla olisi saatu aikamoinen määrä pst-tykkejä, kenttätykkejä ja tykistön kranaatteja vain pari esimerkkiä mainitakseni.
Ennen sotia Suomi varustautui
turhaa-hienoutta
58191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Sama meno nytkin, hankitaan miljardeilla Ranskasta täysiä sohloja helikoptereita ja miljardeilla ollaan ostamassa lentokoneita samaan aikaan kun maavoimat jäävät entistäkin enemmän jälkeen yleisestä kehityksestä.
On se vaan niin hienoa leikkiä supertekniikalla.
Ilmavoimien osalta tehtiin raskaita virheitä, joita valottaa tyrmäävällä selkeydellä eversti Lorentz kirjassa "Iskuja ilmaan", Maanpuolustuskorkeakoulu 2014.
Suorastaan komennan lukemaan kirjan.
Surullista oli, että Lorentzin oppeja noudatettiin häritsemättä vasta suurhyökkäyksen päästyä käyntiin ja kenraaliluutnantti Oesch tultua Kannaksen puolustuksen johtoon.
Ilmavoimien komentaja Lundqvist teki raskaita virheitä mm. lentokonehankinnoissa.
Panssarilaivan sijaan olisi tarvittu ja saatu myös tehokkaat panssaritorjunta- ja panssarijoukot ja niille riittävä kalusto.
Tehokkailla hävittäjäkoneilla, panssaritorjunnalla ja panssareilla olisi neukut pysäytetty Talvisodassa - panssarilaivojen hinnalla.
Panssarilaivat ja sukellusveneet hankittiin täydentämään rannikkopuolustusta ja auttamaan yhdessä Viron kanssa rakennetun Suomenlahden sulun sulkemista.
Tämä tapahtui 20-luvun lopulla ja oli silloisen strategisen tilanteen mukaan perusteltavissa.
Maavoimat olisi ehditty varustaa 30-luvulla.mutta eduskunta ei halunnut myöntää varoja.
"Tämä tapahtui 20-luvun lopulla ja oli silloisen strategisen tilanteen mukaan perusteltavissa."
Ei muuten ollut. Selitä mitä tarkoitat silloisella tilanteella ja mikä sen muutti.
"yhdessä Viron kanssa rakennetun Suomenlahden sulun sulkemista."
Olisi varmaan ollut paljon enemmän syytä miettiä itärajan sulun sulkemista. Millä lailla Suomenlahden sulun sulkeminen palveli Suomen etua, aika vähän ja sekin lähinnä teoreettisesti. Ettäkö muka Suomi ja Viro olisivat voineet estää pitkän päälle Punalaivastoa murtautumasta Itärmerelle vai mitähän ajettiin takaa.
tiedä, niin NL oli heikko sotilasvaltio 30-luvun alkupuolelle.
Sitä taustaa vastaan on Suomenlahden sulku täysin ymmärrettävä ajatus -20-luvulla. Tuolloinhan vielä ajateltiin jopa Ruotsin osallistuvan hyökkäyksen torjuntaan ja yhteisiä suunnitelmia laadittiin.
Tilanne muuttui 30-luvulla ja lopullisesti NL:n miehitettyä Viron syksyllä -39.
Tämän palstan avauksille on yhteistä järkyttävä asiantuntemattomuus ja siitä kumpuava hölynpöly.
Avaus on hyvä esimerkki.
Ilmarinen valmistui 1931. Suomi oli hyvin riippuvainen kauppamerenkulusta. Sen turvallisuus oli ensiarvoisen tärkeä.
Panssarilaivat olivat myös peloite ryssän merivoimille. Talvisodassa ne toimivat ilmatorjunta tehtävissä.
Kaikkea ei saa, virheitä tehtiin, mutta asiaa pitää arvioida sen aikaisten tietojen perusteellä. Nykyiseen varusteutumiseen noista ei ole mitään opiksi, sota on muuttunut
.....Suomi oli hyvin riippuvainen kauppamerenkulusta.....
Ei kukaan kuvitellut kauppamerenkulun olevan tärkein asia silloin jos iso Naapuri hyökkää. Tyhminkin tiesi, että kunnolliset maavoimat ovat silloin ne jotka meidät pelastaa, ei merivoimat. Ja rauhanaikanahan mikään ei merenkulkuamme uhannut.
Tiedettiin sekin että meri on jäässä n. ½ vuotta jolloin merivoimilla ei ole mitään tekoa. Maavoimia tarvitaan ympäri vuoden joten mitään muuta syytä noille massiivisille laiva- ja sukellusvenehankinnoille ei ole kuin eräitten tärkeitten henkilöitten elvistely.
Lisäksi, kuten tiennet, niin noin mittavista satsauksista merivoimiimme ei vallinnut silloinkaan minkään tason yksimielisyyttä joten arvostelijat tässäkään ketjussa eivät ole yksin, kyllä löytyy sen ajan korkeaa asiantuntemusta tueksi.
Vahva sysäys panssarilaivojen hankinnalle oli torpedovene S2:n uppoaminen.
Suomelle haluttiin kunnon merivoimat. Asiaa ajoi Laivastoliitto, joka lobbasi läpi merivoimien hankintalain melkoisesta vastustuksesta huolimatta.
Joka tapauksessa aikaa ja rahaa maavoimien varustamiseen olisi ollut. Esityksiä tehtiin Mannerheimin johdolla, mutta eduskunta hylkäsi tai vesitti ne, kunnes oli myöhäistä.
-----uomelle haluttiin kunnon merivoimat---
Haluttiin ja haluttiin, niin kuka halusi? Helppoa on puhua passiivissa että "haluttiin". Mutta järjetön hanke se siltikin oli.
eli eduskunta, johon Laivastoliiton propaganda tehosi. . Hanke ei ollut järjetön, vaan se, ettei muusta varustelusta huolehdittu.
Mikään ei ole niin helppoa kuin asiantuntematon arvostelu jälkikäteen.
Naiset päättivät:
- "kun niillä merisotilailla on niin komeat uniformutkin"
Onko järkee vai ei ?
Valitettavasti avaaja osuu oikeaan tällä kertaa. Panssarilaivojen hankintaa lobattiin voimakkaasti vaikka merivoimien ylintä johtoa myöten oltiin sitä mieltä, että hankinta ei ole ajankohtainen. Ja kun suunnittelu vielä epäonnistui, niin voi sanoa, että laivojen hankinta on näin jälkiviisaana varsin kyseenalainen asia.
Toisaalta kun ajatellaan, että laivat hankittiin ennenkaikkea Ahvenanmaan puolustusta varten ja estämään maihinnousut suomen rannikolle, niin silloin voidaan niiden ajaneen asiansa. Ahvenanmaata ei miehitetty, eikä Suomen rannikolle tehty maihinnousua.
Ottaen huomioon ensimmäisen- ja toisen maailmansodan aikana suoritettujen maihinnousujen määrä, pelko ei suinkaan ollut aiheeton.
-----niin silloin voidaan niiden ajaneen asiansa. Ahvenanmaata ei miehitetty, eikä Suomen rannikolle tehty maihinnousua. -----
Ei niin mutta näillä laivoilla ja sukellusveneillämme tuohon asiaan ei ollut mitään osaa. Talvisodan aikana meri oli tukevasti jäässä ja Jatkosodassa sen estivät sekä miinat että Saksan ilmavoimat. Ja se että neukun laivoista oli tykitkin raahattu maalle Pietaria puolustamaan.
Ethän sinä sitä voi tietää mikä oli laivojen osuus koska taistelua ei tullut :-D kaikki on vain arvailua, kuten sinunkin arvailut miinojen ja ilmavoimien osuudesta.
Paras sotalaiva on sellainen, joka ei ikinä joudu pang-pang-käyttöön, vaan joka pelkällä olemassaolollaan estää sotatoimet. Tämä on fleet in beingin idea. Ja panssarilaivat olivat mitä suurimmassa määrin fleet in beingiä. Ne pelkällä olemassaolollaan muodostivat riittävän pelotteen ehkäisemään maihinnousua etelärannikollemme. Eli annetaan uskottava signaali puolustuskyvystä ja siitä, että ei olla heikkoja.
Varmuudella voidaan sanoa, että Neuvostoliitto otti panssarilaivat vakavasti - niitä vastaan oli dedikoitu kokonainen pommituslentorykmentti sekä iso joukko laivoja, joita olisi tarvittu muualla.
------ - niitä vastaan oli dedikoitu kokonainen pommituslentorykmentti sekä iso joukko laivoja, joita olisi tarvittu muualla.-----
Mistä ajankohdasta sinä puhut. Miinasulku neukun laivojen liikkeet esti eikä mikään muu. Ja mistä nuo tietosi ovat?
ihan on yleistä tietoa. Senkun hieman tutkit, etkä vain umpimähkään jotain tollomaista väitä tarkkis.
Et siis kykene kertoon mitä horajat. Sitä oletinkin.
Yleensä keskustellussa täysijärkiset osanottajat kertovat itse mitä tarkoittavat eivätkä kehoita vastaväittäjää selvittämään mitä minä juuri horajin. Et siis ole täysijärkinen.
Nyt en ihan varma ole, joten torpedoikaa jos olen väärässä. Eikös talvisodassa käynyt ihan öh,, nyt vaikea nimi: Obsjaska Revolutsija tms. taistelulaiva käynyt mittelöimässä jonkun rannikkkopatterimme kanssa? Ainakin risteilijöitä ja hävittäjiä kävi. Eli, kyllä punalaivasto operoida uskalsi. Enkä usko muutenkaan niiden olleen sellainen uhka, joka olisi estänyt maihinnousujen suunnittelun/toteutumisen. Eivät ne olisi kyenneet ryssien merivoimia haastaa. Oletetaan kuitenkin, että niiden rakentamisvaiheessa ajateltiin meidän sotivan yksin.
"Et siis ole täysijärkinen." todista tuo. Muuten se ei ole totta
Risteilijä Kirovi Kävi heti sodan alettu Hangon edustalla.
"Joulukuun 1. päivänä käytiin taistelu Russarön linnakkeen ja risteilijä Kirovin välillä. Panssarilaivat saivat tiedon Kirovista ollessaan Utön lähistöllä. Russarö sai osuman Kiroviin ja tämä poistui alueelta ennen panssarilaivojen tuloa."
Ja kuten tuolla ylempänä kirjoitin. Kaikki on vain arvailua, koska venäjän arkistot ei kerro ja todellista taistelua ei syntynyt missä laivat olisi ollut mukana.
NL-yritti kovin tuhota laivat ja Suomi poika niitä piilotella. Ja siitä asti on jatkunut kädenvääntö, oliko ne hintansa arvoisia. Tarkkis poika nosti asian ansiokkaasti esille jotta saisi tyydytyksensä.
En usko, että koskaan kukaan voi tarkkaan laskea, että oliko ne lopulta hintansa väärtejä vai heittikö suomi rahat hukkaan.
Oma mielipide on, että niillä rahoilla olisi kyllä voinut vahvistaa etenkin ilmavoimia. Mutta tuo kaikki on turhaa, koska se on vain jälkiviisautta...jos sitäkään.
Pitäisi varmaan olla vastakeskustelija muuta kuin älyttömyyksiä kirkuva tarkkispentu. On sinun itsesikin hieman kyettävä tietoa hakea. Tai ainakin hyvä aika aloittaa opettelu.
Oppilaat nauraa sinulle ihan simona, kun arvioivat sinun tekstejä :-D
Kyllä typerimmnänkin piti niin 1920- kuin -30-luvuillakin tajuta että Suomen kohtalot ratkaistaan maavoimilla eikä merivoimilla.Tietenkin kiva jos kaikkia aselajeja olisi ollut yllin kyllin mutta kun ei ollut varaa kaikkeen niin olisi pitänyt priorisoida. Melko toope joka oletti että Suomeen hyökätään mereltä eikä maata pitkin, ettei tarvita edes ps-torjuntaa.
Joka ei tätä tajunnut niin oli vaativammassa tehtävässä kuin mihin kyvyt olisivat edellyttäneet.
Suomen olisi ollut järkevintä kysyä Stalinilta 30-luvun alussa millä voimilla ryssät aikoo Suomen miehittää. Sen tiedon pohjalta olisi ollut helpompa varustautua oikein. :-D
Kyllä piti olla aikamoinen tonttu jos oletti sen tapahtuvan mereltä niin että selvitään ilman panssarintorjuntaakin. Että kun suojataan meri niin sitten tänne ei voi idästä hyökätä.
Näin ilmeisesti kaikki, Mannerheimista alkaen, uskoivat. Että N-liitto ei hyökkää maitse vaan meren kautta. Kalliiksi tuli se usko Talvisodassa. Jatkosodassa onneksi jo älyttiin että sota N-liittoa vastaan käydään sittenkin maasotana.
Mannerheim hyväksyi Puolustusneuvoston puheenjohtajana sen puolustussuunnitelman, jota Talvisodassa noudatettiin.
Mannerheimin esityksiä maavoimien ja ilmavoimien hankinnoista ei toimeenpantu.
Hän oli vielä muistelmissaankin kitkerä laivastoon sijoitetuista rahoista.
Oli se kitkerä koska oli opportunisti ja tuulen haistelija. Aikaan olisi voinut estää nämä virheet jos olisi halunnut.
Koko kysymys on historian kannalta mieletön;emmehän me voi palata sen aikaisiin
oloihin ja tarpeisiin joitten pohjalta ratkaisuja tehtiin! -Täällä muka historian asian-
tuntijat räkivät osaamistaan pitkin seiniä kuin vihaiset jälkiviisaat pihatontut.-Mut-
ta valetta ja luikuria laskien!
"Koko kysymys on historian kannalta mieletön;emmehän me voi palata sen aikaisiin
oloihin ja tarpeisiin joitten pohjalta ratkaisuja tehtiin!
"
Miksi emme? Ja näytä muutama vale. Ai, mutta eihän Bubi voi sitä tehdä, koska hän pyyhkii virallisilla historiandokumenteilla punaisen pyllynsä. Mistäs hän voisikaan mitään tietää. Harmittelee kun kukaan ei aikanaan purkittanut Stalinin pissaa. Joisi sitä aamuin illoin, jotta saisi aikaan vielä paatoksellisempaa ja ah niin humoristista punapropagandaa. Tavattoman hauska veijari. Todella yllätys, että on vain yksin reppana ajatustensa kanssa. Hyvin peittelee kiukkunsa siitä, että suomalaiset sotilaat pysäyttivät punaisen saasta-armeijan pääsyn tänne. Vältyimme massaraiskauksilta, pakkokuljetuksilta ja kaikelta siltä hirveydeltä, mitä muna-armeija levitti kaikkialle, mihin jalallaan astui.
Tietenkin voidaan bubi. Selvitetään mitä aikalaiset tiesivät ja arvioidaan sen pohjalta. Eikä sen mitä nynyään tiedetään tapahtuneeksi.
Olipa jopa bubin tekemäksi harvinaisen hölmö kommentti
Jatkosodan aikana Neuvostoliitto esitti Suomelle kaksi kertaa antautumisvaatimuksen. Ensimmäisen kerran Teheranin konferenssin jälkeen, kun USA kehotti Suomea irtaantumaan sodasta Saksan rinnalta. Suomi ei suostunut, jolloin Stalin käski tuhota Helsingin. Helmikuussa 1944 NL:n ilmavoimat pommittivat 2000 koneella kolme eri kertaa Helsinkiä onnistumatta tehtävässään.
Toisen kerran kehotettiin antautumaan Viipurin menetyksen jälkeen kesäkuussa 1944. Tähänkään Suomi ei suostunut ja onnistui Saksan avulla Tali-Ihantalan torjuntataisteluissa estämään Suomen valloitusaikeet.
Jos joskus tulee kolmas antautumisvaatimus, eikä Suomi siihen suostu, niin yksi ohjus keskelle Helsinkiä riittää ja Suomi antautuu. Siksi älytön rahan tuhlaus aseisiin, joilla ei vihollista pystytä voittamaan on täysin turhaa.
Pitihän 'pyhää maata' puolustaa. Porkkalasta evakuoiduille oli valtiontyöpaikat heti valmiina Karjalan evakkojen jouduttua asumaan elinkelvottomissa pientiloissa.
Tiltu valehtelee taas! Kenellekään ei ollut mitään valmiina vaan kaikille myönnettiin valtion korvaus samoilla perusteilla!
Porkkala täysin arvotonta maatalousmaata asukkaineen päivineen.
Ei suinkaan ollut vaan sen läpi kulki tärkeitä rautatie- ja tielinjoja!
Miksi SINULLE TILTU on niin tärkeää, että olisi pitänyt jäädä Stalinille?
Suomen rannikkopuolustus oli hyvä ja sieltä maihin ei noustu. Linnoitukset on yhtä heikkoja kuin niiden heikoin kohta joksi muodostui Summa. Mannerheimin ystävät ehdotti keskittymistä ilmavoimiin mutta se ei mennyt läpi.
Mannerheimlinjaan liitettiin osaksi myös Karjalan kannaksen linnoitus. Se oli täysin vanhentunut 20-luvulla rakennettu noin 150 kasemattia käsittävä linnoituslinja. Talvisotaelokuvassa muuten käyvät pohjalaiset ankaraa kamppailua kasematista.
ristitiin sodan aikana Mannerheim-linjaksi. Myös 20-luvun linnoitteet kuuluivat siihen.
Summan alueella oli summankylässä 17 linnoitetta ja summanjärven alueella 10. Pitäisin Summan aluetta lujiten linnoitettuna Mannerheimlinjan osana. Se miksi summanjärvi petti johtui II/JR9 komentajanaan Arthur Wiking Lindman joka "petti" kaksi kertaa. Ensin poppiuksessa ja myöhemmin tukilinjallakin.
20-luvulla rakennetut ns. Encellin kasematit sijaitsivat Suomenlahdelta Summaan jonkin verran Mannerheimlinjan takana, kolmessa linjassa, viimeisen sijaitessa Nuoraa Ylä-Säiniö linjalla noin 5km päässä Viipurista.
Summan murtuessa vahvaakin vahvempi Taipale oli pakotettu vetäytymään. Koko Mannerheimlinja oli siinä vaiheessa poissa pelistä.
Mitään väliasemia ei ilmeisesti ollut. Normaalitilanteessa läpimurto rintamassa on hetitorjuttava heti. HETI! Vihollinen on iskettävä kumoon. VÄLITTÖMÄSTI. Muuten koko rintaman on vetäydyttävä.
Ihme juttu ettei päämaja tuonvertaa tajunnut.
"Summan murtuessa vahvaakin vahvempi Taipale oli pakotettu vetäytymään. Koko Mannerheimlinja oli siinä vaiheessa poissa pelistä."
Mitä höpäjät Taipaleesta ei vetäydytty mihinkään se kesti sodan loppuun kuten muukin Vuoksen ja Laatokan välinen alue! Ainoa mistä oikaistiin linja oli se että poistuttiin Taipaleen suurilta peltoaukeilta mitä ei voitu puolustaa ilman suurta mies hukkaa.
"Mitään väliasemia ei ilmeisesti ollut."
Väliasemaa alettiin kenttälinnoittaa hätäisesti vasta hiukan ennen murtumaa.
Suomen ongelma oli olemassa olevan tykistön ammus pula ja järeiden tykkien puute. Puna-armeija pystyi ampumaan ilman häirintää järeillä 8 ja 10 tuuman (ja on ollut puhetta järeämmistäkin tykeistä) tykeillä suorasuuntauksella M-linjan bunkkereita. Tämä murensi jopa järeän Poppius bunkkerin. Kuulemma bunkkeri heilahti, kun järeä ammus osui siihen.
Häh. Taipale joutui vetäytymään kun Summa oli murtunut.
"Häh. Taipale joutui vetäytymään kun Summa oli murtunut."
Taipale piti sodan loppuun asti!
Tuolla 210 miljoonalla markalla olisi saatu joko (lista vaihtoehdoista)
- 280 000 panssarimiinaa
- 700 upouutta modernia kenttähaupitsia (105 mm kaliberi)
- yli 270 raskasta 155 mm kenttähaupitsia (155 mm)
- 1 750 20mm kevyttä ilmatorjuntatykkiä
- 90 huippumodernia hävittäjäkonetta aseineen (Spitfire/bf-109)
- noin 40 Ju-88 pommikonetta
- 7 000 kevyttä ja 4 000 raskasta kranaatinheitintä
- ylin 4 miljoonaa käsikranaattia
- 42 000 saksalaista MG 32-konekivääriä
- yli 130 000 kenttätykistön kranaattia
- 1 900 37 mm:n pst-tykkiä
- 1 000 50 mm:n pst-tykkiä
- 875 voimakkaita 75 mm:n pst-tykkejä
Itse olisin rakentanut paketin joka koostuisi talvisodan/jatkosodan mukaisesti
- 200 pst-torjuntatykistä (talvisodassa 37 mm olisi riittänyt)
- 200 modernista kenttähaupitsista (105 mm)
- 30 modernista hävittäjäkoneesta (parhaimmille lentäjille)
- 700 kevyttä ja 400 raskasta kranaatinheitintä
- 30 000 tykistön kranaattia (sekä tarvittava määrä ammuksia pst-tykeille)
Sen jälkeen suomalaisilla joukoilla olisi ollut määrävahvuudet tykistölle, heittimille ja pst-kalustoa.
Venäläisten operaatiot talvisodassa olisivat vaikeutuneet huomattavasti.
Toinen panssarilaivoista olisi kannattanut vaihtaa kahteen laivaston hävittäjään. Ne olisivat ajaneet saman asian.
Akizuki-luokan Japanin laivaston hävittäjäaluksen hinnaksi on kyllä laskettu 12 miljoonaa japanin jeniä eli noin 140 miljoonaa markkaa 1930-luvun lopulla. Joten ei niitä Väinömöisen hinnalla olisi saatu kuin yksi. Jos kaksi panssarilaivaa olisi vaihdettu kahteen tuon luokan hävittäjään olisi saatu 140 miljoonan säästö joka olisi kannattanut laittaa vaikka tykistöön, sen ammuksiin sekä pst-tykkeihin ja niiden ammuksiin. Ei rahaa olisi kuitenkaan noihin uusimpiin hävittäjäkoneisiin olisi riittänyt. Sen sijaan joku 300 kevyttä it-tykkiä maavoimien tueksi olisi ollut hyvä hankinta.
"Tuolla 210 miljoonalla markalla olisi saatu joko (lista vaihtoehdoista)"
Suomen ongelma oli kovan valuutan puute (dollari, punta, kruunu jne.), joten aseita ei voitu ostaa rauhanaikana yhtäkkiä suuria määriä. Ostot olisi pitänyt ajoittaa pitemmälle aikavälille. Talvisodan sytyttyä Suomi sai Ruotsilta suuren 200 milj. Kr eli 2,4 mrd. mk valuuttalainan, jolla voitiin yrittää suorittaa aseostoja. Mutta siinä vaiheessa aseiden hinnat olivat jo karanneet eikä myytävää ollut, koska kaikki yrittivät varustautua.
Nenonen esitti jo vuonna 24 tykistön kehittämissuunnitelman. Sen mukaa Suomi varustaisi yhden raskaan patteriston 12 kpl 130 -150 mm tykkiä joka vuosi 15 vuoden aikana, ostaisi patteriston tykit, ammukset ja kouluttaisi miehistön. Näin Suomi ei olisi joutunut sitomaan kovin suuria summia (tuossa vaiheessa Suomi oli kylläkin vielä köyhä maa) vuosittain aseisiin. Tällä tavalla Suomi olisi saanut Talvisotaan mennessä ainakin jonkinlaisen raskaan tykistön.
Mannerheimlinnoituksen linnakkeet oli kalliita. Puhuttiin =miljoonalillakkeista=
Yksi jääkäreistä se oli. Ystävät kadettikoulusta ihan ystävänä neuvoi panostamaan ilmavoimiin. Äläkä ikinä luota siihen Adolfiin.
Kallitahan ne olivat, mutta toimivia, kunnes niihin sijoitettiin suomenruotsalaisia jotka juoksivat joko pakoon tai itkivät korsuissaan. Siinä syy miksi Mannerhein linja murtui
Saksan laivastosatsaukset 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa:
2 taistelulaivaa:
---Bismarck...197-million RM
---Tirpitz...181-million RM
2 taisteluristeilijää:
---Scharnhorst...143-million RM
---Gneisenau...146-million RM
3 panssarilaivaa
---Deutschland...80-million RM
---Admiral Scheer...90-million RM
---Graf Spee...82-million RM
5 raskasta risteilijää
---Hipper...85.8-million RM
---Blucher...87.8-million RM
---Prinz Eugen...104.5-million RM
---Seydlitz...84.1-million RM
---Lutzow...83.6-million RM
1 RM = 20 Suomen markkaa
Nuo ylläolevat maksoivat noin 10 kertaa enemmän kuin Suomen panssarilaivat mutta olihan Saksan väkiluku 20 kertaa Suomi ja bkt 30-35 kertaa suurempi. Laivaston pääaseet olivat nuo lähemmäs sata sukellusvenettä sodan alussa.
Suomen kansantulo asukasta kohden oli vuonna 1938 noin 20 000 markkaa eli 75 miljardia markkaa. Suomi käytti myös bkt:sta selvästi enemmän kuin muut pohjoismaat puolustukseen. On turha väittää että Suomi ei olisi muka varustautunut. Mutta minkäs teet kun vieressä löhösi imperialistinen roistovaltio suurvalta Neuvostoliitto.
Ja siinähän Se löhöilee vieläkin. Ja on entistä roistompi. (mutta ei enää niin SUURI)
Siksipä pitää liittyä EU:hun liittymisen jatkeeksi vielä NATOon.
Olisi kannattanut satsata tykistöön 1920-luvulla sillä ne aseet olivat suhteellisen halpoja eikä tykkien evoluutio ollut kovin kummoinen sotienvälisenä aikana. 1920-luvun uudella kalustolla olisi pärjännyt hyvin koko talvi- ja jatkosodan. Pst-tykit olisi kannattanut ostaa Ruotsista kaikki 1930-luvulla. II maailmasota osoitti pian kuten länsivallat havaitsivat että pst-tykki oli ottanut yliotteen panssareista jo viimeistään 1942. Panssarit eivät olleet niin tärkeä voitontuoja kuin tehokkaat ilmavoimat.
Lentokoneet vanhenivat nopeimmin sodan aikana. Ne jotka olivat riittävän hyviä 1939-41 oli toivottomia tapauksia vuodesta 1943 lähtien. Se mikä oli tärkeintä lentoaseen kohdalla oli riittävä lentäjien koulutus. Suomella oli se hyvä puoli että lentäjillämme oli hyvä ja pitkä koulutus ja lukuisia taistelulentoja takana esim. 1944. Huono puoli liittyi vanhaan kalustoon joka aiheutti tarpeettomia menetyksiä. Esim. pommikoneista jatkosodassa noin 60% menetettiin muun kuin vihollisen toiminnan seurauksena. Mitä uudemmat koneet sitä pienemmät onnettomuusprosentit.
Kaikki oli väärin; olisi pitänyt...ei ollut...turha väittää...maksoivat enemmän...miksei linja murtunut..jne. Olitteko paikalla miettimässä mitä käsilläolevasta tilanteesta aikanaan somessa kirjoitetaan. Suomalaisen historiankirjoituksen paradoksi on lisureihin ja väitöksiin siirtynyt tapa "tuoda asiasta uutta näkökulmaa". Kun suomalainen kuoli tykkitulessa, kp-suihkussa, palopommissa, oli paikka varmasti väärä, samoin sijaintiin tehdyt ratkaisut (komennot). Esimerkki: jos Tali-Ihantalassa ei olisi ollut niin paljon suomalaisia, ei niin moni oli kuollut (Helsingin yliopisto - jääkööt nimi).