Nyt kiireesti persu-laki eduskuntaan

Hallituksen esitys Puoluelain muuttamisesta on käsittääkseni annettu eduskunnalle lokakuun lopulla. Onko lain esitöissä viitattu tähän asiaan? Onko kyseessä taannehtiva lainsäädäntö, jos se tulee voimaan 1.1.2016, kuten on suunniteltu? Sitähän alettaisiin noudattaa 1.1.2016 alkaen siinä tapauksessa, että jonkin kevään 2015 eduskuntavaaleissa eduskuntaan valitun puolueen ryhmä hajoaisi.

Täyttääkö taannehtivan lainsäädännön määritelmän se, että eduskuntaryhmää koskeva laki ei ole ollut äänestäjien tiedossa ennen 2015 eduskuntavaaleja?

Kyselen vaan kun en ole juristi, enkä tunne taannehtivan lainsäädännön käsitteen taustalla olevaa logiikkaa. Sotasyyllisyysjuttu oli selvästi periaatteen vastainen, koska vuosia jälkikäteen säädettiin laki, jonka nojalla rikolliseksi määriteltiin toiminta, joka ei tapahtumahetkellä ollut rikollista.

dillevalle kirjoitti:

Hallituksen esitys Puoluelain muuttamisesta on käsittääkseni annettu eduskunnalle lokakuun lopulla. Onko lain esitöissä viitattu tähän asiaan? Onko kyseessä taannehtiva lainsäädäntö, jos se tulee voimaan 1.1.2016, kuten on suunniteltu? Sitähän alettaisiin noudattaa 1.1.2016 alkaen siinä tapauksessa, että jonkin kevään 2015 eduskuntavaaleissa eduskuntaan valitun puolueen ryhmä hajoaisi.

Täyttääkö taannehtivan lainsäädännön määritelmän se, että eduskuntaryhmää koskeva laki ei ole ollut äänestäjien tiedossa ennen 2015 eduskuntavaaleja?

Kyselen vaan kun en ole juristi, enkä tunne taannehtivan lainsäädännön käsitteen taustalla olevaa logiikkaa. Sotasyyllisyysjuttu oli selvästi periaatteen vastainen, koska vuosia jälkikäteen säädettiin laki, jonka nojalla rikolliseksi määriteltiin toiminta, joka ei tapahtumahetkellä ollut rikollista.

Taannehtivuus on varmasti tässä tapauksessa vaikea tulkittava. Lakipykäliä on noudatettava, vaikka tässä tapauksessa on ilmiselvästi kyseessä vain yhden puolueen omaksi mahdolliseksi pelastusrenkaakseen hallitusohjelmaan saama asia.
Puolueet ovat olleet hämmästyttävän piittaamattomia lakiesitysten perustuslaillisuudesta. Lakiesitykset kaatuvat usein perustuslakivaliokuntaan tai menevät läpi siitäkin, jolloin EU:n tuomioistuin on seuraava vaihe (esim. eläkeläisten ja palkanssaajien eriarvoinen kohtelu ns. raippaverossa). Nyt esillä olevat sopimusoikeutta rajoittavat pakkolait ovat selvästi perustuslain vastaisia, ja niitä yriteään puolustella kansallisella hätätilalla (täyttä soopaa!).
En itsekään ole valtiosääntöjuristi, mutta kiinnitän huomiota myös siihen, että Lex Soinissa kyseessä on eduskuntaa itseään koskeva laki. Riittääkö pelkkä määräenemmistö tällöin lain läpiviemiseen, ja vieläpä kiireellisenä?

H_mmmm kirjoitti:

Taannehtivuus on varmasti tässä tapauksessa vaikea tulkittava. Lakipykäliä on noudatettava, vaikka tässä tapauksessa on ilmiselvästi kyseessä vain yhden puolueen omaksi mahdolliseksi pelastusrenkaakseen hallitusohjelmaan saama asia.
Puolueet ovat olleet hämmästyttävän piittaamattomia lakiesitysten perustuslaillisuudesta. Lakiesitykset kaatuvat usein perustuslakivaliokuntaan tai menevät läpi siitäkin, jolloin EU:n tuomioistuin on seuraava vaihe (esim. eläkeläisten ja palkanssaajien eriarvoinen kohtelu ns. raippaverossa). Nyt esillä olevat sopimusoikeutta rajoittavat pakkolait ovat selvästi perustuslain vastaisia, ja niitä yriteään puolustella kansallisella hätätilalla (täyttä soopaa!).
En itsekään ole valtiosääntöjuristi, mutta kiinnitän huomiota myös siihen, että Lex Soinissa kyseessä on eduskuntaa itseään koskeva laki. Riittääkö pelkkä määräenemmistö tällöin lain läpiviemiseen, ja vieläpä kiireellisenä?

Kyseessä on ihan tavallinen laki. Se koskee puolueita, vaikka puoluetuen maksaminen perustuukin eduskuntavaalien tulokseen. Perustuslainsäätämisjärjestys erityispiirteineen ei siis liity tähän.

Käsittääkseni lakimuutos käsitellään normaalissa järjestyksessä, ei kiireellisenä.