Opus Dei?

Taisi olla Opus Dei mukana aikoinaan myös Francon fascistidiktatuurin hallituksessa muinaisessa Espanjassa...

katolisen kirkon (paavin) hyväksymä ja tukema prelatuuria.

Huomioiden paavin aseman "Rooman piispa, Jeesuksen Kristuksen sijainen, apostoliruhtinaan seuraaja, koko kirkon ylimmäinen pappi, länsimaiden patriarkka, Itarlian primas, Rooman kirkkoprovinssin arkkipiispa ja metropoliitta, Vatikaanivaltion suvereeni hallitsija, Jumalan palvelijoiden palvelija"

on vähintäinkin vaikeaa ymmärtää kuinka yleensä voi olla sellaisen kirkon jäsen jonka johdon käsityksiä ei voi hyväksyä.

Tällaisen huomattavan kirkon osan nimittäminen niinkin voimakkaalla nimityksellä kuin stalinisminen tuntuu tosi hurjalta.

Tietysti kirkon halinto on itse asiassa yhden miehen diktatuuri, mutta sittenkin. Eikö kirkon jäsenistö tunne kirkkonsa hallitomuotoa?

Paul kirjoitti:

Taisi olla Opus Dei mukana aikoinaan myös Francon fascistidiktatuurin hallituksessa muinaisessa Espanjassa...

Ei kuitenkaan tee tyhjäksi espanjalaisen Opus Dein perustajan pyhäksi julistamista.

Xavier Echevarria syntyi Madridissa 14. kesäkuuta 1932. Hän liittyi kuusitoistavuotiaana Opus Dei- sääntökuntaan ja toimi siitä lähtien kahden edeltäjänsä läheisenä työtoverina.

Xavier Echevarria vihittiin papiksi vuonna 1955 ja piispaksi vuonna 1995. Echevarria on koulutukseltaan teologian tohtori ja hänen erikoisalaansa on kirkkolaki. Paavi Johannes Paavali II nimitti Echevarrian Opus Dei -sääntökunnan prelaatiksi huhtikuussa 1994.

Opus Dein 84 000 jäsenestä suurin osa on maallikoita, jotka sitoutuvat toteuttamaan Jumalan työtä seuraamalla kirjaimellisesti katolisen kirkon dogmaattista ja kirkkolain perinteitä. Suuri osa jäsenistä perustaa vakaumuksensa työn pyhittävään tehtävään, paastoaikojen noudattamiseen ja sosiaaliseen vastuuntuntoon.

Opus Dein vaikutusvaltaa politiikassa ja taloudessa pidetään merkittävänä erityisesti Italiassa ja Espanjassa, missä monet järjestön jäsenet toimivat tärkeissä tehtävissä. Politiikan piirissä Opus Dein vaikutus näkyy muun muassa konservatiivisessa perhepolitiikassa.

Opus Dein prelaatti ja sihteeristö toimivat Roomassa. Paavi Johannes Paavali II julisti Opus Dein perustajan Josemaría Escrivá de Balaguerin pyhäksi 6.10.2002 Roomassa. Olen ymmärtänyt rukoiltavan pyhimysten kautta.

Vai onko sellaisia pyhimyksiä joiden kautta ei ollenkaan sovi rukoilla?

Turust kirjoitti:

katolisen kirkon (paavin) hyväksymä ja tukema prelatuuria.

Huomioiden paavin aseman "Rooman piispa, Jeesuksen Kristuksen sijainen, apostoliruhtinaan seuraaja, koko kirkon ylimmäinen pappi, länsimaiden patriarkka, Itarlian primas, Rooman kirkkoprovinssin arkkipiispa ja metropoliitta, Vatikaanivaltion suvereeni hallitsija, Jumalan palvelijoiden palvelija"

on vähintäinkin vaikeaa ymmärtää kuinka yleensä voi olla sellaisen kirkon jäsen jonka johdon käsityksiä ei voi hyväksyä.

Tällaisen huomattavan kirkon osan nimittäminen niinkin voimakkaalla nimityksellä kuin stalinisminen tuntuu tosi hurjalta.

Tietysti kirkon halinto on itse asiassa yhden miehen diktatuuri, mutta sittenkin. Eikö kirkon jäsenistö tunne kirkkonsa hallitomuotoa?

Lue lisää

Katolisen kirkon vanhan synnit ja FASISTISET toimintatavat varmaankin painavat vaakakupissa. Saa olla aika kovahermoinen ja vailla omaatuntoa, jos on osana kirkkoa, jonka rahankeruu-operaatioissa on murhattu, raiskattu ja tapettu niin paljon ihmisiä, että Hitler ja Stalin vaikuttavat pyhäkoululaisilta edesmenneitten paavien rinnalla.


"Rooman piispa, Jeesuksen Kristuksen sijainen, apostoliruhtinaan seuraaja, koko kirkon ylimmäinen pappi, länsimaiden patriarkka, Itarlian primas, Rooman kirkkoprovinssin arkkipiispa ja metropoliitta, Vatikaanivaltion suvereeni hallitsija, Jumalan palvelijoiden palvelija"

Tuota, mitä tämän litanian pitäisi merkitä? "Toimitusjohtaja" lienee korrekti moderni termi.

Turust kirjoitti:

Ei kuitenkaan tee tyhjäksi espanjalaisen Opus Dein perustajan pyhäksi julistamista.

Xavier Echevarria syntyi Madridissa 14. kesäkuuta 1932. Hän liittyi kuusitoistavuotiaana Opus Dei- sääntökuntaan ja toimi siitä lähtien kahden edeltäjänsä läheisenä työtoverina.

Xavier Echevarria vihittiin papiksi vuonna 1955 ja piispaksi vuonna 1995. Echevarria on koulutukseltaan teologian tohtori ja hänen erikoisalaansa on kirkkolaki. Paavi Johannes Paavali II nimitti Echevarrian Opus Dei -sääntökunnan prelaatiksi huhtikuussa 1994.

Opus Dein 84 000 jäsenestä suurin osa on maallikoita, jotka sitoutuvat toteuttamaan Jumalan työtä seuraamalla kirjaimellisesti katolisen kirkon dogmaattista ja kirkkolain perinteitä. Suuri osa jäsenistä perustaa vakaumuksensa työn pyhittävään tehtävään, paastoaikojen noudattamiseen ja sosiaaliseen vastuuntuntoon.

Opus Dein vaikutusvaltaa politiikassa ja taloudessa pidetään merkittävänä erityisesti Italiassa ja Espanjassa, missä monet järjestön jäsenet toimivat tärkeissä tehtävissä. Politiikan piirissä Opus Dein vaikutus näkyy muun muassa konservatiivisessa perhepolitiikassa.

Opus Dein prelaatti ja sihteeristö toimivat Roomassa. Paavi Johannes Paavali II julisti Opus Dein perustajan Josemaría Escrivá de Balaguerin pyhäksi 6.10.2002 Roomassa. Olen ymmärtänyt rukoiltavan pyhimysten kautta.

Vai onko sellaisia pyhimyksiä joiden kautta ei ollenkaan sovi rukoilla?

Lue lisää

Kirjoitit:
"Paavi Johannes Paavali II julisti Opus Dein perustajan Josemaría Escrivá de Balaguerin pyhäksi 6.10.2002 Roomassa. Olen ymmärtänyt rukoiltavan pyhimysten kautta.
Vai onko sellaisia pyhimyksiä joiden kautta ei ollenkaan sovi rukoilla"?
Vastaus:

Kirkolliskokouksessa uskontunnustukseen lisättiin: "sikisi Pyhästä Hengestä".
Kaikki mikä kirjoitetaan toisella tavalla, on harhaoppia.
Josemaria Escriva de Balaguer, Marguese de Peralta, Opus Dein perustaja, kirjoittaa jäsenten käsikirjassaan (Tie, Camino; sivu 107, no 559) : "Pyhä Joosef, Kristuksen Isä, on myös sinun isäsi ja Herrasi, turvaudu häneen."
Tämä on yksi esimerkki siitä mitä kirjoitetaan Jeesuksen "Isästä", ja kirjoittaja on katolinen pappi, jonka Paavi julisti autuaaksi!

(Isä Robertin saarna, Katkirkon julkaisema)

Terveisin

Johannes XXIV kirjoitti:

Kirjoitit:
"Paavi Johannes Paavali II julisti Opus Dein perustajan Josemaría Escrivá de Balaguerin pyhäksi 6.10.2002 Roomassa. Olen ymmärtänyt rukoiltavan pyhimysten kautta.
Vai onko sellaisia pyhimyksiä joiden kautta ei ollenkaan sovi rukoilla"?
Vastaus:

Kirkolliskokouksessa uskontunnustukseen lisättiin: "sikisi Pyhästä Hengestä".
Kaikki mikä kirjoitetaan toisella tavalla, on harhaoppia.
Josemaria Escriva de Balaguer, Marguese de Peralta, Opus Dein perustaja, kirjoittaa jäsenten käsikirjassaan (Tie, Camino; sivu 107, no 559) : "Pyhä Joosef, Kristuksen Isä, on myös sinun isäsi ja Herrasi, turvaudu häneen."
Tämä on yksi esimerkki siitä mitä kirjoitetaan Jeesuksen "Isästä", ja kirjoittaja on katolinen pappi, jonka Paavi julisti autuaaksi!

(Isä Robertin saarna, Katkirkon julkaisema)

Terveisin

Lue lisää

ristiriita. Tämä ei kuitenkaan tee tyhjäksi paavinistuimen hyväksyntää Opus Deitä sääntökunnaksi.

-Vai onko katolisen kirkon sisällä mielipiteitä, että paavikin on harhaoppinen. Sellaiseen ajatukseen tässä väistämättä päätyy. Ei kai harhaoppista voi julistaa pyhäksi, ellei ole itsekin harhaoppinen? Paavin taas sanotaan olevan erehtymätön.

Tässä tulee tavalliselle syntiselle hieman ymmärtämisvaikeuksia.

Turust kirjoitti:

ristiriita. Tämä ei kuitenkaan tee tyhjäksi paavinistuimen hyväksyntää Opus Deitä sääntökunnaksi.

-Vai onko katolisen kirkon sisällä mielipiteitä, että paavikin on harhaoppinen. Sellaiseen ajatukseen tässä väistämättä päätyy. Ei kai harhaoppista voi julistaa pyhäksi, ellei ole itsekin harhaoppinen? Paavin taas sanotaan olevan erehtymätön.

Tässä tulee tavalliselle syntiselle hieman ymmärtämisvaikeuksia.

Lue lisää

...että harhaoppissyyttely on turhaa. Kirja käyttää kieltä vain turhan epätarkasti ja symbolisesti (kutsuuhan Raamattukin tosin jossain päin Joosefia Jeesuksen "isäksi"). Joosef oli Jeesuksen kasvatti-isä ja Pyhän Perheen pää, sitä ei käy kiistäminen.

Johannes Angelos kirjoitti:

Katolisen kirkon vanhan synnit ja FASISTISET toimintatavat varmaankin painavat vaakakupissa. Saa olla aika kovahermoinen ja vailla omaatuntoa, jos on osana kirkkoa, jonka rahankeruu-operaatioissa on murhattu, raiskattu ja tapettu niin paljon ihmisiä, että Hitler ja Stalin vaikuttavat pyhäkoululaisilta edesmenneitten paavien rinnalla.


"Rooman piispa, Jeesuksen Kristuksen sijainen, apostoliruhtinaan seuraaja, koko kirkon ylimmäinen pappi, länsimaiden patriarkka, Itarlian primas, Rooman kirkkoprovinssin arkkipiispa ja metropoliitta, Vatikaanivaltion suvereeni hallitsija, Jumalan palvelijoiden palvelija"

Tuota, mitä tämän litanian pitäisi merkitä? "Toimitusjohtaja" lienee korrekti moderni termi.

Lue lisää

muistaakseni alun perin otti käyttöönsä Rooman paavi Innocentius III. Jonka jälkeen kaikki myöhemmät paavit ovat arvonimeä käyttäneet. Minä en ollenkaan pyri arvioimaan onko se asiallinen tai epäasiallinen, se vaan on Rooman katolisen kirkon päämiehen arvonimi.

Tosiasia on kuitenkin, että tuon arvonimen nykyinen haltia on paitsi hyväksynyt Opus Dein- sääntökunnan, myös julistanut pyhäksi Opus Dein perustajan.

Minua askarruttaa, miten yleensäkään voi olla jäsenenä sellaisessa yhteisössä jonka johdon päätöksiä ei hyväksy. Vai olenko erehtynyt? Hyväksyvätkö kaikki katoliset kaikki paavin istuimen päätökset?

Turust kirjoitti:

katolisen kirkon (paavin) hyväksymä ja tukema prelatuuria.

Huomioiden paavin aseman "Rooman piispa, Jeesuksen Kristuksen sijainen, apostoliruhtinaan seuraaja, koko kirkon ylimmäinen pappi, länsimaiden patriarkka, Itarlian primas, Rooman kirkkoprovinssin arkkipiispa ja metropoliitta, Vatikaanivaltion suvereeni hallitsija, Jumalan palvelijoiden palvelija"

on vähintäinkin vaikeaa ymmärtää kuinka yleensä voi olla sellaisen kirkon jäsen jonka johdon käsityksiä ei voi hyväksyä.

Tällaisen huomattavan kirkon osan nimittäminen niinkin voimakkaalla nimityksellä kuin stalinisminen tuntuu tosi hurjalta.

Tietysti kirkon halinto on itse asiassa yhden miehen diktatuuri, mutta sittenkin. Eikö kirkon jäsenistö tunne kirkkonsa hallitomuotoa?

Lue lisää

että sinulla, Turust, on aika merkillinen käsitys siitä, mistä ja miten katolinen identiteetti muodostuu. Ei siinä ole kysymys sokeasta kuuliaisuudesta Vatikaania tai kulloinkin paaviksi äänestettyä kohtaan, siinä on usein kysymys monimutkaisista siteistä perinteeseen, liturgiaan ja hartaudenharjoittamiseen, hyvistä ja pahoista muistoista ja omaehtoisesta opin tutkimisesta ja pohdiskelusta ja omantunnon kehittämisestä ja kuuntelemisesta. Vanht katolilaiset luemme myös Raamattua, nämä nuoremmat tuntuvat usein korvavan Raamatun katekismuksella. Siihen heitä Suomessakin jo liittymisvaiheessa johdatellaan. Katolisten sukupolvien väliin on kasvanut kuilu, nyt se Suomessakin näkyy. Todella syvä kuilu on jo kauan ollut kirkon valtaapitävien ja toisaalta ajattelevien katolilaisten välillä. Opus Dei jos mikä on nykyajan inkvisitio, konservatiivisen Vatikaanin eliitin käsikassara, jolle Vatikaanista on annettu hyvin vapaat kädet "hoitaa hommansa". Vatikaanilla on ollut omia syitään tuota kyseistä prelatuuria suosia, kova taistelu vallasta ja eriasteisen konservatiivisten siipien keskinäinen kamppailuhan Vatikaanissa on ollut jo vuosia käynnissä työhönsä kykenemättämän paavin ympärillä. Paavia lähellä olevat (ja näin mahtoi paavikin ajatella, silloin kun hänellä vielä ajatus luisti) ovat kokeneet Opus Dein oikein käteväksi keinoksi edistää omaa ultrakonservatiivista agendaansa siitä, millainen katolisen kirkon pitäisi olla. Kaikkialla maailmassa suurin osa katolilaisista on kuitenkin eri linjoilla.

Turust kirjoitti:

muistaakseni alun perin otti käyttöönsä Rooman paavi Innocentius III. Jonka jälkeen kaikki myöhemmät paavit ovat arvonimeä käyttäneet. Minä en ollenkaan pyri arvioimaan onko se asiallinen tai epäasiallinen, se vaan on Rooman katolisen kirkon päämiehen arvonimi.

Tosiasia on kuitenkin, että tuon arvonimen nykyinen haltia on paitsi hyväksynyt Opus Dein- sääntökunnan, myös julistanut pyhäksi Opus Dein perustajan.

Minua askarruttaa, miten yleensäkään voi olla jäsenenä sellaisessa yhteisössä jonka johdon päätöksiä ei hyväksy. Vai olenko erehtynyt? Hyväksyvätkö kaikki katoliset kaikki paavin istuimen päätökset?

Lue lisää

toteutunut noin katolisen elämämme arjessa esimerkiksi se, että paavin arvonimiin kuuluu myös palvelijoiden palvelija? Tittelit ovat kauniita sanoja, ei tässä niihin ole tarkoituskaan uskoa, vaan Jeesuksen, Vapahtajaan. Se taitaa olla sinunkin uskosi, Turust, joten ei tässä niin kovin eri lailla uskota eikä ajatella.i

Turust kirjoitti:

katolisen kirkon (paavin) hyväksymä ja tukema prelatuuria.

Huomioiden paavin aseman "Rooman piispa, Jeesuksen Kristuksen sijainen, apostoliruhtinaan seuraaja, koko kirkon ylimmäinen pappi, länsimaiden patriarkka, Itarlian primas, Rooman kirkkoprovinssin arkkipiispa ja metropoliitta, Vatikaanivaltion suvereeni hallitsija, Jumalan palvelijoiden palvelija"

on vähintäinkin vaikeaa ymmärtää kuinka yleensä voi olla sellaisen kirkon jäsen jonka johdon käsityksiä ei voi hyväksyä.

Tällaisen huomattavan kirkon osan nimittäminen niinkin voimakkaalla nimityksellä kuin stalinisminen tuntuu tosi hurjalta.

Tietysti kirkon halinto on itse asiassa yhden miehen diktatuuri, mutta sittenkin. Eikö kirkon jäsenistö tunne kirkkonsa hallitomuotoa?

Lue lisää

useimmat katolilaiset tuntevat kirkkonsa ongelmallisen hallintoimuodon ja kamppailevatkin siksi sen muuttamisen puolesta. Olen tosin ymmärtänyt, ettei katolisen kirkkoon kuuluminen jäsenten mielessä ole lainkaan kuvaamasi yhdistykseen kuulumisen ideologian kaltaista. Yhdistyksestä voin erota, jos sen toiminta ei minua tyydytä. Kuuluminen kirkkoon tai omaksi koettuun uskonnolliseen yhteisöön on enemmän perhesiteiden tavoin koettava asia, se on syvällä ihmisessä ja jokainen uskoo kuitenkin jossakin määrin omalla tavallaan, jokaiselle katolisuus näyttäytyy jossakin määrin omanlaisenaan. Vaikka paavi niin haluaisikin, hän ei voi eikä kykene valtiostaan käsin katolilaisille sanelemaan miten uskoa ja ajatella. Katolilaisikin on maailmassa se noin miljardi ja elämässä keskenään hyvin erilaisissa maissa ja kulttuureissa, rikkaissa maissa, köyhissä maissa ja hyvin köyhissä maissa. Kyllä tuohon joukkoon eroja ja tulkintojen moninaisuutta mahtuu! Näin minä körttinä olen asian ymmärtänyt katolilaisten kanssa juteltuani.

Johannes XXIV kirjoitti:

Kirjoitit:
"Paavi Johannes Paavali II julisti Opus Dein perustajan Josemaría Escrivá de Balaguerin pyhäksi 6.10.2002 Roomassa. Olen ymmärtänyt rukoiltavan pyhimysten kautta.
Vai onko sellaisia pyhimyksiä joiden kautta ei ollenkaan sovi rukoilla"?
Vastaus:

Kirkolliskokouksessa uskontunnustukseen lisättiin: "sikisi Pyhästä Hengestä".
Kaikki mikä kirjoitetaan toisella tavalla, on harhaoppia.
Josemaria Escriva de Balaguer, Marguese de Peralta, Opus Dein perustaja, kirjoittaa jäsenten käsikirjassaan (Tie, Camino; sivu 107, no 559) : "Pyhä Joosef, Kristuksen Isä, on myös sinun isäsi ja Herrasi, turvaudu häneen."
Tämä on yksi esimerkki siitä mitä kirjoitetaan Jeesuksen "Isästä", ja kirjoittaja on katolinen pappi, jonka Paavi julisti autuaaksi!

(Isä Robertin saarna, Katkirkon julkaisema)

Terveisin

Lue lisää

....sattuma, että Josemaria Escriva de Balaguerin kirjoittamassa kirjassa "Tie" on 999 lukua. Sain "joululukemiseksi" Dan Brownin kirjan "Da Vinci-koodi", jossa käsitellään myös Opus Deitä, kuten tiedetään. Tätä kirjaahan on aikaisemminkin käsitelty näillä sivuilla.

Oltakoon kirjasta mitä mieltä tahansa, hyvin intensiivisesti se on kirjoitettu, kuten venäläisen Boris Akuninin kirjat. Ne ikäänkuin pitävät otteessaan, että ne on pakko lukea melkein yhdeltä istumalta.

Mitä Brownin kirjaan tulee, alussa hän esittää tiettyjä faktoja, kuten Siionin salaseura, joiden jäseninä mainitaan Isaac Newton, Botticelli, Hugo ja Leonardo da Vinci. Ei ole pitkä, kun TV:stä tuli ohjelma Newtonista ja hänen salaisista kokeistaan. Se, mikä minua tässä Brownin kirjassa eniten kiinnostaa on Da Vincin maalaukset ja niiden tulkinta mm. "Amon L,isa" ja "luolamadonna". Totta vai tarua?

ääni Espoosta kirjoitti:

toteutunut noin katolisen elämämme arjessa esimerkiksi se, että paavin arvonimiin kuuluu myös palvelijoiden palvelija? Tittelit ovat kauniita sanoja, ei tässä niihin ole tarkoituskaan uskoa, vaan Jeesuksen, Vapahtajaan. Se taitaa olla sinunkin uskosi, Turust, joten ei tässä niin kovin eri lailla uskota eikä ajatella.i

Lue lisää

ettei perustavassa uskon käsityksessä lopultakaan ole merkittäviä eroja. Usein nuo luterilaisen kirkon puuttuvat sakramentit jollakin tavoin kuitenkin toteutuvat.

Suurimmat erot ovat ehkä sittenkin teknillisiä. Pohjoismaiseen pitkään jatkuneelle demokraattiselle hallintomuodolle meillä on vaikeaa hyväksyä paavinvallan kaltaisia hallinto vaihtoehtoja.

Olen muutaman talven viettänyt katolisessa Espanjassa. Arkipäivän tavallisten ihmisten moraalissa en ole juurikaan huomannut eroja.

Pappien ja kirkossa kävijöiden keskinäiset suhteet kyllä näyttävät ilahduttavan lämpimiltä.

Katolisen kirkon tuloksellisten uudistamis vaatimusten luulisin lähtevän Espanjasta ja ehkä Italiastakin. Opus Deillä ei liene nykyisin paljonkaan valtaa Espanjassa. Opus Dei yhdistetään siellä Franco' on hirmuhallintoon jonka tuotoksia se aluperin pitkälti taitaa olla.

Turust kirjoitti:

muistaakseni alun perin otti käyttöönsä Rooman paavi Innocentius III. Jonka jälkeen kaikki myöhemmät paavit ovat arvonimeä käyttäneet. Minä en ollenkaan pyri arvioimaan onko se asiallinen tai epäasiallinen, se vaan on Rooman katolisen kirkon päämiehen arvonimi.

Tosiasia on kuitenkin, että tuon arvonimen nykyinen haltia on paitsi hyväksynyt Opus Dein- sääntökunnan, myös julistanut pyhäksi Opus Dein perustajan.

Minua askarruttaa, miten yleensäkään voi olla jäsenenä sellaisessa yhteisössä jonka johdon päätöksiä ei hyväksy. Vai olenko erehtynyt? Hyväksyvätkö kaikki katoliset kaikki paavin istuimen päätökset?

Lue lisää

Kati Niemelän tutkimus "Uskonko niin kuin opetan", joka julkaistiin viime keväänä, osoitti, että luterilaisen kirkon työntekijöillä, ennen kaikkea papeilla, on vaikeuksia uskoa kaikkea, mitä kirkko opettaa.

Luterilaisilla luulisi olevan aika lailla pähkäilemistä myös Lutherin kirjoitusten kanssa, sillä Lutherhan kirjoitti sitä sun tätä.

Raamatussakin on ainesta, jonka mielellään karsisi sieltä. Pääsisi vähemmällä raamatunselityksellä.

Opus Dei on sentään vain yksi järjestö kirkon sisällä. Siihen voi kuulua tai olla kuulumatta. Josemaria on vain yksi pyhimys, jonka esirukouksia voi pyytää tai olla pyytämättä.

rousku kirjoitti:

...että harhaoppissyyttely on turhaa. Kirja käyttää kieltä vain turhan epätarkasti ja symbolisesti (kutsuuhan Raamattukin tosin jossain päin Joosefia Jeesuksen "isäksi"). Joosef oli Jeesuksen kasvatti-isä ja Pyhän Perheen pää, sitä ei käy kiistäminen.

Lue lisää

annettu valtakirjaa tuomita ketään harhaoppiseksi. Minulla ei po. asiassa juurikaan ole omia mielipiteitä. Annapa sinäkin vähän eväitä että mielipiteen muodostaminen kävisi mahdolliseksi. Koettelen tässä vähän niin kuin kepillä jäätä.:)

Turust kirjoitti:

ristiriita. Tämä ei kuitenkaan tee tyhjäksi paavinistuimen hyväksyntää Opus Deitä sääntökunnaksi.

-Vai onko katolisen kirkon sisällä mielipiteitä, että paavikin on harhaoppinen. Sellaiseen ajatukseen tässä väistämättä päätyy. Ei kai harhaoppista voi julistaa pyhäksi, ellei ole itsekin harhaoppinen? Paavin taas sanotaan olevan erehtymätön.

Tässä tulee tavalliselle syntiselle hieman ymmärtämisvaikeuksia.

Lue lisää

Kysymyksesi on mielenkiintoinen. Suuri osa katolilaisista ajattelee, että Escrivan pyhäksi julistaminen on ollut virhe. Toisin sanoen, Escriva oli tavallinen ihminen, jolla oli paljon puutteita ja jonka toiminnassa oli paljon parantamisen varaa. Opus Dein kautta tuli kuitenkin Vatikaanille niin paljon taloudellista apua, että Escrivan puutteet katsottiin läpi sormien. Tästä syystä katolilaisena katson että:
1. Escriva on todennäköisesti päässyt paratiisiin Paavin rukousten avulla... (en halua ajatella koko asiaa).
2. Teologina, ihmisenä ja kirjailijana Escriva oli oikea katastrofi.
3. Malliesimerkkinä Escriva voi toimia niin, ettei kannata tehdä niin kuin hän teki.

pkt kirjoitti:

Kati Niemelän tutkimus "Uskonko niin kuin opetan", joka julkaistiin viime keväänä, osoitti, että luterilaisen kirkon työntekijöillä, ennen kaikkea papeilla, on vaikeuksia uskoa kaikkea, mitä kirkko opettaa.

Luterilaisilla luulisi olevan aika lailla pähkäilemistä myös Lutherin kirjoitusten kanssa, sillä Lutherhan kirjoitti sitä sun tätä.

Raamatussakin on ainesta, jonka mielellään karsisi sieltä. Pääsisi vähemmällä raamatunselityksellä.

Opus Dei on sentään vain yksi järjestö kirkon sisällä. Siihen voi kuulua tai olla kuulumatta. Josemaria on vain yksi pyhimys, jonka esirukouksia voi pyytää tai olla pyytämättä.

Lue lisää

ev.lut. kirkolla on kautta historiansa ollut sisällään ns. herätysliikkeitä joilla on ollut varsinaista ev.lut. kirkkoa konservatiivisempia tulkintoja.

Usein nämä kirkon sisällä toimivat yhteisöt käyttävät jossakin muodossa myös Lutherin nimeä. Ulkopuolisen lienee melko mahdoton selvittä noista mikä lopulta on varsinaisen ev.lut KIRKON käsitys.

Parhaillaan ev.lut. kirkon piispat ovat keskenään pokkeuksellisen yksimielisiä. Raamatun tulkintoja on ehkä vähän muutettu paremmin aikaa vastaavaksi. Tämä on nostanut kovaakin vastustusta joidenkin kirkon sisällä toimivien yhteisöjen taholta.

Valitettavaa on, että kahdeksannen käskyn kristillinen sanoma unohtuu näissä kiistelyissä.

Mikäli tahallisesti sivuutetaan jopa käskyt, sopii kysyä olemmeko ollenkaan uskossa.

Mitä tulee Lutherukseen, niin eihän hän milloinkaan ole ollut missään profeetan asemassa, eikä kaikkia hänen kirjoituksiaan ole koskaan sovellettu.

Ekumenian takia hänen jyrkimpiä mielipiteitään on myös jätetty enemmän taka-alalle.
Luonnollisesti Lutherin kirjoitukset voivat parhaimmillaankin olla vain aikansa totuuksia joihin ei kovin voida lopullisesti takertua. Luther kehotti jatkamaan uskonpuhdistusta. Luulisin sen olevan tarpeellista kaikille kirkoille. Aika kuitenkin muuttuu. Kirkotkaan eivät voi kokonaan pysähtyä paikalleen.

Johannes XXIV kirjoitti:

Kysymyksesi on mielenkiintoinen. Suuri osa katolilaisista ajattelee, että Escrivan pyhäksi julistaminen on ollut virhe. Toisin sanoen, Escriva oli tavallinen ihminen, jolla oli paljon puutteita ja jonka toiminnassa oli paljon parantamisen varaa. Opus Dein kautta tuli kuitenkin Vatikaanille niin paljon taloudellista apua, että Escrivan puutteet katsottiin läpi sormien. Tästä syystä katolilaisena katson että:
1. Escriva on todennäköisesti päässyt paratiisiin Paavin rukousten avulla... (en halua ajatella koko asiaa).
2. Teologina, ihmisenä ja kirjailijana Escriva oli oikea katastrofi.
3. Malliesimerkkinä Escriva voi toimia niin, ettei kannata tehdä niin kuin hän teki.

Lue lisää

Tuota, "tavallisia ihmisiä" jokainen pyhimys on. Ei kukaan ole ollut synnitön sen kummemmin eli jokaisessa pyhässä on varmasti ollut puutteensa maanpäällisessä vaelluksessa. Kuka tahansaha taivaassa oleva on "pyhä" ja kuka tahansa voidaan pelastaa. Että sikäli ei mitään ihmeempää siinä.

Mutta kerro tuosta Eskrivasta lisää? Millä lailla hän oli ihmisenä katastrofi ja mitä pahaa hän teki? Ja mikä tekee hänen kirjoistaan myös katastrofeja?

Turust kirjoitti:

katolisen kirkon (paavin) hyväksymä ja tukema prelatuuria.

Huomioiden paavin aseman "Rooman piispa, Jeesuksen Kristuksen sijainen, apostoliruhtinaan seuraaja, koko kirkon ylimmäinen pappi, länsimaiden patriarkka, Itarlian primas, Rooman kirkkoprovinssin arkkipiispa ja metropoliitta, Vatikaanivaltion suvereeni hallitsija, Jumalan palvelijoiden palvelija"

on vähintäinkin vaikeaa ymmärtää kuinka yleensä voi olla sellaisen kirkon jäsen jonka johdon käsityksiä ei voi hyväksyä.

Tällaisen huomattavan kirkon osan nimittäminen niinkin voimakkaalla nimityksellä kuin stalinisminen tuntuu tosi hurjalta.

Tietysti kirkon halinto on itse asiassa yhden miehen diktatuuri, mutta sittenkin. Eikö kirkon jäsenistö tunne kirkkonsa hallitomuotoa?

Lue lisää

Paavi Paavali VI nimitti mielellään itseään "Jumalan palvelijoitten palvelijaksi". Se ei ole samaa kuin Kristuksen sijainen. Tuskin nykyinenkään paavi pitää itseään Kristuksen sijaisena. Paavius on virka. Viran tarkoitus on palvella koko kirkkoa auttamisen ja rakkauden hengessä.
On totta, että ainakin lukuisat pohjoismaalaiset ja keskieurooppalaiset pitävät kummastuttavana Opus Dein perustajan pyhimykseksi julistamista. On esitetty epäilyjä, että nykyistä paavia käytetään vallanhimoisten opusdeiläisten leimasimena. Mene ja tiedä. Itse en ainakaan käänny tuon pyhimyksen puoleen, koska en tunne häntä kohtaan tarpeellista kunnioitusta. Hän oli eläessään osallistunut fasistiseen toimintaan eikä ennen kuolemaansa ole sitä katunut.
Opus Dein edustajat etsivät lahjakkaita, mielellään varattomia nuoria, joiden opiskelun se rahoittaa. Sen jälkeen heidät tiukasti pidetään maksavina jäseninä. Järjestö sijoittaa itsensä aina yliopistokaupunkeihin. Huomaa, että vain lahjakkaiden köyhyys kiinnostaa.
Opus Dei ei ole köyhä järjestö. Sillä on muistaakseni Nykissä mahtava toimitalo, jonka eri kerroksissa käyskentelevät "armoitetut" ja vähemmän armoitetut. Tuntuuko tutulta? Samoin tekevät monet muutkin lahkot.
Olisi mielenkiintoista, jos joku ryhtyisi "ihan oikeasti" tutkimaan OD:n toimintaa täällä Suomessa. Sillä sanotaan olleen aika ajoin tekemistä myös politiikassamme, erityisesti entisen Kristillisten puolueen kanssa. Mene ja tiedä sitäkään.

Turust kirjoitti:

ettei perustavassa uskon käsityksessä lopultakaan ole merkittäviä eroja. Usein nuo luterilaisen kirkon puuttuvat sakramentit jollakin tavoin kuitenkin toteutuvat.

Suurimmat erot ovat ehkä sittenkin teknillisiä. Pohjoismaiseen pitkään jatkuneelle demokraattiselle hallintomuodolle meillä on vaikeaa hyväksyä paavinvallan kaltaisia hallinto vaihtoehtoja.

Olen muutaman talven viettänyt katolisessa Espanjassa. Arkipäivän tavallisten ihmisten moraalissa en ole juurikaan huomannut eroja.

Pappien ja kirkossa kävijöiden keskinäiset suhteet kyllä näyttävät ilahduttavan lämpimiltä.

Katolisen kirkon tuloksellisten uudistamis vaatimusten luulisin lähtevän Espanjasta ja ehkä Italiastakin. Opus Deillä ei liene nykyisin paljonkaan valtaa Espanjassa. Opus Dei yhdistetään siellä Franco' on hirmuhallintoon jonka tuotoksia se aluperin pitkälti taitaa olla.

Lue lisää

aiheettoman toiveikas, hyvä Turust, Opus Deillä on valtavasti valtaa eteläisen Euroopan maissa ja Vatikaanissa. Vaikka suurin osa espanjalaisista sanoo viisaasti piut paut kirkkonsa konservatiivisten johtajien puheille ja Opus Dein kampanjoinnille, näillä on kuitenkin myös huomattavia kannattajia ja erityisesti hyvin vauraissa ja valtaa pitävissä piireissä. Sama koskee vaikkapa Italiaa. Missä korruptio, siellä OD ja pelottelu. Sitä en tiedä, mistä katolisen kirkon demokratisoinnin tuulet vahvimmin puhaltavat, itse nimeäisin moottoreiksi uudistusmieliset Amerikkojen katolilaiset ja Keski-Euroopan Wir sind die Kirche ja naisten pappisvihkimys -liikkeet.

Vai on mm. Focolare "lahko"? Saanen kysyä, tunnetko itse henkilökohtaisesti Suomen Focolare -yhteisön jäseniä, Satua tai Sibillaa? Entä tunnetko yhtään sen piirissä toimivaa perhettä? Tai tiedätkö mitään sen ekumeenisesta toiminnasta?

Itse luulen, että olet lukenut yhden kirjan, jonka perusteella olet valmis lyömään sen antaman leiman po. liikkeisiin. Se on valitettavaa.

Bärtil kirjoitti:

Vai on mm. Focolare "lahko"? Saanen kysyä, tunnetko itse henkilökohtaisesti Suomen Focolare -yhteisön jäseniä, Satua tai Sibillaa? Entä tunnetko yhtään sen piirissä toimivaa perhettä? Tai tiedätkö mitään sen ekumeenisesta toiminnasta?

Itse luulen, että olet lukenut yhden kirjan, jonka perusteella olet valmis lyömään sen antaman leiman po. liikkeisiin. Se on valitettavaa.

Lue lisää

onhan noista kulteista tehty tutkimusta vaikka miten paljon. Jos osaa englantia, niin luettavaa löytyy, tutkittua tietoa. Minä en ainakaan ole kiinnostunut kahdesta hassahtaneesta lyylistä Suomessa, vaan enemmän olen kiinnostunut noiden vallanhimoisten lahkojen puuhista ympäri maailman ja niiden vehkeilyistä Vatikaanin roistojen kanssa.

Luin mielenkiinnolla käsityksiä Opus Deistä. Tuntuu, että yht'äkkiä joku on kertonut sinulle "Valittujen Palojen" tasoisen näkemyksen järjestöstä ja katolisen kirkon valta-asetelmista. Mutta muistanko väärin, että kerroit joskus olleesi luterilaisen kirkon pappi ja siis teol.kand.?

henrikläinen kirjoitti:

Luin mielenkiinnolla käsityksiä Opus Deistä. Tuntuu, että yht'äkkiä joku on kertonut sinulle "Valittujen Palojen" tasoisen näkemyksen järjestöstä ja katolisen kirkon valta-asetelmista. Mutta muistanko väärin, että kerroit joskus olleesi luterilaisen kirkon pappi ja siis teol.kand.?

Lue lisää

on kovin tarkkoja tietoja tai syvällisiä käsityksiä katolisen kirkon eri oppisuunnista. Itse olen ymmärtänyt kaikkien kuitenkin ainakin pää- osin noudattavan katekismuksen mukaista dokmaa.

Opus Dein osalta mennään alueelle jossa harvempi uskaltaa paljastaa tyhmyytensä. Itselleni olen antanut opettaa Opus Dein olevan yleisesti tavallistakin konservatiivisempi.

Itse profetoisin katolisen kirkon muuttuvan jollakin aikavälillä paremmin nykyiseen yhteiskuntaan sopivaksi. Valittavat paavit tulevat luonnollisesti merkittävästi vaikuttamaan kirkon kehitykseen. Nykyiset jyrkät mielipiteet ovat kyllä varsin kovasti naulattuja kirkkoon.

Nykyinen paavi on nimittänyt suunnilleen kaikki uuden paavin valinnan suorittavat kardinaalit. Tämä merkinnee, ettei vielä ainakaan seuraavan paavin aikana tapahdu suuria muutoksia.

Toisaalta Vatikaani sanoo, ettei totuutta voi muuttaa ja pyrkii vaikuttamaan käytännössä ihmiselämän kaikilla osa-alueilla, varsin vanhoillisilla tavoilla.

Kyllä olen pyrkinyt monipuolisesti paneutumaan tähän Opus Dei asiaan.

Miltä tämä näyttää sisältyyköhän siihen siteeksikään totuutta?

"Amerikan katoliset tasavallat

Samuel Ruiz García, Dominikaanisen tasavallan piispa, sanoo vuonna 1968, että koko Latinalainen Amerikka pitää julistaa "lähetystilaan", jotta "epätäydelliseksi" jäänyt evankelioiminen voidaan viedä loppuun.

Sanotaan, ettei katolisella kirkolla ole enää aiempaa valtaansa. Todella, missä on katolilaisuuden valta monimutkaisessa maailmassa, nykytodellisuudessa, joka on niin vaikeaa selittää?

Vastaus on hämmästyttävän yksinkertainen: katolisen kirkon valta on siellä missä se oli kymmenen, kaksikymmentä tai viisitoista vuotta sitten. Täsmälleen samassa paikassa: politiikassa, kulttuurissa, taloudessa.

Todistaaksemme tämän antakaamme tosiasioiden puhua puolestaan. Euroopassa Euroopan Unioni personoi todeksi tullutta katolista unta: uudenaikainen roomalais-germaaninen pyhä imperiumi ja alku maailmalle, jota hallitsee vain yksi ideologinen ryhmä (yksi kuningas, yksi armeija, yksi Jumala).

Entäpä Amerikassa. Katsokaamme tosiasioita:

Argentiina: Maallinen ja julkinen opetus, joka perustettiin 1800-luvulla on tuhottu. Sen korvaa katolinen opetus ja sitä johtaa katolinen kirkko omissa instituutioissaan (kouluista yliopistoihin saakka). Kansallinen, katolinen peronistiliike ja (syvästi uskovaiset) sotilaat ovat ajaneet talouden, kulttuurin ja politiikan konkurssiin. Kaikki ehdokkaat kansakunnan presidentiksi tämänvuotisissa vaaleissa ovat katolilaisia paitsi sosialistien ehdokas. Kirkko johtaa myös toista kahdesta televisio-, radio- ja lehtitoimittajien opintokeskuksesta. Lähes kaikki merkittävät lehtimiehet ovat katolilaisia.

Peronistit hallituksessa - Opus Dei vallassa. Argentiinan presidentti Néstor Kirchner (kroaattien jälkeläinen) valittiin 22 prosentin ääniosuudella äänioikeutetuista. Hän on peronisti eli konservatiivinen klerikaali, joka saa inspiraatiota fascismista. Kirchner nimitti oikeusministeriksi Gustavo Belizin, tunnetun Opus Dein jäsenen. Argentiinassa ovat lähes 200 vuoden ajan rationalistit ja edistykselliset kamppailleet monarkisteja ja feodaaliherroja vastaan (1800-luvulla), fascisteja ja peronisteja vastaan (1900-luvulla) ja nyt konservatiiveja ja sekä vasemmiston että oikeiston klerikaaleja vastaan (2000-luku).

Bolivia: Kirkko kasvattaa sotilaat ja soluttautuu alkuperäisväestön ja vasemmistoliikkeiden joukkoon. Mikään ei ole sille vierasta: jos haluaa olla vaikutusvaltainen, on oltava katolilainen; jos haluaa taistella mahtavia vastaan, samaten.

Chile: Tuhottuaan ateisti Allenden Sosialistisen puolueen vallan katolilaiset sotilaat palauttivat vallan kristillisdemokraateille (katolilainen puolue). Nyt hallitsevat sosiaalikristityt.

Dominikaaninen tasavalta: Kirkko tukee diktaattori Trujilloa. Sen jälkeen se arvostelee häntä. Vallanhaltija: Kristillisdemokraattinen puolue.

Ecuador: Vuonna 1970 presidentti Velasco Ibarra karkottaa 40 nuorta kristillisdemokraattia, kaksi vuotta myöhemmin kristityt ammattiyhdistysmiehet ja vasemmistojohtajat syöksevät hänet vallasta.

El Salvador: Maalaiset tottelevat sokeasti kirkkoa. Kristillisdemokraattinen puolue on hallinnut maata lähes keskeytyksettä. Hallitusta vastustavaa oppositiota johtavat katolilaiset ja papit.

Guatemala: Kristillisdemokraattinen puolue hallitsee samaan aikaan kun oppositiossa on sissipappeja. Kaikki ministerit vuodesta 1983 lähtien ovat olleet uskontoa harjoittavia katolilaisia. Vuoden 1992 Nobelin rauhanpalkinnon saaja Rigoberta Menchu ehdottaa, että eräs pappi olisi "etnisiä ongelmia koskeva rauhan maailmanlähettiläs".

Kanada: Vuodesta 1968 lähtien kaikki pääministerit ovat olleet katolilaisia.

Kolumbia: Sissi Raul Reyes vierailee paavin luona vuonna 2000. Espanjalainen pappi Manuel Perez oli sissipäällikkö (kuolemaansa saakka, televisio lähetti ohjelman hänen hautajaisistaan). Kirkko ottaa vastaan apua huumekauppiailta (pastori Rafael Garcia Herreros hyväksyi vuonna 1991 omaisuuden, jonka Pablo Escobar, Medellinen kartellin johtaja hänelle lahjoitti). Maan hallituksessa on pappeja.

Kuuba: Dominikaani pastori Carlos Alberto Libanio Christo ("Veli Betto") on Fidel Castron läheinen ystävä. Hän sanoi: "Uskonto tulee kasvamaan saarella ... ". Kardinaali O´Connor lähetti Kuubaan lääkkeitä vastapalveluksena siitä, että pappien tulo saarelle sallitaan. Vatikaani pyytää 270 henkilön vapauttamista ja lähes välittömästi hallitus vapauttaa 208. Tuhannet katolilaiset panevat toimeen mielenosoituksen Havannassa vuonna 1999. Salesialaiset ja jesuiittapapit kasvattivat Fidel Castron. Diplomaattisuhteet Kuuban ja Vatikaanin välillä eivät koskaan katkenneet.

Meksiko: Ottaessaan vastaan presidentin viran katolilainen Fox lopettaa katolilaisen "subcomandante" (varakomentaja) Marcosin (todennäköisesti jesuiitta) taistelun. 70 vuotta sitten kirkolta vietiin valta. 1960-luvulla kirkko ystävystyy kommunistien kanssa. Vuonna 1974, ensimmäistä kertaa, meksikolainen presidentti menee Vatikaaniin. 1990-luvulla kirkko näyttää olevan kytköksissä huumekauppaan. Presidentti Foxin tytär opiskelee Iberoamerikkalaisessa yliopistossa, jota jesuiitat johtavat.

Nicaragua: Katolilaisen diktaattori Somozan kaatuessa sandinistiryhmä ottaa vallan (sosiaalikristityt, populaarikristityt, Papiston kansallinen yhdistys, työnantajat ja kauppiaat). Kulttuuriministeriksi nimitetään pappi, sisäministeriksi toinen pappi, ulkoministeriksi kolmas pappi ...

Panama: Vallanhaltijat ovat Kristillinen vallankumouspuolue ja kristillisdemokraatit. Huumekauppaan kytköksissä oleva, entinen CIA:n jäsen, kenraali Noriega, pakenee Vatikaanin lähetystöön autolla, jonka hänelle lähettää apostolinen nuntius.

Paraguay: Valtioneuvostossa, joka auttaa diktaattori Strössneria hallitsemaan, on Asuncionin arkkipiispa. Diktatuurin oppositio: papit. Maan näyttävät asuttaneen jesuiitat, sotilaat, natsisotarikolliset ja terroristit.

Peru: Francoa ihailevat papit ja katolilaiset sotilaat pitävät valtaa luvatta hallussaan. "Meidän maamme on katolinen, meidän asukkaamme ovat katolilaisia, me hallituksen jäsenet olemme katolilaisia" (diktaattori Velasco Alvarado vuonna 1971). "Minä olen katolilainen, neljä lastani opiskelevat katolisissa kouluissa" (presidenttiehdokas ja myöhemmin presidentti Fujimori vuonna 1990).

Uruguay: Tupamaros-sissien aseistusta löydetään eräästä kirkosta. Tupamaros-sissien joukossa on kommunisteja ... ja katolilaisia. Eräs pappi tekee yhteistyötä heidän kanssaan, pidätetään ja kolmessa päivässä hallitus vapauttaa hänet. Seuraavan kolmen kuukauden aikana pidätetään 400 sissiä. Ensimmäinen Uruguayn presidentti osallistui uskonnolliseen seremoniaan Lacallessa vuonna 1980.

Venezuela: Vanhin päivälehti on katolinen La Religión (Uskonto). Vallanhaltija: Kristillisdemokraattinen puolue. David Peelin laulu The Pope Smoke Dope (Paavi polttaa pilveä) kielletään. Monia vuosia hallitsee katolilainen presidentti Caldera. Kirkko ystävystyy kommunistien kanssa. Presidentti Perez sanoo 1990, että on halvempaa antaa opetus kirkon huoleksi kuin avata valtion kouluja. Vuonna 1998 hyvin katolinen Irene Saez on presidenttiehdokkaana. Hugo Chavez, nykyinen presidentti, arvostelee kirkkoa vuonna 1999. Hän on kärsinyt kapinoista ja hyökkäyksistä.

Yhdysvallat: 25 vuodessa katolilaisten parlamentaarikkojen määrä nousi 29:stä 118:aan. CIA:n perustivat ja sitä johtivat katolilaiset. Lukuisat ulkoministerit, lähettiläät, neuvonantajat, maaherrat, ja pormestarit ovat olleet katolilaisia 40 vuoden ajan. On ollut neuvonantajapappeja, presidentin puheiden toimittajia jne. 40 vuoden aikana heillä on ollut tukijoita yhä mahtavampien mafiosojen ja suurpääoman joukossa (David Rockefeller on Opus Dein "ystävä") ja Vatikaani on onnistunut vaikuttamaan USA:n politiikkaan."

Tiedonhalusta, tai olisiko inhimillisempää jos sanoisin uteliaisuudesta, minä pallojani heittelen ilman varsinaista pahaa tarkoitusta. Yritän selvittää itselleni katolisen kirkon todellista olemusta, niissä rajoissa, kun koen sen itselleni mahdolliseksi ja tarpeelliseksi.

Tervessi vaa täält Turust.

Turust kirjoitti:

on kovin tarkkoja tietoja tai syvällisiä käsityksiä katolisen kirkon eri oppisuunnista. Itse olen ymmärtänyt kaikkien kuitenkin ainakin pää- osin noudattavan katekismuksen mukaista dokmaa.

Opus Dein osalta mennään alueelle jossa harvempi uskaltaa paljastaa tyhmyytensä. Itselleni olen antanut opettaa Opus Dein olevan yleisesti tavallistakin konservatiivisempi.

Itse profetoisin katolisen kirkon muuttuvan jollakin aikavälillä paremmin nykyiseen yhteiskuntaan sopivaksi. Valittavat paavit tulevat luonnollisesti merkittävästi vaikuttamaan kirkon kehitykseen. Nykyiset jyrkät mielipiteet ovat kyllä varsin kovasti naulattuja kirkkoon.

Nykyinen paavi on nimittänyt suunnilleen kaikki uuden paavin valinnan suorittavat kardinaalit. Tämä merkinnee, ettei vielä ainakaan seuraavan paavin aikana tapahdu suuria muutoksia.

Toisaalta Vatikaani sanoo, ettei totuutta voi muuttaa ja pyrkii vaikuttamaan käytännössä ihmiselämän kaikilla osa-alueilla, varsin vanhoillisilla tavoilla.

Kyllä olen pyrkinyt monipuolisesti paneutumaan tähän Opus Dei asiaan.

Miltä tämä näyttää sisältyyköhän siihen siteeksikään totuutta?

"Amerikan katoliset tasavallat

Samuel Ruiz García, Dominikaanisen tasavallan piispa, sanoo vuonna 1968, että koko Latinalainen Amerikka pitää julistaa "lähetystilaan", jotta "epätäydelliseksi" jäänyt evankelioiminen voidaan viedä loppuun.

Sanotaan, ettei katolisella kirkolla ole enää aiempaa valtaansa. Todella, missä on katolilaisuuden valta monimutkaisessa maailmassa, nykytodellisuudessa, joka on niin vaikeaa selittää?

Vastaus on hämmästyttävän yksinkertainen: katolisen kirkon valta on siellä missä se oli kymmenen, kaksikymmentä tai viisitoista vuotta sitten. Täsmälleen samassa paikassa: politiikassa, kulttuurissa, taloudessa.

Todistaaksemme tämän antakaamme tosiasioiden puhua puolestaan. Euroopassa Euroopan Unioni personoi todeksi tullutta katolista unta: uudenaikainen roomalais-germaaninen pyhä imperiumi ja alku maailmalle, jota hallitsee vain yksi ideologinen ryhmä (yksi kuningas, yksi armeija, yksi Jumala).

Entäpä Amerikassa. Katsokaamme tosiasioita:

Argentiina: Maallinen ja julkinen opetus, joka perustettiin 1800-luvulla on tuhottu. Sen korvaa katolinen opetus ja sitä johtaa katolinen kirkko omissa instituutioissaan (kouluista yliopistoihin saakka). Kansallinen, katolinen peronistiliike ja (syvästi uskovaiset) sotilaat ovat ajaneet talouden, kulttuurin ja politiikan konkurssiin. Kaikki ehdokkaat kansakunnan presidentiksi tämänvuotisissa vaaleissa ovat katolilaisia paitsi sosialistien ehdokas. Kirkko johtaa myös toista kahdesta televisio-, radio- ja lehtitoimittajien opintokeskuksesta. Lähes kaikki merkittävät lehtimiehet ovat katolilaisia.

Peronistit hallituksessa - Opus Dei vallassa. Argentiinan presidentti Néstor Kirchner (kroaattien jälkeläinen) valittiin 22 prosentin ääniosuudella äänioikeutetuista. Hän on peronisti eli konservatiivinen klerikaali, joka saa inspiraatiota fascismista. Kirchner nimitti oikeusministeriksi Gustavo Belizin, tunnetun Opus Dein jäsenen. Argentiinassa ovat lähes 200 vuoden ajan rationalistit ja edistykselliset kamppailleet monarkisteja ja feodaaliherroja vastaan (1800-luvulla), fascisteja ja peronisteja vastaan (1900-luvulla) ja nyt konservatiiveja ja sekä vasemmiston että oikeiston klerikaaleja vastaan (2000-luku).

Bolivia: Kirkko kasvattaa sotilaat ja soluttautuu alkuperäisväestön ja vasemmistoliikkeiden joukkoon. Mikään ei ole sille vierasta: jos haluaa olla vaikutusvaltainen, on oltava katolilainen; jos haluaa taistella mahtavia vastaan, samaten.

Chile: Tuhottuaan ateisti Allenden Sosialistisen puolueen vallan katolilaiset sotilaat palauttivat vallan kristillisdemokraateille (katolilainen puolue). Nyt hallitsevat sosiaalikristityt.

Dominikaaninen tasavalta: Kirkko tukee diktaattori Trujilloa. Sen jälkeen se arvostelee häntä. Vallanhaltija: Kristillisdemokraattinen puolue.

Ecuador: Vuonna 1970 presidentti Velasco Ibarra karkottaa 40 nuorta kristillisdemokraattia, kaksi vuotta myöhemmin kristityt ammattiyhdistysmiehet ja vasemmistojohtajat syöksevät hänet vallasta.

El Salvador: Maalaiset tottelevat sokeasti kirkkoa. Kristillisdemokraattinen puolue on hallinnut maata lähes keskeytyksettä. Hallitusta vastustavaa oppositiota johtavat katolilaiset ja papit.

Guatemala: Kristillisdemokraattinen puolue hallitsee samaan aikaan kun oppositiossa on sissipappeja. Kaikki ministerit vuodesta 1983 lähtien ovat olleet uskontoa harjoittavia katolilaisia. Vuoden 1992 Nobelin rauhanpalkinnon saaja Rigoberta Menchu ehdottaa, että eräs pappi olisi "etnisiä ongelmia koskeva rauhan maailmanlähettiläs".

Kanada: Vuodesta 1968 lähtien kaikki pääministerit ovat olleet katolilaisia.

Kolumbia: Sissi Raul Reyes vierailee paavin luona vuonna 2000. Espanjalainen pappi Manuel Perez oli sissipäällikkö (kuolemaansa saakka, televisio lähetti ohjelman hänen hautajaisistaan). Kirkko ottaa vastaan apua huumekauppiailta (pastori Rafael Garcia Herreros hyväksyi vuonna 1991 omaisuuden, jonka Pablo Escobar, Medellinen kartellin johtaja hänelle lahjoitti). Maan hallituksessa on pappeja.

Kuuba: Dominikaani pastori Carlos Alberto Libanio Christo ("Veli Betto") on Fidel Castron läheinen ystävä. Hän sanoi: "Uskonto tulee kasvamaan saarella ... ". Kardinaali O´Connor lähetti Kuubaan lääkkeitä vastapalveluksena siitä, että pappien tulo saarelle sallitaan. Vatikaani pyytää 270 henkilön vapauttamista ja lähes välittömästi hallitus vapauttaa 208. Tuhannet katolilaiset panevat toimeen mielenosoituksen Havannassa vuonna 1999. Salesialaiset ja jesuiittapapit kasvattivat Fidel Castron. Diplomaattisuhteet Kuuban ja Vatikaanin välillä eivät koskaan katkenneet.

Meksiko: Ottaessaan vastaan presidentin viran katolilainen Fox lopettaa katolilaisen "subcomandante" (varakomentaja) Marcosin (todennäköisesti jesuiitta) taistelun. 70 vuotta sitten kirkolta vietiin valta. 1960-luvulla kirkko ystävystyy kommunistien kanssa. Vuonna 1974, ensimmäistä kertaa, meksikolainen presidentti menee Vatikaaniin. 1990-luvulla kirkko näyttää olevan kytköksissä huumekauppaan. Presidentti Foxin tytär opiskelee Iberoamerikkalaisessa yliopistossa, jota jesuiitat johtavat.

Nicaragua: Katolilaisen diktaattori Somozan kaatuessa sandinistiryhmä ottaa vallan (sosiaalikristityt, populaarikristityt, Papiston kansallinen yhdistys, työnantajat ja kauppiaat). Kulttuuriministeriksi nimitetään pappi, sisäministeriksi toinen pappi, ulkoministeriksi kolmas pappi ...

Panama: Vallanhaltijat ovat Kristillinen vallankumouspuolue ja kristillisdemokraatit. Huumekauppaan kytköksissä oleva, entinen CIA:n jäsen, kenraali Noriega, pakenee Vatikaanin lähetystöön autolla, jonka hänelle lähettää apostolinen nuntius.

Paraguay: Valtioneuvostossa, joka auttaa diktaattori Strössneria hallitsemaan, on Asuncionin arkkipiispa. Diktatuurin oppositio: papit. Maan näyttävät asuttaneen jesuiitat, sotilaat, natsisotarikolliset ja terroristit.

Peru: Francoa ihailevat papit ja katolilaiset sotilaat pitävät valtaa luvatta hallussaan. "Meidän maamme on katolinen, meidän asukkaamme ovat katolilaisia, me hallituksen jäsenet olemme katolilaisia" (diktaattori Velasco Alvarado vuonna 1971). "Minä olen katolilainen, neljä lastani opiskelevat katolisissa kouluissa" (presidenttiehdokas ja myöhemmin presidentti Fujimori vuonna 1990).

Uruguay: Tupamaros-sissien aseistusta löydetään eräästä kirkosta. Tupamaros-sissien joukossa on kommunisteja ... ja katolilaisia. Eräs pappi tekee yhteistyötä heidän kanssaan, pidätetään ja kolmessa päivässä hallitus vapauttaa hänet. Seuraavan kolmen kuukauden aikana pidätetään 400 sissiä. Ensimmäinen Uruguayn presidentti osallistui uskonnolliseen seremoniaan Lacallessa vuonna 1980.

Venezuela: Vanhin päivälehti on katolinen La Religión (Uskonto). Vallanhaltija: Kristillisdemokraattinen puolue. David Peelin laulu The Pope Smoke Dope (Paavi polttaa pilveä) kielletään. Monia vuosia hallitsee katolilainen presidentti Caldera. Kirkko ystävystyy kommunistien kanssa. Presidentti Perez sanoo 1990, että on halvempaa antaa opetus kirkon huoleksi kuin avata valtion kouluja. Vuonna 1998 hyvin katolinen Irene Saez on presidenttiehdokkaana. Hugo Chavez, nykyinen presidentti, arvostelee kirkkoa vuonna 1999. Hän on kärsinyt kapinoista ja hyökkäyksistä.

Yhdysvallat: 25 vuodessa katolilaisten parlamentaarikkojen määrä nousi 29:stä 118:aan. CIA:n perustivat ja sitä johtivat katolilaiset. Lukuisat ulkoministerit, lähettiläät, neuvonantajat, maaherrat, ja pormestarit ovat olleet katolilaisia 40 vuoden ajan. On ollut neuvonantajapappeja, presidentin puheiden toimittajia jne. 40 vuoden aikana heillä on ollut tukijoita yhä mahtavampien mafiosojen ja suurpääoman joukossa (David Rockefeller on Opus Dein "ystävä") ja Vatikaani on onnistunut vaikuttamaan USA:n politiikkaan."

Lue lisää

Luin luettelon ja ihan hengästyin ennen kuin pääsin sen loppuun!
Kyllä asia on niin, että kirkko ja valtio on viisainta pitää erillään. Olisivatpa muutkin yhtä fiksuja kuin me.