Aggressiivinen Venäjä on yllättänyt maailman tuoreesti kaksi kertaa. Krimin valtausta seuranneessa Itä-Ukrainan sodassa vallitsee hauras aselepo. Kuukausi sitten Venäjä aloitti kiivaat pommituslennot Syyriassa.
Suomen päättäjät pelkäävät enemmän kuin mitään, että kohta räjähtäisi Suomen lähellä. Venäjän ja Naton taistelukoneet hipovat Itämerellä liki päivittäin toisiaan. Pienestä suunnistusvirheestä - tahattomasta tai harkitusta - voi puhjeta jopa sota.
Pelko ei ole akuutti välttämättä juuri tällä hetkellä, sillä Venäjä on keskittänyt parhaan sotavoimansa jo kahdelle rintamalle. Venäläiskenraalit ovat täystyöllistettyjä näissä taisteluissa. Kolmeen samanaikaiseen sotaan Venäjän rahkeet eivät riitä.
Entä kun tilanne noilla kuumilla kulmilla hellittää. Mitä jos Vladimir Putin päättää testata Naton Baltian maille lupaamat turvatakeet? Tilanne olisi erittäin inhottava tai jopa kohtalokas Suomelle, joka on Pietarin etupuolustusalue. Vain ihme pelastaisi Suomen tempautumasta mukaan rähäkkään.
Suomalaisilla on ollut luja luottamus sotavoimiinsa. Käsitystä liki lyömättömästä kansanarmeijasta ovat ruokkineet pitkä rauha, poliitikkojen puhemylly ja jopa myyttiset muistot viime sodista.
Vuonna 2010 yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomella on hyvät mahdollisuudet puolustautua, jos Suomi joutuu tavanomaisin asein käytävään sotaan. Nyt tuo usko on romahtanut alemmas kuin kertaakaan 30 vuoteen. Enää vain joka kolmas uskoo Suomen pärjäämiseen. Putin on mielikuvissa ottanut henkisen niskalenkin suomalaisista.
Suomen puolustuksen selkäranka ovat maavoimien alueelliset jalkaväkijoukot. Niiden päätehtävänä on torjua ja lyödä maahan tunkeutuvat Venäjän panssaroidut hyökkäysjoukot.
Maavoimat kouluttaa varusmiehistä sodan ajan jääkäreitä, tykkimiehiä ja muita taistelijoita. Suurimmat joukkojentuotantolaitokset ovat kolme rauhan ajan prikaatia. Ne sijaitsevat Sodankylässä, Kajaanissa ja Kouvolassa.
Kestäisikö alivoimaisen suomalaisen puolustajan selkäranka ylivoimaista vihollista eli Venäjää vastaan?
Puolustusvoimat haki vastausta tähän kohtalonkysymykseen suuressa tutkimussarjassa. Tutkimukset tuottivat kerta toisensa jälkeen lohduttoman lopputuloksen. Suomen jalkaväkiarmeija ei pystyisi torjumaan Venäjän sotakonetta.
Suomen päättäjät pelkäävät enemmän kuin mitään, että kohta räjähtäisi Suomen lähellä. Venäjän ja Naton taistelukoneet hipovat Itämerellä liki päivittäin toisiaan. Pienestä suunnistusvirheestä - tahattomasta tai harkitusta - voi puhjeta jopa sota.
Pelko ei ole akuutti välttämättä juuri tällä hetkellä, sillä Venäjä on keskittänyt parhaan sotavoimansa jo kahdelle rintamalle. Venäläiskenraalit ovat täystyöllistettyjä näissä taisteluissa. Kolmeen samanaikaiseen sotaan Venäjän rahkeet eivät riitä.
Entä kun tilanne noilla kuumilla kulmilla hellittää. Mitä jos Vladimir Putin päättää testata Naton Baltian maille lupaamat turvatakeet? Tilanne olisi erittäin inhottava tai jopa kohtalokas Suomelle, joka on Pietarin etupuolustusalue. Vain ihme pelastaisi Suomen tempautumasta mukaan rähäkkään.
Suomalaisilla on ollut luja luottamus sotavoimiinsa. Käsitystä liki lyömättömästä kansanarmeijasta ovat ruokkineet pitkä rauha, poliitikkojen puhemylly ja jopa myyttiset muistot viime sodista.
Vuonna 2010 yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomella on hyvät mahdollisuudet puolustautua, jos Suomi joutuu tavanomaisin asein käytävään sotaan. Nyt tuo usko on romahtanut alemmas kuin kertaakaan 30 vuoteen. Enää vain joka kolmas uskoo Suomen pärjäämiseen. Putin on mielikuvissa ottanut henkisen niskalenkin suomalaisista.
Suomen puolustuksen selkäranka ovat maavoimien alueelliset jalkaväkijoukot. Niiden päätehtävänä on torjua ja lyödä maahan tunkeutuvat Venäjän panssaroidut hyökkäysjoukot.
Maavoimat kouluttaa varusmiehistä sodan ajan jääkäreitä, tykkimiehiä ja muita taistelijoita. Suurimmat joukkojentuotantolaitokset ovat kolme rauhan ajan prikaatia. Ne sijaitsevat Sodankylässä, Kajaanissa ja Kouvolassa.
Kestäisikö alivoimaisen suomalaisen puolustajan selkäranka ylivoimaista vihollista eli Venäjää vastaan?
Puolustusvoimat haki vastausta tähän kohtalonkysymykseen suuressa tutkimussarjassa. Tutkimukset tuottivat kerta toisensa jälkeen lohduttoman lopputuloksen. Suomen jalkaväkiarmeija ei pystyisi torjumaan Venäjän sotakonetta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Nyt vain tilaatte hyökkäyksen, niin unelmat toteutuvat.
olla.
Tarvitaan vain Venäjän hyökkäys. Ja kaikki on hyvin.
Kun pysymme natosta erossa ei Suomella ole mitään hätää.
Kun VAIN LIITYMME NATOON niin ei Suomella ole mitään hätää.
Näihin provo aloituksiin ei kannata vastata ollenkaan.
että turvassa olemme vain Naton jäseninä.
Siksi tiltut jäsenyyttä vastustavat.
Jokainen voi uskoa natosta mitä lystää. Fakta on se, että kun suomi liittyy natoon, niin venäjän toimia tuskin tarvitsee edes arvailla. Ja usko perustuu olettamukseen, joka on kaikkien mokien äiti. Todennäköisyyslaskelmat voisivat olla käyttökelpoisempia. Mutta fundamentalistinen usko johonkin liittoon... Nato on pelkkä ihmisten mielipide ja sen käsitteen seuraajat koostuu ihmisistä ja heidän käyttämästään kalustosta, ei mistään muusta. Nato ei ole fyysinen tai elollinen, vaan pelkkä sana, mielipide, aivan kuten valtiotkin. Mihin siis turvaatte? Ihmisiin, vai Jumalaan? Suomi selvisi kahdesta sodasta. Entäs, kun tulee se kolmas?
fyysinen. Yli 800 miljoonaa ihmistä, yli 5 miljoonaa sotilasta jo rauhan aikana, jne.
Naton vaikutusvalta on taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti sellainen, ettei Venäjä edes haaveile jäsenmaahan hyökkäämisestä.
Nato liitolla 800 milj. kannattajaa? Missä lähde?
800 miljoonaa asukasta. Lieneekö kaikki kannattajia, mutta valtiot ovat.
"ettei Venäjä edes haaveile jäsenmaahan hyökkäämisestä"
Kävit kysymässä? Jos et, missä lähde? Missään ei lue suunnitteleeko venäjä jäsenmaahan hyökkäämistä vai ei.
Mihin Venäjä on hyökkäämässä?
Kertokaa minullekin?
mutta eihän se estä tiltuja siitä haaveilemasta.
Koko ajan kehutaan Venäjän sotilaallista ylivoimaa länteen verraten.
Puppuahan se on.