asutettiin karjalaiset pääasiassa maaseudulle pakkolunastamalla isoista tiloista alueita uusille maatiloille. Samoin asutettiin rintamamiehet. 1950- ja 1960-luvulla asutettiin maaseudun tilaton liikaväestö perustamalla heille asutustiloja lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Nyt kun meillä kerrankin on toimiva hallitus, voitaisiin luoda uusi asutustilallissukupolvi. Jos ei maata luovutettaisikaan kymmeniä taikka satoja hehtaareja, voitaisiin tehdä pientiloja eli luovuttaa 2 - 3 hehtaaria metsänreunaa ja suonsyrjää. Siellä asutustilalliset voisivat kasvattaa perunoita, porkkanoita, sipuleita, lampaita, porsaita ja paria lehmääkin. Polttopuutkin saataisiin omalta maalta. Perustulo - 800 euroa kuukaudessa - olisi riittävä korvaus kaikesta vaivasta. Ihmiset olisivat iloisia ja tyytyväisia ja onnellisia. Maaseutu säilyisi asuttuna. Kyläkoulut kukoistaisivat.
Maahantunkeutujatkin asutettaisiin asutustiloille. Soinin ehdotus maahantunkeutujien jakamiseksi tasaisesti maan eri osien kesken ei ollut lainkaan huono, vaan terve ja perusteltu. Se tyrmättiin muka perustuslaillisiin oikeuksiin vedoten. Mitä vittua ylijäämäväestö tekee Helsingissä ja muissa maan slummeissa - vetelehtii joutilaana rautatieasemilla ja niin edelleen. Kasvattakoon perunoita omaksi ja perheensä elatukseksi Ilomantsissa.
Uskokaa pois. Tämä toimii. Eikä ole ollenkaan huono ehdotus. Koko maa säilyy asuttuna. Onhan sitä näin jälkikäteen noitittu epäonnistuneeksi ratkaisuksi, että 1950- ja 1960-luvullaq perustettiin asutustiloja, jotka sittemmin ovat autioituneet ja ränsistyneet, mutta uskokaa pois: historia toistaa itseään. Tällaisen aika on tullut nyt kun meillä kerrankin on osaava, energinen ja idearikas pääministeri, Suuri Valtiomies Juha Sipilä.
Nyt kun meillä kerrankin on toimiva hallitus, voitaisiin luoda uusi asutustilallissukupolvi. Jos ei maata luovutettaisikaan kymmeniä taikka satoja hehtaareja, voitaisiin tehdä pientiloja eli luovuttaa 2 - 3 hehtaaria metsänreunaa ja suonsyrjää. Siellä asutustilalliset voisivat kasvattaa perunoita, porkkanoita, sipuleita, lampaita, porsaita ja paria lehmääkin. Polttopuutkin saataisiin omalta maalta. Perustulo - 800 euroa kuukaudessa - olisi riittävä korvaus kaikesta vaivasta. Ihmiset olisivat iloisia ja tyytyväisia ja onnellisia. Maaseutu säilyisi asuttuna. Kyläkoulut kukoistaisivat.
Maahantunkeutujatkin asutettaisiin asutustiloille. Soinin ehdotus maahantunkeutujien jakamiseksi tasaisesti maan eri osien kesken ei ollut lainkaan huono, vaan terve ja perusteltu. Se tyrmättiin muka perustuslaillisiin oikeuksiin vedoten. Mitä vittua ylijäämäväestö tekee Helsingissä ja muissa maan slummeissa - vetelehtii joutilaana rautatieasemilla ja niin edelleen. Kasvattakoon perunoita omaksi ja perheensä elatukseksi Ilomantsissa.
Uskokaa pois. Tämä toimii. Eikä ole ollenkaan huono ehdotus. Koko maa säilyy asuttuna. Onhan sitä näin jälkikäteen noitittu epäonnistuneeksi ratkaisuksi, että 1950- ja 1960-luvullaq perustettiin asutustiloja, jotka sittemmin ovat autioituneet ja ränsistyneet, mutta uskokaa pois: historia toistaa itseään. Tällaisen aika on tullut nyt kun meillä kerrankin on osaava, energinen ja idearikas pääministeri, Suuri Valtiomies Juha Sipilä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
hyvä ehdotus ja kansantaloudellisesti kannattava. Sitäpaitsi se on helposti toteutettavissa. Nyt kun korkotaso on alhainen, valtio antaisi lainsäädännöllä - eihän ole olemassakaan muita lakeja kuin pakkolakeja! - maallemuuttajille maakappaleen 2-3 hehtaaria, ehkä 5 - 10 hehtaaria sekä takaisi maallemuuttajille asunnon ja navetan rakentamiseen tarkoitetut lainat. Väki eläisi maalla luontaistaloustyyppisesti ja hoitaisi lainansa perustulolla 800 euroa kuukaudessa. Pikkutiloilla elävät saisivat tuon perustulorahansa turvin myös auton, joten liikkuminen olisi helppoa, paljon helpompaa kuin 1950- ja 1960-luvulla.
Pääministeri Sipilä! Laita virkamiehesi töihin ja vatuloi tästä Uusi Suomalainen Yhteiskunta!
Yhtäkkiä maassa vallitsisi täystyöllisyys. Jos keksitään hilavitkuttimia, joilla on kysyntää maailmalla, maaseutu voisi edelleen luovuttaa työvoimaa ns. kasvukeskuksiin ja niiden teollisiin yrityksiin. Tällä tavallahan se yhteiskunta on aina toiminut.
Aika heikoissa kantimissa on tietosi historiasta. Karjalaisväestö ja rintamamiehet saivat asutustilansa tietenkin jo 1940-luvulla, eikä vasta 1950-60 -luvuilla. Rautatieasemillako luulit heidän odottaneen tilojen saamista vuodesta 1944 asti?
Pohjois-Suomeen asutustiloja ei juurikaan perustettu, eikä sijoittaminen ollut myöskään Itä-Suomi-painotteista. Suhteellisen suuri osa sai asutustilan Länsi-Suomesta ja Etelä-Suomesta ruotsinkielisiä kuntia lukuun ottamatta. Petsamon kolttaväestö asutettiin pääasiassa Lapin läänin alueelle.
Suomen toiseksi suurimman kaupungin, Viipurin, väestö ei tainnut juurikaan asutustiloja saada, eikä niitä kaivannutkaan. Siksi se asutettiin valtaosin kaupunkeihin. Samoin kävi Sortavalan ja Käkisalmen väestölle. Silloisista kaupungeistamme Lahdesta tuli väestösuhteeltaan karjalaisvaltaisin.
Kyllä asutustiloja perustettiin 50 ja 60 luvuillakin.
Voisin sanoa paikkojakin, mutten viitsi heidän takiaan ilmoitella.
Aivan iskemätön korpi, monesti suota, siihen talot ja navetat rakennettiin.
Sanotaanko näin, edelleen joskus ajelen siitä ohi, ja katselen näitä, ja totean siinäkin paikkassa x on asukkaat edelleen. Jälkipolvia, tai myyty tilat. Voi olla ettei enään niin maanviljelystä olekkaan, vaan asuntoina, joista huristellaan kylille särpimen perään.
Meillä olikin silloin miehet puikoissa, eikä miehenkuvatukset.
Pysty sotki asutustilat ja karjalaisiin ja rintamamiehiin.
Suomi oli vielä 50-luvulla heikoissa kantimissa, vielä 60 -luvullakin. Saatiin sitä ryhmää parannettua, halvoilla asutuslainoilla.
Kekkonen oli jo puikoissa. Veikko Vennamo toimi muuan muassa Maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) päällikkönä ja ylijohtajana 1944–1959.
tiloja 1950- ja 1960-luvulla perustettiin mm. Pohjois-Suomeen. Hesari jokunen vuosi sitten teki jutun Pudanjärveltä, jossa eräässäkin asutustilalliskylässä oli silloin 80 koululaista, nyt yksi (1). Pudasjärvellä noita asutustilalliskyliä on useitakin niin kuin muissakin pohjoisen kunnissa.
Karjalaisten ja rintamamiesten asuttaminen oli sitä ennen. Osa karjalaisista asutettiin kaupunkeihin. He saivat sieltä tontin. Tontin saattoi 30 vuotta sitten myydä 100.000 markalla. Jos säästi, nyt sen voi myydä 100.000 eurolla.
Karjalaisia asutettiin Oulun seudulle, mm. Tyrnävälle ja LIninkaan, jossa isoista, yli 100 peltohehtaarin tiloista pakkolunastettiin alueet 2 -3 karjalaistilalle. Tietysti maksettiin korvaukset valtion varoista. Se ei kuitenkaan ketäämn rikastuttanut, koska rahahan aina katoaa. Maa ei katoa.
Mutta nyt kun asia on tullut uudelleen puheeksi, historiasta erityisemmin välittämättä - emmehän me koskaan opi historiasta mitään - tässä olisi ideaa. Siis: uusi asutustilallissukupolvi!
Eivät ne karjalaiset ja rintamamiehet ja 1950- ja 1960-luvun maaseudun tilaton liikaväestö tietenkään notkuneet rautatieasemilla niin kuin tämän päivän slimmiutuneiden kaupunkien tyhkjäntoimittajat.
>>Pysty sotki asutustilat ja karjalaisiin ja rintamamiehiin.<<
En sotkenut, sillä vastasin avausviestiin. Lue se!
>>Kyllä asutustiloja perustettiin 50 ja 60 luvuillakin.<<
1950-luvulla vielä nimellisesti, mutta ei enää 1960-luvulla.
"Varsinainen asutustoiminta päättyi 1958 maanhankintalain kumoamiseen.[1] Vuoden 1959 alussa tuli voimaan maankäyttölaki (353/1958) ja laki valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin (359/1958).[3] Maankäyttölaki korvattiin maatilalailla (188/1977). Nämä lait ja niiden mukaiset toimet kuuluvat pikemminkin maatalouspolitiikkaan kuin asutustoimintaan. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Asutustoiminta_Suomessa#Sodan_seuraukset
oli ovela taktiikka: Hän hyväksyi anomukset ja asiat, jotka olivat hyväksyttävissä. Koska kaikkea esille ja eteen tulevaa ei ollut hyväksyä, Vennamo järjesti tselleen virkamatkan ja jätti hylättävät anomukset sijaisensa hylättäviksi. Tästä kansan syville riveille syntyi mielikuva, että Vennamo on hyvä mies.
Eihän tällainen aloituksessa mainittu sinänsä toteuttamiskelpoinen ajatus tulisi edes keskusteltavaksi, ellei meillä nyt - harvinaista kyllä! - olisi pääministeri ja hallitus, joka sentään yrittää parantaa kansan elinoloja. Tämä olisi yksi tapa.
>>Kyllähän_asutustiloja 1950- ja 1960-luvulla perustettiin mm. Pohjois-Suomeen.<<
Ne eivät olleet enää varsinaisia asutustiloja, vaan yleistä maatalouspolitiikkaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Asutustoiminta_Suomessa#Sodan_seuraukset
minä, joka olen lapsuuteni viettänyt asutustilalla, jota rakenneltiin vuonna 1960? Muutin sieltä opiskelemaan 1970-luvulla ylioppilaaksi päästyäni.
Enhkä se sitten oli vanhan lain peruja. Meitä oli suuri liuta lapsia. Useat meistä ovat korkeakoulutettuja ja toimivat eri aloilla; kaikilla on aina ollut työtä, nyt tosin osa meistä on jo eläkkeellä. Kenestäkään meistä ei tullut maanviljelijää, Mutta ei se elämä asutustilalla mitenkään huonoa ollut. Nälkääkään ei nähty.
ne olivat. Ammattinimikekin oli "asutustilallinen". TRuossa wikitekstissä käsitellään sodan seurauksia ja silloista asutustoimintaa. Se sitten sai jatkoa, koska maaseudulla oli paljon ns. "liikaväestöä".
Nyt kaupungeissa on saatananmoinen määrä liikaväestöä. Se voitaisiin asuttaa maaseudulle. Kaikki nuo onnettomat lusmut eivät tietenkään halua luopua rautatieasemilla vetelehtimisestään, mutta osa siellä kaupungeissakin on aivan tavallisia ihmisiä, jotka ajattelevat elämänsä laatua ja olisivat valmiita yrittämään uutta.
Noinhan Amerikan preesiroitakin asutettiin. Matkattiin vankkureilla satoja maileja ja vallattiin maata.
Jos sulla pysty ihan googlesta katsot tietosi, ne ei aina täsmää mm omani autententtisen tiedon kanssa.
Kyllä niitä asutustiloja vielä 60 -luvullakin perustettiin, oliko sitten nimi eri ?
Käytännön tieto ihan eriä kuin jostain luettu.
Itse en anna paljon arvoa, joka netistä katsoo, itselleen outoja asioita, ja on sitten asiantuntijaa.
Juuri nämä sitten alkaa kirjoitusvirheitä etsimään. Kun eivät muuta osaa. Asiatieto ja kirjoitusvirheet on ihan eriä.
Nollatietoa turha syöttää, asian kanssa joskus olleelle tekemisessä, tai "käsin kosketellut". Kuten sanottu, ettei opettaa "isäänsä naimaan ".
lapin ja Oulunlääneissä oli paljon asutustilalllisia. Kun koitettiin niitäkin alueita asuttaa. Ja voidaan "asutustillallinen" nimenä käyttää sittemmin muutakin, mutta sama tarkoitus.
Pitää osata olla suurpiirteinen asioitten kanssa, ettei se just nyt sitä nimenä ole, vaikka ään pilkut puuttuukin. Se sitä osaamista!
Jos halutaan olla suurpiirteisiä, puhutaan pelkästään 1940-luvun lopun asutustilallisista, koska he olivat valtaosa kaikista asutustilallisista. Todellista vääristelyä on, jos 1940-lukua ei mainita ollenkaan. Mainintaan 1940-1960 -luvusta tuskin olisin viitsinyt edes puuttua.
Juha Sipilän johtama hallitus ottaa idean kehiteltäväkseen.
Silloin vallatuilta alueilta pääosin ihmiset piti asuttaa.
Nyt tosiaan pitää asuttaa kaupungeissa vetelehtijät.
Rekkojen ajaa vain entistä enemmän ruokaa ja tarpeita muualta, kun Helsinkiä täytetään.
Helsinkiinkin huono perustaa asutustiloja. Pitää tulla ulommas.
Ei pulppua öljy maasta, kun rautakangella reiän tökkää, eli ei ole meillä luonnon rikkauksia, jotka saa suoraan rahaksi. Ei ole varaa maksaa noin paljoa vetelehtijöille kuin pääkaupungissakin. 1300 -1800 €/kk.
Ja sitten vähemmänkin, enemmänkin.
ki "syytä_olisikin" on oikeilla jäljillä.
Nämä työttömät ja terpeettomat kerrostaloslummeissa asuvat ihmispoloiset syrjäytyvät lopullisesti, jos heille ei anneta mahdollisuuksia. Eihän eläviä ihmisiä ja varsinkaan heidän lapsiaan voi tappaa näklään, vaan jonkun on kustannettava heidän asuntonsa, vaatteensa ja ruokansa.
Käyttökelpoinen olisi esimerkiksi aloituksessa esitetty, että heidät asutettaisiin maaseudulle luontaistaloustyyppiseen elämiseen. Osa porukasta oletettavasti olisikin halukas lähtemään. Osa ei - se on menetetty loisijaosa. Tuo maaseudulle asuttaminen ei tulisi lainkaan sen kalliimmaksi, kuin hyödyttömän väesön elättäminen kerrostalolokeroissaan.
Mistä heille viljelysmaata? Metsien ja soiden suojelukiistoissa on nähty, ettei sitä ole kovin helpolla saatavissa.
Suomessa riittää maata, kun ei vaan soille asuteta. Mauno Koivisto sääti 1960-luvun lopulla lain peltojen paketoinnista, kun Suomi oli hukkua voivuoriin. Halpaa voita vietiin subventioiden turvin ainakin Englantiin, mutta suomalaiset maksoivat samasta voista kovaa hintaa.
Vähitellen pikkutiloja autioitui ja väki muutti Ruotsiin ja Etelä-Suomeen. Joka pikkutilalla oli ollut lehmä tai pari, josta sai lisätuloa. Isäntä tai emäntä saattoi tehdä palkkatyötäkin ohella, jos sitä oli tarjolla. Sitten tiloille alettiin maksettiin siitä, että se jätettiin viljelemättä.
Nyt väestö on valistuneempaa ja pystyy itsenäiseen tiedonhankintaan. Kaiken ei tarvitse mennä saman mallin mukaan - puutarhaviljelyä, vihanneksia, lampaita, pihvikarjaa...Maata pitäisi antaa myös asutuskeskusten liepeiltä, jolloin tuottajat pystyisivät hoitamaan tuotteittensa markkinoinnin helpommin.
Sodan jälkeiset rintamamiestontitkin takasivat asukkailleen melko korkean omavaraisuusasteen.
Nykyiset maatilat ovat ostaneet jo aikoja sitten taannoiset pakettipellot ja sammuneiden pikkutilojen muutkin pellot. Nykypolven viljelijät ovat myös raivanneet innolla uutta viljelysmaata metsistään ja osin soiltaankin. Sehän on nykyisellä konekannalla helppoa. Kukaan nykymaanviljelijä ei ole valmis antamaan edes metsä- ja suomaata ulkopuolisille viljeltäväksi. He haluavat raivata sen itse.
Myöskään valtion maista ei viljelysmaata ole saatavissa. Metsähallitus haluaa hyödyntää puuntuotannossa kaikki sen maan, jota ympäristöministeriö ei siltä suojele. Voi pyhä Kessi sentään!
Kaikkein kalleinta peltomaa on suurten asutuskeskusten liepeillä. Siellä jatkavien viljelijöiden maasta kuitenkin kilpailevat kaupungit, jotka tarvitsevat maata tonttien kaavoittamiseen.
Ainoa realistinen vaihtoehto omavaraisviljelyyn on näiden uusien tonttien laajentaminen niin suuriksi, että niille saa raivattua itselleen aarin tai parin kotipuutarhapalstan. Tonttimaa on kuitenkin niin kallista, että kaupunkien päättäjät pistänevät kovasti hanttiin ja tyytyvät vain muutaman sadan neliön tontteihin, joilla viljely ei onnistu ja nykyiset kaavatkin kieltävät yleensä kotipuutarhat. Maaseudulla ajatus voi lyödä helpommin läpi, mutta ei sielläkään halvalla.
laatia jokin pakkolaki, että käyttämättömät maat saadaan hyötykäyttöön.
Otakaan huomioon, että kaikki laithan ovat pakkolakeja. Ei siis olekaan muita lakeja kuin pakkolakeja. Turhaan joku tärähtänyt valtakunnansynkistelijä Lauri Lyly moittii Sipilän "pakkolakeja". Se paska ei edes ymmärrä, että ei ole koskaan ollutkaan olemassa muita kuin pakkolakeja.
Suomessahan maata riittää. Jos ei asutuskeskusten liepeillä oleva maa ole hyötykäytössä, se pakkolunastetaan viljelykäyttään uusille asutustilallisille.
Syrjäisemmillä alueilla olevien entisten asutustilojen pellot ovat jo metsittyneet, joten ne raivataan uudelleen viljelykseen; raicauspalkkio tietenkin maksetaan. Sitten kymmenen vuoden kuluttua ne paketoidaa, ja siitä traas maksetaan. Sitten ne metsitetään ja maksetaan metsittämispalkkio. Näinhän se yhteuiskunta on aina toiminut. Ei siinä ole mitään kummalista.
on ideaa
hyvä. Kaupunkilaisloiset maalle kasvattamaan omat perunansa.