Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on demokratian yksi kulmakivi. Demokratiaan kuuluu paljon muutakin. Poliittiset, juridiset, taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset oikeudet. Äänioikeus olisi ontto sana, mikäli koulutus olisi täysin maksullista tai vain alkeiskoulutuksen saaminen köyhillekin ja muu maksullista täydestä hinnasta. Kapitalismissa työväenluokan omien järjestöjen toimintaoikeudet ovat tärkeä demokratian mittapuu. Miljardin omistajalla on luonnollisesti enemmän demokratiaa kuin 2 000 euron kuukausipalkkalaisella.
Äänioikeus on sangen nuori. Yleinen äänioikeus on toiminut alle 100 vuotta ihmiskunnan historiassa.
Milloin Yhdysvalloissa, USA:ssa astui voimaan yleinen äänioikeus?
Äänioikeus on sangen nuori. Yleinen äänioikeus on toiminut alle 100 vuotta ihmiskunnan historiassa.
Milloin Yhdysvalloissa, USA:ssa astui voimaan yleinen äänioikeus?
Vastaukset 39
Vanhimmat
s.p se taas elää pilvilinnoissaan, demokratia on tasavertainen oikeus valita vapaasti asetetuista ehdokkaista hallinto sovituksi ajaksi ja tuon hallinnon sen jälkeen luoma yhteiskunta ja sen säännöt. Nyt tosin jokainen uusi hallinto perii edellisten hallintojen aikaansaaman sopimussopan ja verkon joka monesti estää järkevääkin toimintaa yhteiskunnan hyväksi.
Olemme lisäksi demokratiassa tasavertaisia politiikan suhteen eli jokaisella niin kulkurilla kuin miljonäärilläkin on vain se yksi ääni vaaleissa. Siten sinun miljardöörilläsi ja 2000€ kuukausipalkkaisella on politiikan suhteen yhtä paljon sanottavaa. Tietysti sillä rahakkaammalla on enemmän mahdollisuuksia tuoda käsityksiään esiin mutta kuka niitä kuuntelisi jos ei olisi samaa mieltä jo aiemmin?
Lain edessä olemme periaatteessa saman arvoisia mutta tietystikään se oikeuden määräämä avustaja ei aina ole yhtä tehokas kuin se jonka se miljonääri omalla kustannuksellaan palkkaa avukseen. Siinä ei kuitenkaan ole kyse demokratiasta vaan lain kunnioituksesta, oikeuteenhan ei joudu jollei riko lakia.
En tiedä tarkkaan mihin viittaat kulttuurisilla oikeuksilla näin joka päivän elämässä mutta itse en näe kulttuurin olevan missään muodossa demokratiakysymys. Jokainenhan saa laulaa yksinään, lukea runoja, piirtää huonoja kuviaan mihin hyvänsä paikkaan tai käydä taidenäyttelyissä tai konserteissa. Sitä ei ole rajoitettu tietääkseni kuin kerrostaloissa joissa liika veisaaminen on kielletty öisin muiden ehkä joutuessa töihin aamulla ja unen tarpeen ollen vielä tyydyttämättä.
Sosiaaliset oikeudethan ovat jokaisen itse valittavissa, saat olla kenen kanssa hyvänsä sosiaalisessa kontaktissa jos se toinen vain hyväksyy sinut kaverikseen. Tämä jos siis todella tarkoitat sosiaalista kanssakäymistä. Jos taas tarkoitat sosiaalisia avustuksia niin siinä ollaan tänään pahasti harhaannuttu väärälle polulle. Vastikkeetonta apua saisi jakaa vain sairaille ja vajaakykyisille mutta muu sosiaaliapu pitäisi tehdä vastikkeelliseksi vaikkapa 20 tuntia kuukaudessa kolmannen sektorin hoitaessa tehtävien jaon. Työtä kyllä löytyy ja jos ei vanhusten ulkoiluttaminen ja lapsille satuilu tai niiden kanssa askartelu käy niin voihan sitä sitten mennä oikeisiinkin töihin. Töitä riittää kunhan vain sovitaan hinnasta.
Vapaa yhtäläinen äänioikeus ei ole mikään tyhjä ilmaus vaan se kertoo kansalaisilla olevan mahdollisuuden oikean elämän viettoon omaan apuun luottaen joka toiminta kaikissa sosialismeissa on ollut kadoksissa pahan kerran.
USA:ssa tuli äänioikeus 1776 itsenäisyysjulistuksen myötä.
Väärin. USA:ssa yleinen äänioikeus toteutui viimeisimpien länsimaiden joukossa.
Näin ihan ulkomuistista arvoisa s.p tuo sanomasi/kirjoittamasi ei aivan pidä paikkaansa.
Kansalaiset saivat sen äänioikeuden nähtävästi siten kuin "USA_vapain" kertoo mutta sinä sotket siihen orjien äänioikeuden jota niillä ei tietystikään ollut. Ei ehkä edes heti virallisen orjuudenkaan loputtua vaan vasta aika myöhään. Olet siis osaksi oikeassa mutta vain osaksi.
Kun nyt kerran tuolle linjalle lähdit niin huomautan myös kommunististen maiden käyttäytymisestä. Niissähän on vain yksi puolue joten äänioikeus voi olla vain niillä jotka kannattavat sitä yhtä puoluetta. Se on vielä rajoitetumpaa kuin se mihin USA on mielestäsi syyllistynyt. Miksi sinä et puutu kommunistien aiheuttamiin käytännön epäoikeudenmukaisuuksiin, vainoihin?
Miksi aina ohitat komutörppöydet ja syyttelet muita vaikka heidän ansionsa noissa asioissa ovat huomattavasti vaatimattomammat kuin mihin kansainvälinen kommunistien törppöily on johtanut. Voitaneen sanoa sosialistien törppöily kun luemme kansallissosialistit samaan syssyyn komusosialistien kanssa, sehän johti maailmansotaan jossa ei äänioikeutta kysytty edes Suomelta kun komuarmeija alkoi vyörymään rajojen yli ilman sodan julistusta.
USA:ssa oli noin 4 miljoonaa orjaa niiden vapautuksen aikana 1 865. Orjat muodostivat etupäässä eteläisissä osavaltioissa maatalousproletariaatin. He olivat paitsi vailla äänioikeutta myös muitakin oikeuksia. Järjestymisvapaus kielletty. Täydellisen isäntävallan alla ruumiillisine kurituksineen ja isäntien seksiobjekteina. Ei koulutusta, ei sosiaaliturvaa vaan heti lapsesta saakka isännälle töihin. Isäntä tarjosi ruoan ja lautaparakkiasunnon palkaksi. Äänioikeuden puute oli orjille vähiten vaivaava puute.
Tarina lähteekin 1 776. Silloin säädettiin laki vapaiden miesten äänioikeudesta. Orjat sivuutettiin. Vasta 1 920 naiset saivat äänioikeuden. Orjat saivat 1 865 muodollisesti äänioikeuden. Sitä rajoitettiin vuosikymmenten saatossa monin eri tavoin mm. laeilla ja pelottelulla. Viimeiset rajoitukset poistuivat vasta 1 965 ja afrikkalaisperäiset saivat äänestää, miehet sekä naiset. USA:ssa "vapaat vaalit" ovat vallinneet vasta 50 vuotta.
Silti mm. kerran vangittuna ollut voi menettää äänioikeuden loppuiäkseen. Vaalilaki varmistaa myös poikkeuksen Suomeen nähden. Parlamenttiin tulee osavaltioista eniten ääniä saaneen puolueen edustajat. Suhteellisen vaalitavan puute suosii kahden puolueen järjestelmää.
Orjien kohtalo osoittaa USA:ssa ja muualla kapitalismissa, että äänioikeus ei ole koko demoratia eikä henkilökohtainen vapauskaan. Omistajalla on aina enemmän "ääniä" kuin tyhjätaskulla. Yleinen, maksuton oppivelvollisuus muun muassa on tärkeä demokratian ilmaus.
Miksi s.p et ota kantaa kun esitän käsityksiä siitä miten näet asiat perin yksipuolisesti?
Tuo orjien asemahan monella tapaa muistutti Neuvostoliiton tapaa käsitellä työvoimaansa. Kun oli suuri työmaa (esim. Stalinin kanava) hankittiin satojatuhansia vankeja ainakin osin hyvin tekaistuilla syytteillä ja teetettiin työ orjatyönä.
NL:ssa ei ollut vapaan ammattiyhdistyksen perustamismahdollisuuksiakaan kuten ei niillä USA:n orjilla kertomasi mukaan. Miksi et tätä seikkaa tuonut esiin vertailuna? Miksi pimität kommunismin rikoksia ihmiskuntaa vastaan mutta muita olet syyttämässä?
Kun väärästä ajatuksesta tai jopa sen epäilystä saattoi saada 20v hännät Siperian tundralla niin paljonko se käytännössä poikkesi siitä jos rikollinen menetti USA:ssa äänioikeutensa?? Selvitä nyt tämäkin ero!
Se mikä oli orjien valitettava kohtalo aikoinaan oli suuren kansalaisjoukon kohtalo kommunismin kynsissä niin Neuvostoliitossa kuin Kiinassakin ynnä muissakin kommunismiin pyrkivissä maissa.
Miksi et noita asioita pengo ja pyri kertomaan miten ajattelet kommunismin muuttuneen ja miltä osin siten, ettei se johda saman kaltaisiin ongelmiin jos se saa valtaa uudelleen? Miten ajattelit kommunistisen liikkeen takaavan poliittisen vapauden valtaan päästyään jos sellainen ihme tapahtuu? Tähän astihan kommunismi on aina toiminut ankeuttajana ja kiduttajana kansalle estäen sitä toimimasta edes itsensä hyväksi, puolueen ollessa ainoa taho jonka hyväksi on saanut toimia.
Työeläkeläinen veti herneen kärsäänsä kun jäi kiinni väärän tiedon levittämisestä.
Mikä se väärä tieto on? Perustele väitteesi!
s.p se tässä jäi kiinni puheenaiheen vaihtamisesta kun olot kävivät liian kuumiksi! Se mitä tähän keskusteluun olen kirjoittanut on täyttä faktaa ja sehän s.p:tä niin potuttaakin!
Läntisen demokratian ihannenäkemys on 600 luvulla eaa. Ateenan valtion hallinto. Ateenaa kuvataan äänioikeusdemokratian esikuvaksi.
Parhaimmillaan on arvioitu Ateenassa olleen 400 000 orjaa mutta vapaita vain n. 100 000. Orjat olivat senaikuinen työväenluokka. Vapaat oli jaettu neljään luokkaan varallisuuden mukaan. Kaikki vapaat miehet saattoivat äänestää.
Ateenan hallintoa sanotaan Solonin kehittelemäksi hallinnoksi.
Kolme ylintä luokkaa muodostuivat varallisuuserojen mukaaan. Varakkaimmista tuli valita korkeimmat virkamiehet ja vähemmän varakkaimmista alemmat. Neljäs luokka oli köyhälistö ja suurilukuisin. Vapaat miehet saattoivat valita virkamiehet kolmesta varakkaimmasta luokasta. Neljäs luokka sai puhua mutta ei koskaan saanut virkamiehiä tai valtion johtajien paikkoja. He saivat äänestää, kuka rikkaista pääsee kuhunkin virkaan ja se mahdollisti korruption. Rikkaiden täytyi antaa murusia päästäkseen valtion varoihin ja valtaan käsiksi. Naisilla ei ollut äänioikeutta.
Ateenan demokratia heijastaa kapitalistista rahademokratiaa sangen hyvin vieläkin useissa maissa. Suomessa yleinen valtion kustannuksella tapahtuva oppivelvollisuus mahdollistaa työläisperheen lapsen kohoamisen korkeisiinkin virkoihin.
Äänioikeus eikä muutkaan oikeudet tulleet siinä yhteydessä kun kolmas sääty, porvaristo, kukisti feodaaliaatelin ja papiston vallasta. Edes äänioikeus ei tullut taivaan lahjana. Työväenluokka oli eturintamassa taistelemassa yleisen äänioikeuden puolesta.
Oletko todella saarnaaja s.p? Mitä hyötyä on tuosta sanelustasi kun et anna kunnon vastineita niihin kommentteihin joita näihin kirjoitetaan. Luuletko olevasi asemassa jossa voit sanella sen mitä muiden pitää ajatella? Jos noin on niin olisi syytä mennä valkotakkisten juttusille sillä napotauti on iskenyt!
Eiköhän sana demokratia ole jonkun asteen väännös kreikankielestä mutta tuskin se tapa mitä me käytämme suoraan periytyy 600 ekr/eaa ajoilta vaan maailma on muuttunut paljonkin sen jälkeen.
Eikä kannata yleensäkään kommunistin paljoa saarnata demokratiasta koska se on kommunistisille yhteiskunnille täysin vieras käsite, sosialistiset yhteiskunnat mukaan lukien.
Ateenan malli siirrettynä nykyajalle. Rahvaskin saisi äänestää. Ehdolla olisi vain rikkaita. Ei mitään yksinyrittäjäpalkkatyöläisiä tai pienipalkkaisia pienyrittäjiä. Kapitalistit valitsisivat keskuudestaan varallisuuden perusteella valtion johtavat virat. Rahvas äänestäisi silloin tällöin itselleen johtajat niistä piireistä, joilla on tietty määrä omaisuutta.
Palstallakin jotkut porvarilliset kirjoittajat liputtavat niitä paremmiksi, joilla on rahaa....paljon rahaa....kahisevaa tuhottomasti.
Aina voi kuvitella mutta kun katsot mitä porukkaa eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin on valittu kansan toimesta demokraattisin vaalein niin siellä on portsarista ja sairaanhoitajasta yrittäjiin sekä professoreihin asti.
Kuten tuossa kirjoitin niin maailma on tuossa lähes 3000 vuodessa hieman muuttunut kun se on nyt ihan toinen kuin silloin kun aloin jotain politiikasta ymmärtämään. Kertotaulu on ennallaan mutta lähes kaikki muu on muuttunut.
Kun kyseessä on vapaa demokratia niin joku voi todella ihan vapaasti äänestää sitä jolla tuohta riittää mutta voi myös jättää häntä äänestämättä.
Razmig Keucheyan, Pariisin Sorbonnen yliopiston apulaisprofessori:
"Täysin edustuksellisten demokratioiden synty vei aikaa. Se edellytti lisävaikuttimia erityisesti kansan alhaaltapäin käymää kamppailua demokraattisten oikeuksien laajentamiseksi. Alemmat yhteiskuntaluokat ovat valloittaneet poliittiset oikeudet. Eliitit ovat myöntäneet ne vasta pakon edessä. Demokratia on nyt kehnossa kunnossa, koska alempien yhteiskuntaluokkien taistelut ovat tyrehtyneet ja yhteiskunnallisilla liikkeillä on vaikeuksia vaatia uusia oikeuksia."
Demokratiaan liittyvät myös poliittiset oikeudet. Työväenliike amattiliittoineen ovat valloittaneet asemansa. Naisasialiikkeet taistelivat naisten oikeuksien puolesta. Lännesä syntyi 1 800 luvulla suuria orjuuden vastaisia liikkeitä. Demokratiaan liittyy myös ihmisyyden vastaisten aatteiden kuten fasismin ja rasismin torjuminen. Demokratia käsitetään täysin väärin, jos ei käydä taistoa ihmisvihamielisiä oppeja vastaan.
Kapitalismin voidaan katsoa alkaneen Hollannissa 1 500 luvulla. Siellä oli silloin teollisuus, pankkijärjestelmä, luotto ja laajat markkinat. Kapitalismi levisi läntisessä Euroopassa ja suuresti yhteydessä siirtomaajärjestelmän kehittymiseen.
Yleinen äänioikeus tarkoittaa miesten ja naisten äänioikeutta. Sitä ennen vallitsi miesten äänioikeus ja sekin usein varallisuuteen riippuvaisena. Proletaarit olivat siten äänioikeuden ulkopuolella.
Afrikkalainen Liberia sääti miesten äänioikeuden 1 839 ja Kreikka 1844. Liberiassa sinne palanneet vapautetut orjat omasivat äänioikeuden ja alkuperäisväestö oli sitä paitsi.
Yleinen äänioikeus tuli ensin Uuteen Seelantiin 1 893, Australiaan 1901, Suomeen 1 907 ja Norjaan 1 913, Neuvosto-Venäjälle 1 917. Vuonna 1 900 17 maassa oli miesten äänioikeus (varallisuusrajoituksilla!) ja vain yhdessä yleinen äänioikeus.
115 vuotta sitten mitätön väestönosa maailmassa omasi yleisen äänioikeuden. Nouseva työväenliike toimi muiden demokraattisten ryhmien tuella yleisen äänioikeuden puolesta. Äänioikeus kapitalismin historiassa on sangen nuori.
Neuvostovenäjällähän ei ollut yleistä äänioikeutta vaan vain yksi puolue jota piti äänestää. Yleinen äänioikeus edellyttää todella yleistä vapaata ehdokasasettelua sen äänestämisen lisäksi jotta sillä olisi mitään merkitystä.
Mitä oikeutta se sellainen on noin demokratiamielessä jos sanotaan suoraan jotta tuon puolueen ehdokkaita sinä äänestät? Onko se oikeus vai pakko? Kyllä aina oikeuteen sisältyy valinnan mahdollisuuksiakin jotka me onneksi Suomessa olemme kyenneet säilyttämään kommunistien päinvastaisista yrityksistä huolimatta.
Et sitten s.p vieläkään kykene puoltamaan esittämiäsi mielipiteitä vaan jatkat saarnalinjaa. Ota huomioon, että tämä on keskustelupalsta joten odotamme kovasti sitä sinunkin keskusteluasi! Sanelu ei meillä mene perille sillä emme ole kommunisteja!
Suuri osahan s.p työväenliikkeestä aikoinaan kallistui kommunismiin joten siltä osin voit unohtaa demokraattiset liikkeet sillä niitä ei ole sallittu missään missä kommunistiksi itseään väittävät ovat vallan saaneet.
Todellista äänioikeutta eri vaihtoehtojen valinnan välillähän ei noissa sinun työväenliikkeiden maissa juurikaan ole näkynyt vaan enemmän ne ovat diktatuureja.
Sen sijaan kapitalistisissa maissa on demokratia juurtunut varsin syvälle ja siellä sallitaan jopa kommunistinenkin oppositio johon kommunistiset järjestelmät eivät ole porvarillisten puolueiden osalta koskaan yltäneet. Se kun olisi tuonut demokratian joka onkin pahin kommunismin vihollisista.
Tsaarin Venäjällä miesten äänioikeus perustui varallisuuteen. Neuvosto-Venäjä sääti lain miesten ja naisten yhtälaisesta äänioikeudesta 1 917.
Ehkä yhtälaisesta mutta ei yleisestä koska muuta ei saanut/voinut äänestää kuin komuja. Oikeissa vaaleissa yleisellä äänioikeudella saa äänestää kaikkia puolueita oman mielensä mukaan valiten mutta miten valitset yhdestä puolueesta. Komutapa vaaleissa ei vastaa aikuisten oikeasti mitään säällistä vaalia vaan on diktatuurin luoma pakkotilanne.
Neuvostoliitossa oli pitkälle 1 920 lukua neuvostojen vaaleissa monia puolueita. II neuvostojen edustajakokous lokakuussa 1 917 valitsi Neuvosto-Venäjän ensimmäisen hallituksen. Siinä oli vasemmistoeserrät mukana. He jäivät siitä itse pois keväällä 1 918. 1 930 uusittu perustuslaki piti voimassa naisten ja miesten äänioikeuden sekä ehdokkuuden. Laki ei varsinaisesti kieltänyt muita puolueita mutta sellaisia ei enää esiintynyt neuvostojen vaaleissa, joissa valituksi tuli myös muita kuin kommunisteja. 30 luvun vaalilakia voi luonnollisesti kritisoida ehdokasasettelun osalta.
Vaan missä olivat oikeistopuolueet? Demokratia vaatii opposition jolla on samat oikeudet kuin hallitsevillakin demokraattisessa suhteessa. En usko minkään puolueen ihan vapaaehtoisesti jääneen pois vaan kyseessä oli bolsevikkien painostus ja vaino.
Hitlerin Saksa ja Stalinin Neukkula olivat molemmat fasistisia sosialismeja joissa demokratialla pyyhittiin peräpäätä.
Kunnallisvaaleissa jatkui 1 907 jälkeen tulorajat äänioikeudessa. Vasemmistoenemmistöinen eduskunta laati heinäkuussa 1 917 yleisen kunnallisen äänioikeuden kansanäänestysmahdollisuuden. Kerenskin hallitus kumosi lain yhdessä valtalain mukana porvaristomme pyynnöstä. Joulukuussa itsenäisyysjulistuksen jälkeen eduskunta vahvisti lait. 1919 porvarillinen eduskunta kumosi kansanäänestyksen.
Englannissa naisten äänioikeus toteutui 1 928 ja Sveitsissä vasta 1 971.
Ehdokkaaksiasettuminen on tärkeä. Australiassa ja Uudessa Seelannissa naisten ehdokkuus tuli myöhemmin 1 900 luvulla. Suomessa se toteutui 1 907 vaaleissa. Neuvosto-Venäjä salli naisten ehdokkuuden 1 917. Parlamentissa oli naisia keskim. 30 %. 1 991 jälkeen naisten osuus edustajina laski alle kahdenkymmenen.
Sveitsi salli naisten äänioikeuden ja ehdokkuuden vasta 1971 ja Englantikin vasta 1 928.
I maailmansodan jälkeen edustuksellinen porvarillinen demokratia nousi neljästä kymmeneen. Baltiassa, itäisen ja eteläisen Euroopan maissa vallitsi joltain osin vajaita demokratioita. Puolet maailman väestöistä olivat läntisten valtioiden alusmaita ja joiden väestöiltä oli riistetty ääni- ja muut oikeudet. Niiden nähden Ranska, Englanti ym siirtomaiden haltijat olivat diktaattoreita. Esim. Englannin siirtomaissa demokratiaa hoiti Englannin sotaväki aseineen. Useimmissa Euroopan maissa vallitsi vasemmistolaisten puolueiden täyskielto tai niiden rajoitetut oikeudet.
Tilanne jatkui pitkälle 1 970 luvulle, jolloin siirtomaat itsenäistyivät ja useimmin aseellisen taistelun kautta.
Yleinen äänioikeus tuli Ranskaan 1 944, Japaniin 1945, Italiaan 1946 ja Belgiaan 1948 (USA:aan 1965).
USA:n 1 776 ihmisoikeusjulistus tai Ranskan porvarillisen vallankumouksen 1 789 -1 795 "Vapaus, veljeys, tasa-arvo" olivat vuosisatoja fraasi, helisevä vaski.
Kapitalismin äänioikeusdemokratia on keskimäärin vasta 50 vuotta vanha kun järjestelmä lähti muotoutumaan feodalismin uumenista 1 500 luvulla. Kun demokratiaan liitetään aloituksessa mainittuja seikkoja, kansalaisyhteiskuntaan on vielä matkaa.
Kuvaat s.p mainiosti joskin eri nimiä kayttäen Neuvostokommunismin käyttäytymistä valtaamissaan maissa esim. Itä-Euroopassa II maailmansodan jälkeen. Juuri noinhan siellä tehtiin joskin ehkä oltiin raaempia ja yksilön kunnioitus oli vähäisempää.
Neuvostofasismi on viimeinen siirtomaavalta joka alisti siirtomaitaan todella tehokkaasti.
Miten on s.p, onko kommunismin tila nyt niin hyvä jottei se enää kaipaa parannusta vai miksi alat näitä vuosisadan ikäisiä asioita kaivelemaan. Kunnon kommunistina voisit oikeastaan selvitellä kommunismin aikaansaamia katastrofeja (esimerkkinä vaikkapa holodomor) maailmalla ja kertoa meille miksi demokratia ei kommunistille kelpaa.
Vuoden 1 800 kahta puolen esitetyiltä yleishumaaneilta julistuksilta meni lännessä yli 150 vuotta toteuttaakseen edes äänioikeusdemokratian. Näiden julistusten laatijoiden mielestä änioikeus oli vapaiden valkoisten, varakkaiden miesten etuoikeus.
Maailmansotien välissä äänioikeus koki takaiskujakin. Fasismin noustessa ääni- ja ehdokasoikeus kapeni. Muun muassa Saksassa Weimarin tasavalta sääti yleisen äänioikeudun mutta natsien noustua valtaan 1 933 se mitätöitiin yhdessä parlamentin kanssa. Espanjassa ja Italiassa samankaltainen kehitys.
Entä sitten? Mitä tuo kertoo tästä päivästä kun otetaan lisäksi huomioon kommunististen maiden ja vielä jälkikommunististenkin kuten Venäjän? Niissähä'n ei ole äänioikeutta jos ei halua äänestää hallituksen suosittelemaa ehdokasta/puoluetta. Oppositio on suljettu keskitysleiriin eikä se saa asettaa ehdokkaita.
Onko tuossa tapauksessa mitään väliä kuka saa äänestää kun on jo etukäteen päätetty kuka/mikä voitta?
Miksi ette tähän ongelmaan ota kantaa vaikka äänioikeuksista vaahtoatte? Äänioikeus on merkityksellinen vain jos on riittävästi valinnan varaa siinä mistä suunnasta valita äänestyksensä kohde.
Viestiketju kertoohyvinkin sen, ettei edes äänioikeus ole itsestäänselvyys. Kapitalismi vielä sangen myöhään esti tai rajoitti äänioikeutta ja estää vieläkin. Proletaarien ja kansan syvien rivien täytyi taistella valtiollisista oikeuksista vastoin kapitalistin tahtoa.
Olemme sentään saaneet äänioikeuden ja vapaat vaalit kun noissa sosialistisissa ja kommunistisissa maissa ei ole todellista äänioikeutta ja vapaita vaaleja vieläkään. Siellä äänestetään sitä mitä hallinto haluaa, mikä ihmeen vaali se sellainen on ja mitä virkaa on äänioikeudella jos sitä ei voi oikeasti käyttää haluamallaan tavalla?
Yleinen äänioikeus ei syntynyt lähimainkaan porvarillisten vallankumousten seurauksena. Suomessa kapitalistinen kehitys alkoi 1 860 luvulla mutta säätyvaltiopäivät kaatuivat vasta 1 906 työväenliikkeen voimakkaan painostuksen
seurauksena. Ranskan monimutkainen kehitys aiheessa on mutkallisen polveileva.
1 790 alkupuolella kansalliskokous kielsi työläisiä perustamasta omia järjestöjään.
1 791 kansalliskokouksen edustajat valittiin varakkaiden miesten toimesta.
1 792 kansannousu laajensi varakkaiden miesten äänioikeutta konvettivaaleissa. Naisilla ei ehdokas eikä äänioikeutta.
1 973 parlamentti käsitteli yleistä äänioikeutta. Sitä ei otettu perustuslakiin.
1 975 vahvistettiin äänioikeus varakkaille miehille. Proletaarit olivat pääsääntöisesti siten äänioikeuden ulkopuolella.
1 815 palautettiin varallisuuteen perustuva miesten äänioikeus.
1 848 vallankumous vahvisti miesten yleisen äänioikeuden.
1 850 keisarikunnan syntyessä äänioikeus vietiin 2. 5 miljoonalta äänestäjältä. Äänoikeus varallisuuden perusteella.
Noin 1 870 keisarikunnan lopulla miesten yleinen äänoikeus aina vuoteen 1 944 saakka, jolloin naisetkin saivat äänestää.
On tietysti tärkeää s.p jotta miehet ja naiset ovat saman arvoisia äänioikeudeltaan siitä emme lähde kinaamaan mutta eri näkemysten pitää myös päästä näkyville jos niille on kannatusta eikä yhteiskunta saa toimia kuten kommunistisissa yhteiskunnissa on tapana ollut kun ainoiksi puolueiksi hyväksytään vain äärivasemmistolaiset tai yksin omaan kommunismia edustavat.
Ennen kuin yhtäläisellä äänioikeudella on merkitystä on oltava myös yhtäläinen aateoikeus ja siihenhän kommunistit ja sosialistiset hallinnot eivät ole koskaan suostuneet.
Miksi sinä s.p kun noin innokkaasti asiaan paneudut olet ohittanut tyystin tämän seikan?
Muistutan aloituksesta seuraavaa: "Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on demokratian yksi kulmakivi. Demokratiaan kuuluu paljon muutakin. Poliittiset, juridiset, taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset oikeudet. "
Demokratiaa ei ole se joka sallii mm. todellisten tuottajien, työväenluokan, työn tulosten rosvoamisen. Myöskään fasismin ideologian levittäminen ei kuulu demokratian piiriin. Rasismi on yhtä lailla demokratian vastaista. ISIKSEN kaltaiset järjestöt kuten suojeluskunnat, Lapuan liike tai Akateeminen Karjalaseura ovat demokratian vastaisia. Näiden järjestöjen aatteita levitetään Perussuomalaisen puolueen piirissä tai sitä lähellä olevissa järjestöissä.
Sinun aloituksestasi ei kannata välittää s.p. Tässä tulee varsin yleisesti hyväksytty määrä demokratiasta: ”Demokratia eli kansanvalta on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys tai hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa ”.
Siihen kuuluu hallinto jonka kansa valitsee sekä se mitä se hallinto kansan puolesta päättää.
Tuo sinun versiosi tuskin koskaan tulee missään voimaan mutta lähempänä toteutumistaan se on täällä porvarillisessa Suomessa kuin yhdessäkään kommunismin tyyssijassa.
Ovatko nuo sinun työläisesi todellisia tuottajia? Miksi he sitten menevät muiden palvelukseen eivätkä tuota sitä tuotettaan omin päin? Minä tosin kokeilin tuotakin aikoinaan ja hyvin se minulta sujui, vieläkin vaikka olen siitä jo luopunut homma pelaa sillä reseptillä jonka minä kumppaneineni rakensin.
Minähän en fasismia levitä mutta sinä sitä näytät komutovereinesi tekevän kun alvariinsa asian otatte esiin, mitä muuta se on kuin mainosta?
Suojeluskunta oli demokraattinen liike jossa kansan syvät rivit olivat huolestuneita maansa turvallisuudesta ja ihan aiheesta, lapuanliike ja AKS olivat aatteellisia liikkeitä kuten kommunismikin joten ei sinulla pitäisi olla niistä mitään valittamista vai eikö muita aatteita saisi olla kuin kommunismi olemassakaan? Nuo liikkeet eivät saaneet aikaan maailmansotaa mutta kommunismi siihenkin pystyi.
Olivatko nuo liikkeet sen enempää demokratian vastaisia kuin kommunismikaan? Epäilen kommunismin olevan se suurin demokratian vihollisista ja AKS sekä lapualaiset sopivat vielä demokratian joukkoon oivasti. Suojeluskuntaa ei tässä tarvitse mainita koska se oli osa demokratian säilyvyyttä Suomessa kun kommunistit pyrkivät sitä puna-armeijan sekä Ku(u)sisen kanssa meiltä viemään.
Kuten tästä huomaamme niin KOMMUNISMI on demokratian vihollinen, missään kommunistiseksi itseään väittävässä maassa ei ole demokratian hiukkastakaan jäänyt jäljelle.
Lähihistoriassa äänioikeus on kielletty kolmen kriteerin perusteella. Yhteiskuntaluokan, sukupuolen ja "rodun" perusteella. Sveitsissä naisten äänioikeus toteutui lopullisesti 1 971. USA:ssa etniset afrikkalaisperäiset vapautuivat 1 965. Etelä-Afrikassa alkuperäisväestön ääni ja ehdokasoikeus toteutuivat 1 990 luvulla. Saudi-Arabiassa, vahvassa natomaiden liittolaismaassa, naiset ovat edelleen vailla äänioikeutta ja monia muitakin oikeuksia. Rajoituksiin on usein liittynyt yksityisomaisuus, veronmaksukyky, ja jopa luku- ja kirjoitustaito. Nykyään länsimaissa ja USA:ssa on monikymmenmiljoonainen väestönosa on vailla valtiollisia oikeuksia. Maahanmuuttajat, pakolaiset, eivät ole kansalaisia eivätkä voi vaikuttaa kotimaidensa oloihin. Osa heistä asuu jo toisessa polvessa "pimeänä kansalaisena". Heidän oikeutta omaan kulttuuriin pyritään jopa väkivaltaisesti rajoittamaan. Suomessakin.
Pelkästään äänioikeuden saamisella on selvästi yksi välttämätön ehto. Kansan on kamppailtava sen puolesta. Lakkojen, mielenosoitusten, mellakoiden, ja enemmän tai vähemmän väkivaltaisen liikehdinnän muotojen yhteismäärä kasvaa niinä vuosina, jotka edeltävät äänioikeuden saamista tai sen laajentamista.
Hallituksen kannalta väärät mielipiteethän ovat olleet se rajoitus sosialistisissa ja kommunistisissa yhteiskunnissa. Eikö se ole todella törkeää kun äänioikeutta pyrkii käyttämään niin sen käyttö on rajoitettua siihen mihin on ylemmän tahon ohjeet ja vaatimukset?
Kommunismi on vapaan äänioikeuden pahimpia vihollisia samalla kuin demokratiankin!
Porvarillisten eliittien pelkona oli äänioikeuden uhka yksityisomaisuudelle. Pelko vallitsi 1 800 ja 1 900 luvuilla ja vieläkin. Porvarillinen ajatuskanta oli että vain ne jotka omistavat, osaavat hallita. Näkemys tulee aika ajoin esiin eikä vain tämän palstan porvarikirjoittajien keskuudessa.
Porvariluokan keskinäiset erimielisyydet ovat voineet edesauttaa kansanjoukkojen demokraattisia vaatimuksia. Hävitty sota on myös toiminut katalysaattorina kansan vaatimuksille. Näin kävi toisen maailmansodan jälkeen. Siirtomaiden menestyneet sodat vastaavasti edesauttoivat alistettuja kansoja vapautumaan. Suomen porvariston tappio natsien rinnalla edesauttoi vasemmistolaisen työväenliikkeen toimintaoikeuksia. Suomessa avautui sosiaalisten rakenteiden huima kasvu. Yhteys työväenliikkeeseen ja joukkoliikkeisiin on selvä sodanjälkeisessä Suomessa. Vastaavasti kun työväenliike on viime vuosina uinunut, sosiaaliset edut ovat olleet katkolla. Porvaristo haistoi tilanteen ja pani toimeksi.
Lopettakaa skeidan jauhaminen netissä ja tehkää tietokoneellanne ja vapaa-ajallanne mielummin rahaa!
http://nettiraha.blogspot.fi/
http://nettiraha.blogspot.fi/
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus eteni Euroopassa loppuun vasta toisen maailmansodan jälkeen. Useat valtiot, varsinkin natomaat, omistivat siirtomaita ja joiden kansalaiset olivat siirtomaahallinnon alaisia ja vailla poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia. Siirtomaat hankkivat useissa tapauksissa itsenäisyyden kapinan ja sodan avulla. Useimmat niistä ovat natomaiden taloudellisen uusorjuuden alaisia. Työväenliikkeen ja ammattiliittojen toimintamahdollisuudet on kielletty tai rajallisia. Englanti toi Intiaan kapitalismia kitkemättä kuitenkaan feodaalista kastijärjestelmää. Maassa on "vapaat vaalit" mutta kastijärjestelmä estää alemmista kasteista nousun koulutukseen ja korkeampiin virkoihin.
Natomaat sanovat vieneensä lähi-itään "vapautta" aseilla tällä vuosituhannella. Natomaiden liittolaismaassa Saudi-Arabiassa naiset ovat yhteiskunnan ulkopuolella ja jopa autolla ajaminen on heiltä kielletty. Työväenliike ja ammattiliitot on kielletty.
Läntisen kapitalismin porvariston piirissä on vaikutusvaltaisia ryhmiä, jotka edustavat edelleen varallisuuden ja viisauden yhteenkuulumista ja työtätekevien ja varsinkin työttömien panettelua aivottomiksi loiseläjiksi. Äärioikeistolaiset liikkeet saavat näkemyksestä voimaa propagandalleen.
Porvarillisen demokratian perusperiaate on: Väestö saakoon äänestää mikäli ovat onnistuneet sen lakiin saamaan mutta kapitalistit saakoon ottaa työläisen työn tuloksista tuotantovälineet ja voiton omakseen........Ja vieläkin enemmän. Työläisille ei ole suotavaa antaa sosiaaliturvaa edes heidän omallakaan rahoituksella. Niinpä läntinen kapitalismi käyttää työväenliikkeen lamatilaa hyväkseen ja purkaa sosiaalisen yhteisön rakenteita. SSShallituksen päätehtävä näyttää oleva sosiaalisten rakenteiden purkaminen.
Television sarja "Hengen asein" 1/4 puolusteli Suomen porvariston fasismiliittoa täysin palkein viime sodissa. Ohjelma palasi 30 luvun suojeluskuntapropagandaan ja josta oltiin jo pääsemässä irti. Siinä oli kuiteski mielenkiintoinen yksityiskohta. Sota toi ammattiliitoille toimintaoikeudet.
Selostuksesta kävi oivasti ilmi asian poliittinen manoveeri. Porvaristo osti Tannerin ja demarit tammikuussa 1 940 sodan ja tulevankin sodan tukijaksi hyväksymäällä ammattiliittojen toimintaoikeudet. Ohjelman tekijät lähes ilkkuivat demarien tyhmyttä asettua saksalaisen fasismin puolelle. Tappio natsien rinnalla 1 944 vahvisti sen ja vasemmistolaisen työväenliikkeen oikeudet. Jos Saksa olisi voittanut sodan ammattiliitot olisivat joutuneet museotavaraksi.
Tänä päivänä porvaristo aikoo päästä irti riippakivestä. Ammattiliitot joutuvat kamppailemaan olemassaolostaan. Porvarillinen demokratia ei ole johdonmukainen.
Suomessa ammattiliitot saivat laillisen aseman vasta 1 940. 1 929 oli hajoitettu SAJ ammattiliittojen keskusjärjestö.
Aloitus on oikeassa, että äänioikeus yksistään ei ole demokratian mittari. Sekin on pitkälle työväenliikkeen oman joukkoliikkeen tuoma edistysaskel. Mitä virkaa on äänestää siitä kuka rikkaista saa istua hallituksessa tai korkeissa viroissa. Yhdysvalloissahan mainittu on reaalinen tosiasia. Mikäli kongressin jäsen ei ole kapitalisti sinne valittaessa hänestä tehdään nopeaan sellainen.
Se ei estä sitä etteikö edustuselimissä olisi soraääniäkin. Jos niitä ei ole niitä tehdään. Kansalle tulee saada tilanne näyttämään siltä että edustuselimissä on senkin asianaajia. Ulkoinen paine esim ulkopolitiikassa pakottaa eliittiprovaristoa ottamaan lusikan käteensä.
Poliittiset ja sosiaaliset oikeudet ovat ehkä tärkeämpiäkin kuin äänioikeus.