Olin kerran 90-luvulla Tallinnassa johdinauton eli trolleybussin kyydissä, ja kesken matkan täpötäysi bussi pysähtyi kuin seinään, ja oli vähällä ettei seisaltaan matkustajat nurin lentäneet. Syynä äkkipysäykseen oli virroittimen irtoaminen ajolangoista, joka on varmaan aika yleinen ongelma johdinautoissa, ja silloinkin kuljettaja sen hyvin äkkiä takaisin paikalleen sohaisi. Mutta pysähtyykö johdinautot todellakin kuin seinään virroittimen irrotessa? Moottorihan niissä tietysti sammuu silloin, ja virrat katoaa, mutta luulisi auton kuitenkin vielä jonkin matkaa omalla painollaan kulkevan, jos jarruja ei heti pohjaan lyödä, vai johtuikohan tuo kertomani äkkipysäys juurikin siitä, että kuljettaja refleksinomaisesti löi heti äkäisesti jarrut pohjaan, kun huomasi virroittimen irronneen?
Jos johdinauton virroitin irtoaa?
rollikka
4174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
äkkijärrutus linlaautossa
http://www.gazeta.ru/auto/video/2015/11/10/voditel_avtobusa_usnul_za_rulem.shtml
Tämähän riippuu autosta. Jotkut modernit Hessit ja Solarikset saattaa tietääkseni jatkaa vielä muutaman kilometrin käyttäen vara-akkuja.
jos siinä on automaattinen jarrutus että esim vika tilanteessa jos karkaa tai käsijarru unohtuu niin johdon irrotessa viimeistään pysähtyy
Helsingissä oli aikoinaan trolley-linja 14 ja niille oli tyypillistä, että johdin irtosi 2n linjan risteyskohdassa ja siihen se samantien jämähti poikittain keskelle katua. Ajoivatkin aina hyvin hissukseen noissa johdinten risteyksissä. Äkkipysähdykselle on perustelut, kun taivaalle sojottava ja vapaasti heiluva johdinsorkka saattaa helposti repiä irti sähkö- ja valaistuskannattimia irti talojen seinistä. Äkkipysähdys on ehkä väärä sana, kun sähkömoottori pysähtyy busan aiheuttaman vastuksen takia, joten voisi sanoa äkkihyytyminen. Näin nämä alkuperäiset Valmetin rakentamat johdinautot, mutta tekniikoita on tietenkin muita muilla valmistajilla. Joskus näin, että kuljettaja ( ehkä ) kytki sähkömoottorin pois järjestelmästä ja lasketteli alamäkeen busaa, mutta vapaa sorkka oli riski.
Ellei kuljettaja voinut heti kytkeä sorkkia takaisin johtimiin ja jatkaa, niin piti ottaa sorkat alas busan katolle kiinnikkeisiin ja sitten tarvittaessa käyttää omia akkuja lähisiirtoon.
Jostain syystä uudemmat trollikkamallit ( HKL1 ) eivät menestyneet ja trolley lopetettiin. Harmi. http://www.raitio.org/trolley/helsinki/hkijohd.htm