Ateismi lähestyy vanhaa hindulaista ajatusta siitä, että maailmankaikkeudessa on "mieli", joka itsestään kehittyen organisoituu olevaiseksi. Koska se on maailmankaikkeuden luonne. Jumaluuden roolia ateismissa on ihmisestä itsestään löytyvä "vastuunottaminen", joka koostuu kunkin ateistin omista henkilökohtaisista näkemyksistä tai tiedoista ja taidoista, joiden avulla verrataan muun maailman toimintaa itseensä.
Eletään myös syyn ja seurauksen lain alaisuudessa. Ottamatta huomioon, että asiassa, kuin asiassa on aina mukana tuntemattomia tekijöitä. Jotka voivat olla joko olennaisia, epäolennaisia tai niiden merkitystä ei ehkä tunneta?
Eletään myös syyn ja seurauksen lain alaisuudessa. Ottamatta huomioon, että asiassa, kuin asiassa on aina mukana tuntemattomia tekijöitä. Jotka voivat olla joko olennaisia, epäolennaisia tai niiden merkitystä ei ehkä tunneta?
Vastaukset 12
Vanhimmat
No ei! Montako kertaa tämä pitää toistaa? Me ei vaan uskota jumalien olemassaoloon.
Useimmat uskovaisetkin ovat ateisteja muiden kuin oman jumalansa suhteen, me vain menemme yhtä jumalaa pidemmälle.
Pirun hyvin sanottu :D
KIITOS:::::KIITOS, OLEN SAMAA MIELTÄ.
EI AVAUSTA PALLIHIEN YLISTYSTÄ.
Ei ole toi mun keksimä, voisi olla yliateisti Dawkinsin loitsu.
EI AVAUSTA ILMAN PALLHIEN YLISTYSTÄ.......KIITOS JOO!!!!!
Se on kiinnostavaa että Big Bang ja evoluutio myös muistuttaa aika paljon hinduismia. Esimerkiksi Hinduismissa on vuosituhansia sanottu että maailma on miljardeja vuosia vanha, kun taas lännessä kauan uskottiin että maailma on vain 6000 vuotta vanha.
Hinduismin mukaan universumi syntyy, ja sitten tuhoutuu taas, mikä muistuttaa Big Bang ja Big Crunch:ia. Hinduismissa sanotaan että olennot kehittyy primitiivisistä organismeista, ja lopulta syntyy ihmisiksi. Buddhismissa myös puhutaan evoluutiosta.
Kun evoluutioteoria ja Big Bang keksittiin niin teollinen vallankumous oli käynnissä, ja se vaikutti siihen että teknologian avulla maailma alkoi yhdistymään enemmän, ja länsi alkoi saamaan vaikutusta idästä, ja toisinpäin.
Hinduismi on lähemmällä ateismia (Hinduismi on vähän panteismin tyyppistä) kun Kristinusko, ja Buddhismi on vielä lähemmällä ateismia, niin niissä voi tietysti olla vähän samanlaisuuksia.
Ateismi on jumalauskon puuttumista, eikä mitään muuta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_hindulaisista_jumaluuksista
Nuuski pallihikeä homoveljeni ja saat Rauhan!
Hindulaisuudessa on hurja määrä jumalia.
Ateismi tarkoittaa jumaluskon puutetta, ei muuta.
Tieteellinen maailmankuva, joka ainakin on minulla ateismin takana, ei puolla mitään
maailmankaikkeuden mieltä.
Toki luonnonlakeja voi runollisesti ja vertauskuvallisesti sanoa maailmankaikkeuden mieleksi tai Jumalan ajatteluksi.
Omasta näkökulmastani itäiset uskonnot ja filosofiat pitävät sisällään hurjan märän epärationaalista bullshittiä.
Nuuskippa veli pallihikeä kun laksket niitä jumalias määrää ja saat Rauhan!
Tämä riippuu täysin hindulaisesta. Valtaosa hinduista on monisteja, ei monoteistejä tai polyteistejä. He uskovat brahmaniin, "maailman sieluun", ja siihen, että kaikki (siis aivan kaikki) on ilmentymää tästä yhdestä ja samasta ykseydestä. Vaikka hindulaisuudessa on jumalia, ne ovat samalla tavoin vain ilmentymiä tästä yhdestä. Eli käytännön esimerkkinä toimii vaikka prisma, se hajottaa valon eri väreiksi mutta itse valo on yksi.
Brahman ei ole tietoinen mieli tai persoonallinen jumala. Se on olemisen perusta. Se on siis eräänlaista panteismia.
Jos vertaa ateismia ja hindulaisuutta, niin ateisti saattaa olla materiaalinen monisti (kaikki voidaan palauttaa materiaan) ja hindu saattaa olla neutraalinen monisti (sekä materiaalinen että mentaalinen palautuvat yhteiseen lähteeseen) . Siinäpä ne yhteydet hindulaisuuteen taitavat sitten ollakin. Aloitus on tältä osin täyttä puutaheinää.
"Ateismi lähestyy vanhaa hindulaista ajatusta siitä, että maailmankaikkeudessa on "mieli", joka itsestään kehittyen organisoituu olevaiseksi."
Ateismi ei sisällä sellista olettamusta, joten juttusi on olkiukko.
"Jumaluuden roolia ateismissa on ihmisestä itsestään löytyvä "vastuunottaminen", joka koostuu kunkin ateistin omista henkilökohtaisista näkemyksistä tai tiedoista ja taidoista, joiden avulla verrataan muun maailman toimintaa itseensä."
Peräähän Buddhalaisuuskin vastuunkantamista, kuten moni muukin uskonto. Joten "vastuunottmista" omista asioista ei esiinny vain ateistien piireissä.
"Eletään myös syyn ja seurauksen lain alaisuudessa. Ottamatta huomioon, että asiassa, kuin asiassa on aina mukana tuntemattomia tekijöitä. Jotka voivat olla joko olennaisia, epäolennaisia tai niiden merkitystä ei ehkä tunneta?"
Silloin kyse ei ole vain kausaaliteetista.