Porukkaa on kuitenkin siellä ollut.
Miksi Ruotsia ei ollut vielä 1000v.sitten?
ei.kykyä
1254
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei ollut ruotsin kieltä vielä silloin. Ruotsalaiset puhuivat silloin saamen ja suomen sukuisia kieliä.
Eikä Ruotsia ollut maana.
ylös
Suomalaiset ja saamelaiset asuttivat pohjoista puoliskoa ja tanskalaiset eteläistä. En tiedä, mistä ruotsalaiset ilmestyivät? Jostain Moran kiviltä kai?
Luultavasti ruotsalaiset ovat saksalaisia, tanskalaisia, suomalaisia ja saamelaisia jotka rupesivat puhumaan saksan ja tanska sekoituksesta syntynyttä kieltä.
För 1000 år sedan fanns inte nationalstaterna som vi änder dem i dag. Ta nu och läs på din historia inna du skriver
Niinhän aloituksessa sanotaan, että ruotsia ei ollut 1000v.sitten.
Ruotsi käännytettiin kristinuskoon ja perustettiin juuri ennen kuin hyökkäsi Suomeen.
Joten sivistys ei voinut tulla Suomeen ruotsalaisten mukana, vaikka svekot jaksavat niin väittää.
Ensimmäinen kirjoitettu teksti saatiin suomen kielellä 1500-luvun puolivälissä, Agricolan raamattu. Tästä katsotaan Suomen sivistyksen alkaneen. Ruotsissa ensimmäiset kirjalliset tekstit ovat 1200-luvulta.
Paitsi että ne tekstit olivat tanskan kieltä.
Saamme syyttää ruotsalaisia suomenkielen kehityksen haittaamisesta. Ilman ruotsalaisten alistamista suomen kieli olisi voinut kehittyä satoja vuosia aiemmin.
Kalevalan kauniita säkeitä laulettiin jo tuhansia vuosia enne kuin koko ruotsalaisuutta oli olemassakaan!
Turha sitä raapustelua on painottaa....
Ja sitten vähän oikeaa tietoa.
http://www.kysy.fi/kysymys/milloin-suomenkielta-alettu-puhua
Milloin suomenkieltä on alettu puhua?
Suomen kieltä ei ole tuosta vain alettu puhua, vaan kyseessä on pitkän kielellisen kehityksen tulos, jollei ei voi asettaa selkeää alkuaikaa. Suomen kielen alkujuuret perustuvat nykytutkimuksen mukaan ns. uralilaiseen kantakieleen, jota olisi luultavasti puhuttu jossakin Uralin tai Volgan tienoilla. Arvioiden perusteella sitä olisi puhuttu noin 7000–3500 eaa., mutta koska kielestä ei ole suoria todisteita, ajoitus on hyvin epävarma. Tuolloin puhuttua kieltä ei nykysuomalainen varmasti juurikaan ymmärtäisi.
Uralilaisesta kantakielestä haarautuivat suomalais-ugrilaiset kielet, jotka sitten edelleen haarautuivat aikojen saatossa useammiksi kieliksi. Joskus ennen ajanlaskumme alkua oli kehittynyt itämerensuomalaisia kieliä edeltänyt kantasuomi, josta puolestaan kehittyi suomen murteita ja lähisukukieliä erilaisten vieraiden vaikutteiden kautta. Niin varhaisilta ajoilta ei ole kirjallisia lähteitä, tietoa on saatu vertaamalla sukukielten sanoja ja laatimalla sen perusteella rekonstuktioita siitä, millaisia sanat olisivat voineet alun perin olla. Etymologisista sanakirjoista ja lukuisista tieteellisistä artikkeleista löytyy yrityksiä kuvata kantakielten sanoja.
Jos aihe kiinnostaa enemmän, Tapani Lehtisen teos ”Kielen vuosituhannet: suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen” käsittelee seikkaperäisemmin suomen kielen varhaisvaiheita.
Keskiajan puhutusta suomen kielestä tiedetään hyvin vähän, koska ajalta ei ole oikein kirjallisia merkintöjä suomen kielestä. Se lienee kuitenkin selvää, että suomen kieli oli olemassa vain murteina, koska nykyinen suomen kielen yleiskieli syntyi vasta kirjakielen kehittämisen kautta. Ennen 1500-lukua suomen kieltä oli vain satunnaisina sanoina ja lauseina kirjallisissa lähteissä, ja käytetty kirjallisuus oli enimmäkseen latinan- tai ruotsinkielistä.
1200-luvulle on ajoitettu eräs ns. Novgorodin tuohikirjeistä. Se on kirjoitettu kyrillisillä kirjaimilla ja on hyvin vaikeasti tulkittava, mutta tutkijat ovat tulkinneet sen sisältävän itämerensuomalaista kieltä. Jos sen hyväksyy suomen kieleksi, kyseessä saattaisi olla vanhin säilynyt kirjoitus. Asiasta löytyy lisätietoa Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuohikirje_292, ja sieltä voi myös katsella kuvaa kirjeestä.
Jos haetaan aivan ”puhdasta” suomen kieltä, vanhin tekstikatkelma on Laila Lehikoisen ja Silva Kiurun teoksen ”Kirjasuomen kehitys” (Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2001) mukaan yksi vanhimmista katkelmista oli 1460-luvulta rajariitaa koskevasta asiakirjasta suomenkielinen sijaintia ilmaiseva teksti ”[Råår ligger, Först] Sääskijärwen silda, Tietä möden Lähdesuon päähän, Lächdenoia möten, Tairo Jokehen, wasta wirta joen perän”. Pisin kokonainen lause lienee 1470-luvulla laaditussa saksalaisessa käsikirjoituksessa esiintyvä ”Mijnna thachton gernast spuho somen gelen Emijna daijda” (’Minä tahdon kernaasti puhua suomen kielen, en minä taida’).
1541 painetussa Sebastian Münsterin teoksessa ”Cosmographia” esiintyy mahdollisesti ensimmäinen painettu suomenkielinen Isä meidän -rukous, joka todennäköisesti perustuu keskiaikaiseen rukoussuomennokseen. Todennäköisesti keskiajalla joitakin rukouksia kirjoitettiin käsin suomeksi, vaikka kirjoituksia ei olekaan säilynyt. Myös saarnoja kirjoitettiin luultavasti suomeksi jo 1400-luvulla, mutta nekin lienevät tuhoutuneet aikojen saatossa.
1540-luvulta löytyvät sitten ensimmäisen kokonaisen suomenkieliset kirjat. Mikael Agricolan ”Abckiria” ilmestyi luultavasti 1543. Sitäkään ei ole säilynyt yhtään täydellistä kappaletta, joten ilmestymisvuosi on epävarma. Teos löytyy Pelasta kirja -projektissa digitoituna osoitteesta http://digi-tilaukset.lib.helsinki.fi/pelastakirja/p22-06_abckiria.pdf. Sen sisältö nykykirjaimin löytyy osoitteesta http://agricola.utu.fi/hist/kktk/abc.html.
1540-luvulta on olemassa myös useita käsikirjoituksia, joita ei aikanaan painettu. Varhaisia uskonnollisia käsikirjoituksia ovat ”Westhin teksti”, ”Upsalan koodeksi B 28” ja ”Upsalan evankeliumikirjan katkelma”. Ensiksi mainittu löytyy digitoituna osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/varia/westh_rdf.xml.
1500-luvun suomen kieltä saattaa nykypäivän suomalainen ymmärtää jonkin verran, vaikka mukana on sanoja, jotka ovat kadonneet nykykielestä, elävät enää vain murteissa tai eroavat merkitykseltään. Vanhat kirjoitustavat olivat myös yhtenäisyydeltään horjuvia, sillä sama sana saatettiin kirjoittaa useilla eri tavoilla. Voi olla, että puhutun kielen ymmärtäminen olisi hiukan helpompaa kuin kirjoituksen, ja murretaustasta olisi voinut olla apua: nykypäivän turkulainen ymmärtäisi ehkä hiukan helpommin 1500-luvun Turussa puhuttua suomea, kun taas vaikkapa savolaiselle ymmärtäminen olisi voinut olla vaikeampaa.
1000-luvun suomi olisi varmasti vielä 1500-luvun suomea hankalampaa nykyihmiselle, koska kieli ei ollut kehittynyt ede