Vanhassa kirjasuomessa, joka rakentui Varsinais-Suomen kielen pohjalle, ja sitä matkivassa kielessä, tavataan verbintaivutusta, jossa imperf.mon.3.pers. on samanmuotoinen kuin imperf.yks.2.pers. Esimerkiksi laulussa
Kaks kisälliä kerran / metsässä astelit. / Olit heillä vaatteet herran / ja suussa sikaarit. / He sikaarit otit suustaan / ja ryhdyit laulamaan / niin, että peipot puustaan / kurkoitit kuulemaan.
Onko Varsinais-Suomen varhaisessa kielessä ollut alunperin tällaista taivutusta? Esiintyykö taivutusta vielä jossakin murteessa?
Imperfektin taivuttelu vanhassa kirjasuomessa
9
77
Vastaukset
Hauskaa laulua kisälleistä ei oikein voi pitää vanhaa kirjasuomea edustavana, mutta kyseinen taivutus esiintyy muun muassa Agricolan kielessä. Esimerkki: ”COsca hen nyt näki Canssan/ ylesastui hen worelle/ ia quin hen oli istunut/ edheskeuit henen opetuslapsens henen tygens.” (Se Wsi Testamentti, Matt. 5:1) Nykyisen oikeinkirjoituksen mukaisesti esitettynä se on: ”Koska hän nyt näki kansan, ylösastui hän vuorelle, ja kuin hän oli istunut, eðeskävit hänen opetuslapsens hänen tyköns.” (Tässä ð:llä on merkitty dentaalispiranttia, joka on nyttemmin kadonnut kielestä.)
Vielä vuoden 1642 Coco Pyhä Raamattu noudattaa samaa linjaa, verbi vain on vaihtunut: ”tulit”. Myöhemmissä raamatunsuomennoksissa monikon 3. persoonan muodot ovat nykyisen kirjakielen mukaisia, esimerkiksi vuoden 1776 Bibliassa ”tulivat”.
Iso suomen kielioppi kuvailee: ”Peräpohjalaismurteissa esiintyy monikon 3. persoonassa imperfektin ja konditionaalin persoonapäätteenä pelkkä ‑t: Alaparsila oli vesiratas ja valmhiit jauhot tulit sinne (Alatornio, SMS).” http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=107
Tuo toteamus ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että kyseinen piirre esiintyisi muissakin murteissa. Ilmeisesti kuitenkin tämän murrepiirteen alue on supistunut. Agricola on toisaalta voinut omaksua sen muualtakin kuin Varsinais-Suomesta.- mitääh
Mitenköhän tota dentaalispiranttia lausutakkaa??
mitääh kirjoitti:
Mitenköhän tota dentaalispiranttia lausutakkaa??
Kuten englannin ”th” soinnillisena ääntyessään, esimerkiksi sanassa ”the”.
mitääh kirjoitti:
Mitenköhän tota dentaalispiranttia lausutakkaa??
Samalla tavalla kuin englannin artikkelissa the.
Esiintyy edelleen islannissa, mutta on muista pohjoismaisista kielistä hävinnyt. Islannissa ð-kirjaimen nimi on ðorn (äännetään suunnilleen ðotn). Ruotsiin periytyi siitä dh, joka myöhemmin ääntyi d:nä. Kun latinalaisissa aakkosissa ei ollut ð-kirjainta, Agricola kirjoitti ruotsin malliin dh. Kun sitten muualta kotoisin olevat rutsinkielentaitoiset lukivat suomenkielistä tekstiä, ja ruotsissa dh oli jo tullut merkitsemään d:tä, he lukivat sen d:nä, koska he eivät olleet kielialueelta, jossa dentaalispiranttiä esiintyi. Näin suomeen oli putkahtanut uusi äänne: d.Yucca kirjoitti:
Kuten englannin ”th” soinnillisena ääntyessään, esimerkiksi sanassa ”the”.
No meni vähän päällekkäin, kun muotoilin kommenttiani. Kiitos muuten vastauksesta.
al-jabr kirjoitti:
Samalla tavalla kuin englannin artikkelissa the.
Esiintyy edelleen islannissa, mutta on muista pohjoismaisista kielistä hävinnyt. Islannissa ð-kirjaimen nimi on ðorn (äännetään suunnilleen ðotn). Ruotsiin periytyi siitä dh, joka myöhemmin ääntyi d:nä. Kun latinalaisissa aakkosissa ei ollut ð-kirjainta, Agricola kirjoitti ruotsin malliin dh. Kun sitten muualta kotoisin olevat rutsinkielentaitoiset lukivat suomenkielistä tekstiä, ja ruotsissa dh oli jo tullut merkitsemään d:tä, he lukivat sen d:nä, koska he eivät olleet kielialueelta, jossa dentaalispiranttiä esiintyi. Näin suomeen oli putkahtanut uusi äänne: d.Anteeksi kauhea sotku! Minulta meni islannin kirjaimet sekaisin, ð on eða (äännetään e:ða) ja þ on þorn (äännetään þotn). Edellinen kun on soinnillinen, jälkimmäinen soinniton.
- mitääääh
Kiitos vastauksistanne :)
al-jabr kirjoitti:
Anteeksi kauhea sotku! Minulta meni islannin kirjaimet sekaisin, ð on eða (äännetään e:ða) ja þ on þorn (äännetään þotn). Edellinen kun on soinnillinen, jälkimmäinen soinniton.
Kirjainten ð (versaalina Ð) ja þ (versaalina Þ) viralliset suomenkieliset nimet ovat ”eth” ja ”thorn”. Nimissä ei siis käytetä näitä kirjaimia. Voi kysyä, oliko se fiksu ratkaisu, mutta toisaalta on hyvä, että nimet voi kirjoittaa suomen kielen peruskirjaimilla. Noin tuhat merkkiä, mukaan lukien eth ja thorn, on nimetty SFS:n suosituksessa ”Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet”, http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/
Nimiä ”thorn” ja ”eth” on käytetty myös Kotuksen julkaisuissa, kuten selviää esimerkiksi tekemällä Kielikellosta hakuja: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=16
Mainittakoon vielä, että ð on soinnillisen dentaalispirantin merkki kansainvälisessä IPA-tarkekirjoituksessa, kun taas suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa käytetään tarkoitukseen perinnäisesti kreikkalaista delta-kirjainta δ.Yucca kirjoitti:
Kirjainten ð (versaalina Ð) ja þ (versaalina Þ) viralliset suomenkieliset nimet ovat ”eth” ja ”thorn”. Nimissä ei siis käytetä näitä kirjaimia. Voi kysyä, oliko se fiksu ratkaisu, mutta toisaalta on hyvä, että nimet voi kirjoittaa suomen kielen peruskirjaimilla. Noin tuhat merkkiä, mukaan lukien eth ja thorn, on nimetty SFS:n suosituksessa ”Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet”, http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/
Nimiä ”thorn” ja ”eth” on käytetty myös Kotuksen julkaisuissa, kuten selviää esimerkiksi tekemällä Kielikellosta hakuja: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=16
Mainittakoon vielä, että ð on soinnillisen dentaalispirantin merkki kansainvälisessä IPA-tarkekirjoituksessa, kun taas suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa käytetään tarkoitukseen perinnäisesti kreikkalaista delta-kirjainta δ.Kyllähän islannissakin käytetään eða-kirjaimen nimestä lyhyempääkin muotoa eð. Merkillistä, että kirjainten suomenkielisistä nimistä ei käy ilmi, että ð on soinnillinen ja þ soinniton. Vaan enpä ole tiennyt, että suomenkielisiä nimiä edes on.
Sen muistan kouluajoilta, että ð:aa ei käytetty vaan δ:aa. Nythän sekin selvisi, että suomalais-ugrilaisessa tutkimuksessa on oma käytäntönsä. Minulle olikin aivan ensimmäinen kerta, kun näin ð:aa käytettävän Agricolan transletteroinnissa.
Muuten þornin loppu-n on islannissa puheäänetön eli soinniton.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä aiot tehdä uudenvuoden aattona
Mitä olet suunnitellut tekeväsi uudenvuoden aattona ja aiotko ensi vuonna tehdä jotain muutoksia tai uudenvuoden lupauks1523446Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa
On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t512422- 1161220
Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä
Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu131213Ikävä sinua..
Kauan on aikaa kulunut ja asioita tapahtunut. Mutta sinä M-ies olet edelleen vain mielessäni. En tiedä loinko sinusta va101109Väestönsiirtoa itään?
Ano "the Russo" Turtiainen sai poliittisen turvapaikan Venäjältä. Pian lähtee varmaan Nazima Nuzima ja Kiljusen väki per49958- 46894
Vuoden luetuimmat: Mikä on Pelle Miljoonan taiteilijaeläkkeen suuruus?
Pelle Miljoonan eläkkeen suuruus kiinnosti lukijoita tänä vuonna. Artikkeli on Suomi24 Viihteen luetuimpia juttuja v. 2019890- 40795
Riikka Purra sanoo, että sietokykyni vittumaisiin ihmisiin alkaa olla lopussa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be8f784d-fa24-44d6-b59a-b9b83b629b28 Riikka Purra sanoo medialle suorat sanat vitt202721