Vanhassa kirjasuomessa, joka rakentui Varsinais-Suomen kielen pohjalle, ja sitä matkivassa kielessä, tavataan verbintaivutusta, jossa imperf.mon.3.pers. on samanmuotoinen kuin imperf.yks.2.pers. Esimerkiksi laulussa
Kaks kisälliä kerran / metsässä astelit. / Olit heillä vaatteet herran / ja suussa sikaarit. / He sikaarit otit suustaan / ja ryhdyit laulamaan / niin, että peipot puustaan / kurkoitit kuulemaan.
Onko Varsinais-Suomen varhaisessa kielessä ollut alunperin tällaista taivutusta? Esiintyykö taivutusta vielä jossakin murteessa?
Imperfektin taivuttelu vanhassa kirjasuomessa
9
106
Vastaukset
Hauskaa laulua kisälleistä ei oikein voi pitää vanhaa kirjasuomea edustavana, mutta kyseinen taivutus esiintyy muun muassa Agricolan kielessä. Esimerkki: ”COsca hen nyt näki Canssan/ ylesastui hen worelle/ ia quin hen oli istunut/ edheskeuit henen opetuslapsens henen tygens.” (Se Wsi Testamentti, Matt. 5:1) Nykyisen oikeinkirjoituksen mukaisesti esitettynä se on: ”Koska hän nyt näki kansan, ylösastui hän vuorelle, ja kuin hän oli istunut, eðeskävit hänen opetuslapsens hänen tyköns.” (Tässä ð:llä on merkitty dentaalispiranttia, joka on nyttemmin kadonnut kielestä.)
Vielä vuoden 1642 Coco Pyhä Raamattu noudattaa samaa linjaa, verbi vain on vaihtunut: ”tulit”. Myöhemmissä raamatunsuomennoksissa monikon 3. persoonan muodot ovat nykyisen kirjakielen mukaisia, esimerkiksi vuoden 1776 Bibliassa ”tulivat”.
Iso suomen kielioppi kuvailee: ”Peräpohjalaismurteissa esiintyy monikon 3. persoonassa imperfektin ja konditionaalin persoonapäätteenä pelkkä ‑t: Alaparsila oli vesiratas ja valmhiit jauhot tulit sinne (Alatornio, SMS).” http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=107
Tuo toteamus ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että kyseinen piirre esiintyisi muissakin murteissa. Ilmeisesti kuitenkin tämän murrepiirteen alue on supistunut. Agricola on toisaalta voinut omaksua sen muualtakin kuin Varsinais-Suomesta.- mitääh
Mitenköhän tota dentaalispiranttia lausutakkaa??
mitääh kirjoitti:
Mitenköhän tota dentaalispiranttia lausutakkaa??
Kuten englannin ”th” soinnillisena ääntyessään, esimerkiksi sanassa ”the”.
mitääh kirjoitti:
Mitenköhän tota dentaalispiranttia lausutakkaa??
Samalla tavalla kuin englannin artikkelissa the.
Esiintyy edelleen islannissa, mutta on muista pohjoismaisista kielistä hävinnyt. Islannissa ð-kirjaimen nimi on ðorn (äännetään suunnilleen ðotn). Ruotsiin periytyi siitä dh, joka myöhemmin ääntyi d:nä. Kun latinalaisissa aakkosissa ei ollut ð-kirjainta, Agricola kirjoitti ruotsin malliin dh. Kun sitten muualta kotoisin olevat rutsinkielentaitoiset lukivat suomenkielistä tekstiä, ja ruotsissa dh oli jo tullut merkitsemään d:tä, he lukivat sen d:nä, koska he eivät olleet kielialueelta, jossa dentaalispiranttiä esiintyi. Näin suomeen oli putkahtanut uusi äänne: d.Yucca kirjoitti:
Kuten englannin ”th” soinnillisena ääntyessään, esimerkiksi sanassa ”the”.
No meni vähän päällekkäin, kun muotoilin kommenttiani. Kiitos muuten vastauksesta.
al-jabr kirjoitti:
Samalla tavalla kuin englannin artikkelissa the.
Esiintyy edelleen islannissa, mutta on muista pohjoismaisista kielistä hävinnyt. Islannissa ð-kirjaimen nimi on ðorn (äännetään suunnilleen ðotn). Ruotsiin periytyi siitä dh, joka myöhemmin ääntyi d:nä. Kun latinalaisissa aakkosissa ei ollut ð-kirjainta, Agricola kirjoitti ruotsin malliin dh. Kun sitten muualta kotoisin olevat rutsinkielentaitoiset lukivat suomenkielistä tekstiä, ja ruotsissa dh oli jo tullut merkitsemään d:tä, he lukivat sen d:nä, koska he eivät olleet kielialueelta, jossa dentaalispiranttiä esiintyi. Näin suomeen oli putkahtanut uusi äänne: d.Anteeksi kauhea sotku! Minulta meni islannin kirjaimet sekaisin, ð on eða (äännetään e:ða) ja þ on þorn (äännetään þotn). Edellinen kun on soinnillinen, jälkimmäinen soinniton.
- mitääääh
Kiitos vastauksistanne :)
al-jabr kirjoitti:
Anteeksi kauhea sotku! Minulta meni islannin kirjaimet sekaisin, ð on eða (äännetään e:ða) ja þ on þorn (äännetään þotn). Edellinen kun on soinnillinen, jälkimmäinen soinniton.
Kirjainten ð (versaalina Ð) ja þ (versaalina Þ) viralliset suomenkieliset nimet ovat ”eth” ja ”thorn”. Nimissä ei siis käytetä näitä kirjaimia. Voi kysyä, oliko se fiksu ratkaisu, mutta toisaalta on hyvä, että nimet voi kirjoittaa suomen kielen peruskirjaimilla. Noin tuhat merkkiä, mukaan lukien eth ja thorn, on nimetty SFS:n suosituksessa ”Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet”, http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/
Nimiä ”thorn” ja ”eth” on käytetty myös Kotuksen julkaisuissa, kuten selviää esimerkiksi tekemällä Kielikellosta hakuja: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=16
Mainittakoon vielä, että ð on soinnillisen dentaalispirantin merkki kansainvälisessä IPA-tarkekirjoituksessa, kun taas suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa käytetään tarkoitukseen perinnäisesti kreikkalaista delta-kirjainta δ.Yucca kirjoitti:
Kirjainten ð (versaalina Ð) ja þ (versaalina Þ) viralliset suomenkieliset nimet ovat ”eth” ja ”thorn”. Nimissä ei siis käytetä näitä kirjaimia. Voi kysyä, oliko se fiksu ratkaisu, mutta toisaalta on hyvä, että nimet voi kirjoittaa suomen kielen peruskirjaimilla. Noin tuhat merkkiä, mukaan lukien eth ja thorn, on nimetty SFS:n suosituksessa ”Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet”, http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/
Nimiä ”thorn” ja ”eth” on käytetty myös Kotuksen julkaisuissa, kuten selviää esimerkiksi tekemällä Kielikellosta hakuja: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=16
Mainittakoon vielä, että ð on soinnillisen dentaalispirantin merkki kansainvälisessä IPA-tarkekirjoituksessa, kun taas suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa käytetään tarkoitukseen perinnäisesti kreikkalaista delta-kirjainta δ.Kyllähän islannissakin käytetään eða-kirjaimen nimestä lyhyempääkin muotoa eð. Merkillistä, että kirjainten suomenkielisistä nimistä ei käy ilmi, että ð on soinnillinen ja þ soinniton. Vaan enpä ole tiennyt, että suomenkielisiä nimiä edes on.
Sen muistan kouluajoilta, että ð:aa ei käytetty vaan δ:aa. Nythän sekin selvisi, että suomalais-ugrilaisessa tutkimuksessa on oma käytäntönsä. Minulle olikin aivan ensimmäinen kerta, kun näin ð:aa käytettävän Agricolan transletteroinnissa.
Muuten þornin loppu-n on islannissa puheäänetön eli soinniton.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla6922734Hotellille löytyi ostaja....
Tämän päivän Kainuun Sanomissa oli uutinen, että pesänhoitajan mukaan Hotelli Kainuu myydään ensiviikolla. Hieno homma,311376Saana airola ja. muusikko spekulaatiota
Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki131294- 1131235
Mitäs peitsarissa on tapahtunut eilen illalla
Mikkelissä iso poliisioperaatio https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/39ef020c-2d81-4d72-b720-651f458ba3e2471208- 1041060
Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen
Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?112963Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k105949Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai50779- 64761