Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi sen viimein ääneen: vain joka kolmas Suomeen pyrkivä turvapaikanhakija täyttää turvapaikkakriteerit. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo (ps.).
– Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Slunga-Poutsalo toteaa.
”Poliittisen opposition ja median torjuntareaktio oli äärimmäisen voimakas, mutta kuten nyt nähdään, arviomme oli oikea.”
Perussuomalaiset totesivat Slunga-Poutsalon mukaan jo kuukausia sitten, että suurin osa Suomeen pyrkijöistä on tulossa leveämmän leivän perässä eikä todellista turvaa hakien.
– Teimme tuolloin tarkan analyysin toteutuneista turvapaikkatilastoista. Päädyimme arvioon, että noin neljä viidestä hakijasta ei täytä kriteerejä. Sanoimme tämän ääneen ja vaadimme, että elintasosurffarit on käännytettävä pikaisesti. Poliittisen opposition ja median torjuntareaktio oli äärimmäisen voimakas, mutta kuten nyt nähdään, arviomme oli oikea.
Suhteutettuna väkilukuun Suomeen saapuu tällä hetkellä neljänneksi eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa. Pohjoismaat ovat voimakkaan siirtolaisvirran kohteena. Jopa erittäin sallivaa maahanmuuttopolitiikkaa harjoittanut Ruotsi on joutunut toteamaan, ettei uusille tulijoille ole enää tilaa.
Suomen on nyt ymmärrettävä tilanteen vakavuus ja toimittava ripeästi sen edellyttämällä tavalla.
– Kansalaisten oikeustaju ei hyväksy sitä, että elintasopakolaiset lasketaan rajan yli eikä heitä käännytetä heti takaisin turvallisiin lähtömaihin kuten Ruotsiin. Suomen puolella turvapaikanhakijat ovat suomalaisten veronmaksajien kontolla vähintään kuusi kuukautta, pahimmillaan vuosia.
– Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Slunga-Poutsalo toteaa.
”Poliittisen opposition ja median torjuntareaktio oli äärimmäisen voimakas, mutta kuten nyt nähdään, arviomme oli oikea.”
Perussuomalaiset totesivat Slunga-Poutsalon mukaan jo kuukausia sitten, että suurin osa Suomeen pyrkijöistä on tulossa leveämmän leivän perässä eikä todellista turvaa hakien.
– Teimme tuolloin tarkan analyysin toteutuneista turvapaikkatilastoista. Päädyimme arvioon, että noin neljä viidestä hakijasta ei täytä kriteerejä. Sanoimme tämän ääneen ja vaadimme, että elintasosurffarit on käännytettävä pikaisesti. Poliittisen opposition ja median torjuntareaktio oli äärimmäisen voimakas, mutta kuten nyt nähdään, arviomme oli oikea.
Suhteutettuna väkilukuun Suomeen saapuu tällä hetkellä neljänneksi eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa. Pohjoismaat ovat voimakkaan siirtolaisvirran kohteena. Jopa erittäin sallivaa maahanmuuttopolitiikkaa harjoittanut Ruotsi on joutunut toteamaan, ettei uusille tulijoille ole enää tilaa.
Suomen on nyt ymmärrettävä tilanteen vakavuus ja toimittava ripeästi sen edellyttämällä tavalla.
– Kansalaisten oikeustaju ei hyväksy sitä, että elintasopakolaiset lasketaan rajan yli eikä heitä käännytetä heti takaisin turvallisiin lähtömaihin kuten Ruotsiin. Suomen puolella turvapaikanhakijat ovat suomalaisten veronmaksajien kontolla vähintään kuusi kuukautta, pahimmillaan vuosia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
oikea prosentti elintasomaahanmuuttajien osuudesta lienee kuitenkin yli 90%.
Vakavat aseelliset konfliktit ja ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat usein maailman köyhimmissä maissa. Köyhyys, epätasa-arvo ja väkivaltaiset konfliktit ruokkivat toisiaan. Teollisuusmaihin tulevista turvapaikanhakijoista huomattava osa tulee Afganistanin, Somalian, Zimbabwen tai Eritrean kaltaisista erittäin köyhistä maista. Köyhyys itsessään ei kuitenkaan oikeuta saamaan kansainvälistä suojelua. Jos huono elintaso on ainoa peruste turvapaikkahakemukselle, hakemus hylätään.
Osa pakolaisista jatkaa matkaa ensimmäisestä maasta, johon he ovat päässeet pakenemaan, mutta jossa he eivät saa tarvittavaa suojelua. Pakolaisen oikeuksiin kuuluu myös oikeus ansaita oma elantonsa, mutta käytännössä pakolaisleirit tarjoavat mahdollisuuden siihen vain hyvin harvoille.
Kaupungeissa elävien pakolaisten määrä on kasvanut kaupungistumisen edetessä kehitysmaissa. UNHCR arvioi, että sen mandaatin alle kuuluvista pakolaisista jo puolet elää kaupungeissa, usein slummeissa tai hökkelikylissä. He eivät yleensä saa terveys- tai sosiaalipalveluja ja elanto hankitaan harmaan talouden piiristä. Isoja pakolaiskeskittymiä on muun muassa Pakistanissa, Syyriassa, Keniassa ja Etiopiassa. Sekä kehitysmaiden pakolaisleireillä että kaupungeissa elävillä pakolaisilla on usein heikot mahdollisuudet kotoutua kyseiseen maahan eivätkä he voi palata kotimaahansakaan