Oikeus turvapaikkaan
14. artikla:
1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.
2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Kuka tarvitsee turvapaikkaa?
Turvapaikanhakija on henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Oikeus turvapaikkaan on yksi harvoista asioista, joissa vuoden 1948 ihmisoikeuksien julistus menee pidemmälle kuin mistä valtiot ovat sittemmin kyenneet sopimaan oikeudellisesti velvoittavin kansainvälisin sopimuksin.
Pakolaisuus on eräs aikakautemme vakavimmista ihmisoikeusongelmista. Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR perustettiin 1951 auttamaan toisen maailmansodan jälkeisiä eurooppalaisia pakolaisia. Tänä päivänä se huolehtii maailmalla lähes 34 miljoonasta ihmisestä (marraskuu 2010).
Kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia, vaan pakolaisuuden edellytykset määritellään Geneven pakolaissopimuksessa vuodelta 1951. Siinä määritellään, millä perusteilla ihmiselle voidaan myöntää pakolaisen asema. Pakolaisen asemaan liittyy perusteltu pelko joutua vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. YK:n määritelmän mukaan esimerkiksi luonnonkatastrofia pakenevat eivät ole pakolaisia, mutta useissa maissa määritelmää on laajennettu ja pakolaisstatus myönnetään muillekin kuin henkilökohtaisen vainon kohteiksi joutuneille. Joidenkin maiden tulkinnan mukaan myöskään sotaa pakenevat eivät ansaitsisi pakolaisstatusta. YK:n mukaan sotaa pakeneville tulisi myöntää pakolaissatus. Viime kädessä pakolaisstatuksen myöntävät yleensä kansalliset viranomaiset turvapaikkahakemuksen ja haastattelun perusteella.
Oleskeluluvan voi saada myös humanitaarisin perustein. Näin käy esimerkiksi silloin, kun turvapaikanhakijan kotiinpaluu on aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin vuoksi mahdotonta.
Turvapaikanhakijoista poiketen kiintiöpakolaiset ovat saaneet pakolaisstatuksen jo ennen Suomeen tuloaan. Sen on heille myöntänyt YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Myös kiintiöpakolaiset valitaan hätätapauksia lukuun ottamatta suomalaisten viranomaisten tekemien haastattelujen perusteella. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä. Suurin osa viime vuosina Suomeen tulleista kiintiöpakolaisista on myanmarilaisia (ent. Burma), irakilaisia, kongolaisia ja iranilaisia. Vuodesta 2001 lähtien Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä.
Verrattuna useisiin länsimaihin Suomeen tulee vuosittain vähän turvapaikanhakijoita. Vuonna 2009 Suomesta haki turvapaikkaa 5 910 henkilöä, edellisenä vuonna hakijoita oli 4 020. Vastaavasti Ruotsista vuonna 2009 turvapaikkaa haki 24 190 henkilöä. Euroopan unionin alueelta turvaa haki 246 210 ihmistä vuonna 2009. Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään Geneven sopimuksen mukainen pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon.
14. artikla:
1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.
2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Kuka tarvitsee turvapaikkaa?
Turvapaikanhakija on henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Oikeus turvapaikkaan on yksi harvoista asioista, joissa vuoden 1948 ihmisoikeuksien julistus menee pidemmälle kuin mistä valtiot ovat sittemmin kyenneet sopimaan oikeudellisesti velvoittavin kansainvälisin sopimuksin.
Pakolaisuus on eräs aikakautemme vakavimmista ihmisoikeusongelmista. Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR perustettiin 1951 auttamaan toisen maailmansodan jälkeisiä eurooppalaisia pakolaisia. Tänä päivänä se huolehtii maailmalla lähes 34 miljoonasta ihmisestä (marraskuu 2010).
Kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia, vaan pakolaisuuden edellytykset määritellään Geneven pakolaissopimuksessa vuodelta 1951. Siinä määritellään, millä perusteilla ihmiselle voidaan myöntää pakolaisen asema. Pakolaisen asemaan liittyy perusteltu pelko joutua vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. YK:n määritelmän mukaan esimerkiksi luonnonkatastrofia pakenevat eivät ole pakolaisia, mutta useissa maissa määritelmää on laajennettu ja pakolaisstatus myönnetään muillekin kuin henkilökohtaisen vainon kohteiksi joutuneille. Joidenkin maiden tulkinnan mukaan myöskään sotaa pakenevat eivät ansaitsisi pakolaisstatusta. YK:n mukaan sotaa pakeneville tulisi myöntää pakolaissatus. Viime kädessä pakolaisstatuksen myöntävät yleensä kansalliset viranomaiset turvapaikkahakemuksen ja haastattelun perusteella.
Oleskeluluvan voi saada myös humanitaarisin perustein. Näin käy esimerkiksi silloin, kun turvapaikanhakijan kotiinpaluu on aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin vuoksi mahdotonta.
Turvapaikanhakijoista poiketen kiintiöpakolaiset ovat saaneet pakolaisstatuksen jo ennen Suomeen tuloaan. Sen on heille myöntänyt YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Myös kiintiöpakolaiset valitaan hätätapauksia lukuun ottamatta suomalaisten viranomaisten tekemien haastattelujen perusteella. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä. Suurin osa viime vuosina Suomeen tulleista kiintiöpakolaisista on myanmarilaisia (ent. Burma), irakilaisia, kongolaisia ja iranilaisia. Vuodesta 2001 lähtien Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä.
Verrattuna useisiin länsimaihin Suomeen tulee vuosittain vähän turvapaikanhakijoita. Vuonna 2009 Suomesta haki turvapaikkaa 5 910 henkilöä, edellisenä vuonna hakijoita oli 4 020. Vastaavasti Ruotsista vuonna 2009 turvapaikkaa haki 24 190 henkilöä. Euroopan unionin alueelta turvaa haki 246 210 ihmistä vuonna 2009. Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään Geneven sopimuksen mukainen pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sinällään tuohon julistukseen nyt ei juuri mitään sanomista, semmoinen on annettu. Ja toimii jetenkiten "länsimaisittain" ajattelevien keskuudessa. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että islamilaiset maathan pitivät kyseistä YK:n ihmisoikeuksien julistusta aivan liian liberaalina ja antoivat oman (sariaan perustuvan) Kairon julistuksensa. Ihmisoikeuksia saadaan rajoittaa, jos ne ovat sharian vastaisia. Että siltä pohjalta voi alkaa miettimään arvopohjien yhteentörmäystä, joka tästä väistämättä seuraa.
Mutta mehän ajetaan vaikka seinään, että muut maat eivät vaan ajattelisi meistä pahaa; ikäänkuin niitä edes kiinnostaisi. Samalla, kun tietyt ideologiat nauravat ja käyttävät hyväksi sinisilmäisyyttämme.
Mustaturvat etsikööt turvapaikkansa omilta mantereiltaan mitä ihmettä ne tekevät Euroopassa? Jos ihminen ei pärjää omassa maassaan eikä edes omalla mantereellaan on hän senverran sekaisin että turha häntä on ruveta elättämään ja hyysäämään, kiitokseksi voi tulla esim. terrori-isku
Johan se yksikin mamu tuumaili, että hakee turvapaikkaa, kun isäpuoli kiusaa.
Eu:n turvahakijapolitiikka on täysin retuperällä. Irakikilais- ja somalimiehet käyttävät tilannetta röykeästi hyväkseen ja samalla nykytilanne tukee valtavaa ihmissalakuljetusbisnestä.
OIKEA TAPA HOITAA EU:N TURAPAIKANHAKIJAONGELMA OLISI PERUSTAA ULKORAJOILLE SUURIA JÄRJESTELYKESKUKSIA.NÄISSÄ EU:N YLLÄPITÄMISSÄ VASTAANOTTOKEKUKSISSA TULIJAT REKISTERÖITÄISIIN JA TEHTÄISIIN TURVAPAIKKA PÄÄTÖS JA NE JOILLA ON OIKEUS SUOJELUUN SIIRTYISIVÄT TILAPÄISIIN VASTAAOTTOKEKUSKIIN.JA MYÖHEMMIN SOPIMUKSEN MUKAAN ERI EUROOPAN MAIHIN.JOKAIN MAAN PITÄÄ VOIDA PÄÄTTÄ OTETTAVISTA PAKOLAISISTA SITEN ,ETTÄ NAISIA JA MIEHIÄ JA PERHEITÄ TULEE TASAPUOLISESTI. NE JOILLE EI OLE TARPEEN MYÖNTÄÄ SUOJELUA TOIMITETTAISIIN TAKAISIN LÄHTÖMAIHINSA.
VALTAVAT RÖYHKEÄIDEN SIIROLAISTEN MASSAT OVAT VUÖRYNEET LÄPI EUROOPAN JA MONET PÄÄTYNEET MYÖS SUOMEEN.
SUOMEEN ON TULLEET NE JOITA EI ITÄVALLASSA ,SAKSASSA, TANSKASSA EIKÄ RUOTSISSA OLE HALUTTU OTTAA VASTAAN.
KAIKILLA ON TIEDOSSA ,ETTÄ IRAKILAISET JA SOMALIT OVAT HEIKOITEN KOTOUTUNEET JA TYÖLLISTYNEET MISSÄÄN EUROOPASSA.
SAKSA JA MUUT KESKIEUROOPAN MAAT OVAT OMINEET SYYRIALAISET PERHEET.
SUOMELLE ON JÄÄNYT HEIKOIN JA SUURIN ELINTSON JA VAPAAMPIEN OLOJEN PERÄSSÄ LÄHTENYT MIESJOUKKO.
SUOMALAISTEN NAISTEN KYSEENALAINEN MORAALI JA SEKSUAALINEN VAPAUS ON HOUKUTELLUT ERITYISESTI SOMALI-JA IRAKILAISMIEHIÄ HAKEMAAN HELPPOA SEURAAN KEVYTKENKÄISISISTÄ NAISISTA.
VÄITÄN ,ETTÄ SUURIN SUOMEN JA RUOTSIN TÄRKEIN VETOVOIMA ON HYVÄT SOSIALIETUUDET JA ANTAVAT NAISET.