Miksi puhalluslamppu aiheuttaa kuusikolmion?

Tavallinen hitsipillihän tuo on.

kfok kirjoitti:

Tavallinen hitsipillihän tuo on.

Niin, mutta miksi siitä lähtee 6 viivaa kun suuntaa sen suoraan kohti metallia

Hmm... luuletko niin? Itse ajattelin että siinä on jotain samankaltaista fysiikkaa kun lumihiutaleiden takana esimerkiksi, koska lumihiutaleet on kuusikanttisia.

Trexnonar kirjoitti:

Hmm... luuletko niin? Itse ajattelin että siinä on jotain samankaltaista fysiikkaa kun lumihiutaleiden takana esimerkiksi, koska lumihiutaleet on kuusikanttisia.

Lumihiutaleiden kuuskulmaisuus johtuu H2O molekyylin muodosta. Ne liittyvät toisiinsa kuusikulmon mutoon.

Trexnonar kirjoitti:

Hmm... luuletko niin? Itse ajattelin että siinä on jotain samankaltaista fysiikkaa kun lumihiutaleiden takana esimerkiksi, koska lumihiutaleet on kuusikanttisia.

En usko. Lampun kaasu ei varmastikaan ole edes puhdatsa, joten kaikki atomirakenteesta johtuvat olettamukset eivät pidä paikkaansa.
Toisaalta en tiedä, missä näet niitä viivoja, ovatko ne liekissä vai metallin pinnassa. Jos metallin pinnassa, niin johtuu metallin rakenteesta.
Ja jos liekissä, niin silmä voi havaita virheellisiä kuvioita mielikuvituksen mukaan riippuen katselukulmasta.
Höylätyn, oksaisen mökkilaudoituksen kuvioissakin voi nähdä vaikka minkälaisia kuvioita, kun antaa mielikuvituksen viedä.

kjlkjlkjlkklj kirjoitti:

Lumihiutaleiden kuuskulmaisuus johtuu H2O molekyylin muodosta. Ne liittyvät toisiinsa kuusikulmon mutoon.

Vesimolekyylin "muodolla" ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Vesimolekyyli ja lumikide ovat hieman eri kokoakin.

puuseppäoppilas kirjoitti:

En usko. Lampun kaasu ei varmastikaan ole edes puhdatsa, joten kaikki atomirakenteesta johtuvat olettamukset eivät pidä paikkaansa.
Toisaalta en tiedä, missä näet niitä viivoja, ovatko ne liekissä vai metallin pinnassa. Jos metallin pinnassa, niin johtuu metallin rakenteesta.
Ja jos liekissä, niin silmä voi havaita virheellisiä kuvioita mielikuvituksen mukaan riippuen katselukulmasta.
Höylätyn, oksaisen mökkilaudoituksen kuvioissakin voi nähdä vaikka minkälaisia kuvioita, kun antaa mielikuvituksen viedä.

Lue lisää

Kun sininen pieni liekki pannaan lähelle metallia, se laajenee kuuteen viivaan. 10:13 tässä videossa voi nähdä vähän miltä se näyttää: https://www.youtube.com/watch?v=sk4kqZczmfY

Paitsi siinä mitä itse käytin, se pysyi koko ajan kuutena viivana.

peltiseppäoppilas kirjoitti:

Vesimolekyylin "muodolla" ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Vesimolekyyli ja lumikide ovat hieman eri kokoakin.

Vesi,olekyylin muoto n. 104 asteen kulmineen määrää, miten seuraavat molekyylit tarttuvat. Juuri tämä kahden vedyn kulma määrää lumikiteen perusmuodon.

Kysy.fi:
"Lumikiteiden tyypillisen kuusisakaraisen muodon takana on vesimolekyylien taipumus muodostaa jäätyessään säännöllisen kuusikulmaisia rakenteita: vesimolekyylin happiatomi asettuu tällaisen kuusikulmion kärjeksi, kun taas vetyatomit kiinnittyvät toisten vesimolekyylien vetyatomeihin ja muodostavat näin kuusikulmion sivut. Vesimolekyylien muodostamien kuusikulmioiden ympärille alkaa kertyä lisää vesimolekyylejä, ja alkuvaiheessa kuusikulmainen muoto säilyy."

Hehhehheeeh! Kaikenlaista sitä näkkeekin. Lukekaapa raamatusta miten se oikeesti on. Jeesuskikonko käveli kuusikoiden päällä?
Kompassistasi näkyy 624 asttta vastapäiväänkin?

Otahan-selvää kirjoitti:

Vesi,olekyylin muoto n. 104 asteen kulmineen määrää, miten seuraavat molekyylit tarttuvat. Juuri tämä kahden vedyn kulma määrää lumikiteen perusmuodon.

Kysy.fi:
"Lumikiteiden tyypillisen kuusisakaraisen muodon takana on vesimolekyylien taipumus muodostaa jäätyessään säännöllisen kuusikulmaisia rakenteita: vesimolekyylin happiatomi asettuu tällaisen kuusikulmion kärjeksi, kun taas vetyatomit kiinnittyvät toisten vesimolekyylien vetyatomeihin ja muodostavat näin kuusikulmion sivut. Vesimolekyylien muodostamien kuusikulmioiden ympärille alkaa kertyä lisää vesimolekyylejä, ja alkuvaiheessa kuusikulmainen muoto säilyy."

Lue lisää

Itseasiassa ei ole kyse tuosta veden molekyylien 104 asteen kulmista vaan ihan dendriittisestä kiteenkasvusta. Eli kiteytyessään molekyylit (pätee siis muissakin tilanteissa kuin veden kanssa) pyrkivät pääsemään tilaan, joissa sen sisäenergia on pienin. Eli käytännössä tämä meinaa sitä, että sen kiteet rupeavat kasvamaan paikoissa, joissa on alin pintaenergia, joka yleensä on juuri "väkästen" päissä.

Ja kuten mainitsinkin jo, samaa tapahtuu myös muissakin materiaaleissa, kuten esimerkiksi teräksessä, jossa rakenne voi olla vaikka esimerkiksi pintakeskinen kuutiollinen kiderakenne (eli ei lähimaillakaan veden rakennetta). Eli ajavana voimana ei ole molekyylien muoto vaan pyrkimys ajautua kohti matalinta sisäenergian tilaa.

Eka linkki epäonnistui, yritetään taas:)
http://www.tooloutlet.fi/product_pictures/big/Leikkaussuutin, tasotiivistyspintainen Elga 3383-6358.jpg

ko-as kirjoitti:

Eka linkki epäonnistui, yritetään taas:)
http://www.tooloutlet.fi/product_pictures/big/Leikkaussuutin, tasotiivistyspintainen Elga 3383-6358.jpg

Lue lisää

Ei onnistu näköjään vieläkään. Linkki aukeaa kopioimalla kyllä.

Kiitos, tuo on varmaan oikea selitys :)

Koneasentaja ei ehkä tiedä itsekkään mitä mistäkin tulee?

Keskeltä tulee happea, oikein! Mutta vain silloin kun leikkaushanaa avataan.
Kuudesta pienemmästä suuttimesta tulee esim happen ja asetyleenin seosta ja ne muodostaa varsinaisen tulen.
Kun rauta kuumenee tarpeeksi, happihanaa avaamalla puhdas happi virtaa keskikisuuttimesta , sytyttäen raudan palamaan ja sen tuoma lämpö ylläpitää prosessia niin kauan kun happea virtaa keskeltä. Itseasiassa vaikka sammuttaisi asetyleenin virtauksen leikkaaminen jatkuu joissakin olosuhteissa puhtaan happen virratessa keskisuuttimesta ja raudan yhtyessä puhtaaseen happen ja palaen tuottaen tarpeeksi lämpöä leikkaustoimintaan.
En katsonut linkkejä mitä siellä oli, hitsauspolttimessa ei ole erikseen leikkaussuutinta ja silloin reikiä voi olla juurikin kuusi tai yhden mallin suuttimessa on neula ja sen reunoilla on uria muodostaen geometrisiä kuvioita lämmittäessä.

koska viskositeetti.