Luen juuri Matti Röngän kirjaa Eino ja siinä hän kirjoittaa kuinka haavoittunut tuotiin Lieksaan. Mainitsee sairaalan olleen kansakoululla. Kirja on tietenkin fiktiota, mutta jäi vaivaamaan, oliko tuo detalji totta. Toki tieto löytyy etsimällä, mutta uskon että Wanhalla lieksalaisella se on korvien välissä ja hyvin taustatiedoin.
Oliko Lieksassa sotilassairaala?
kunnioittaen
541422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Oli ainahi KEK,Partalanmällä yksi lotta joutui laittamaan kaatuneen miehesä arkuun.
Asiasta on maininta laatta keskuskoulun seinällä vanhempi puoli
nosto
Jep.
Kekki oli kuuselassa. Siinnä voimalaitosta vastapäätä.
Keskuskoululla , muistaakseni virallisesti 38. sotilassairaala
Kiitoksia. Tuntuikin siltä, että Rönkä käyttää osin historiallisia faktoja. Kovasti tutunoloista maalaiselämää työtehtävineen ja nimikkeineen hän kirjassaan kuvaa.
Toivotaan että tietäjät huomaa tämän niin saat vastaukset
Jep.
Tuosta linkistä löytyy jotain tietoa.
http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/esitelmat/jouko-martiskainen-lieksan-kauppala-ja-pielisjarven-kunta-sotavuosina/
KIITOS! Olipa hauska sattuma, että lotta-kuvassa oli tuttava.
Todella kiinnostava koonti tuosta ajasta.
Tietäjille
Pokronlammen rannalla on vieläkin pommin tekemiä kuoppia nähtävillä.
Vanhan paksun männyn luona.
"Luettelo Suomen sotasairaaloista toisen maailmansodan aikana"
Katsopa Wikipediasta.
Mukavasti kirjoitettu kirja muuten tuo Eino, mullakin on juuri luvussa.
Kirjassa nimeltä "Sodan satuttamat", on kertomus myös lieksalaisesta miehestä.
Olen nähnytkin miehen, hän ei minua.
Moni varmaan tietää.
Tarkoitatko Damst...
En tiedä sukunimeä, etunimi oli Martti.
Vanhempi Lieksan väki varmaan tietää.
Annoin tuossa ensimmäisessä kirjoituksessa jo vihjeen. Kyseessä on sokea Martti.
Muistaako nyt kukaan.
Tunsin Martin ja hänen vaimonsa Toinin, koska Toini oli äitini hyviä ystäviä. Toinin ja Martin tytär Raija on kirjoittanut kolme kirjaa vanhemmistaan ja elämästä Lieksan Hirvivaarassa. Todella mielenkiintoista paikallishistoriaa.
Kirjat ovat nimeltään:
- "Makkee-Sortin sakki!
- "Näkevän töissä" ja
- "Maksimo".
Löytynevät kirjastosta.
Eipä löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Vaan netin kautta tilasin yhden noista.
Eipä ollut kalliskaan. Tässä ohitusleikkausta odottaessa ja sen jälkeen on aikaa lukea.
Makkee-Sortin Sakki puolessa välin menossa. Vaikuttavaa tekstiä, tuttuja paikkoja ja henkilöitä.
Lieksan ja lähikuntien kirjastosta löytyvät kyseiset kirjat. Nythän voi tehdä netissä varauksen, jos käyttäjätunnus ja salasana ovat voimassa.
Kiitos vinkistä! Minäkin sain tilattua yhden halvan. RMP oli ilmeisesti napannut viimeisen Makeen-Sortin Sakin.
Noista tiedoista puuttuu ainakin yksi hoitopaikka.
Se oli nykyisessä Yrjölässä joka oli silloin Kuakila ja siellä oli vanhainkodin yhteydessä pahasti haavoittuneiden hoitopaikka.
Minun hyvin läheinen sukulainen kuoli siellä polkaistuaan miinaan.
Läheiset sukulaiset ehti käydä katsomassa.
Jos ei Wikipedia tunne sitä niin sitä ei ole ollut olemassa.
kamuttaja puhuu omiaan
Ei puhu, se mies tietää paljon. Minä tiijän ja tunnen sen.
Wikissä on paljon puutteita ja jopa aivan väärää tietoa.
Ei kannata liikaa luottaa.
Olen sen huomannut joten helppoa olla samaa mieltä.
Meidän kaikkien pitäisi tietää se, että Wikipedia on kansalaisten kirjoitama tietosanakirja, johon ei todellakaan pidä luottaa. Ihmiset kirjoittelevat sinne omia kuvitelmiaan asioista ja monet niistä ovat aivan puutaheinää. Asioiden paikkansapitävyys kannattaa aina tarkistaa luotettavista tietolähteistä. Wikipedia ei kuulu niihin! Kirjastoista saa oikeaa tietoa ja vieläpä useilla eri kielillä.
Myös muistaakseni Ruunaassa oli jonkinasteinen ensiapupaikka jossa sen verran hoidettiin kuntoon, että sai kesti hevoskyydin Lieksaan.
Jos muistan kylän väärin niin korjatkaa.
Timitran suunnassa, lieneekö ollut Timitranlinnan alueella, on ollut sodan aikana pesulatoimintaa, jossa pesty esim soltilasvaatteita. Äitini s.1929 on ollut siellä ihan nuorena tyttönä töissä. Löytyy valokuva ,jossa sotilastamineisiin laittautuneena istuu männyn juurella. Olivat tytöt pelleilleillessään sotilaiksi puketuneet.
Tuo pesula ja varuskorjaamo pitää paikkansa, koska minunkin äitini oli siellä työssä varuskorjaamolla! Hänen piti lähteä sille samaiselle lakkareissulle jossa desantit ampuivat kontiovaarassa sitä kuorma-autoa, mutta hänelle oli tullut tunne ettei lähdekkään, ja hyvä niin! Siinähän kuoli lähes vai oliko kymmenkunta ihmistä, en muista tarkkaan?
Voisitko vähän kirjoittaa tapahtuneesta, se ei ole meille kaikille tuttu?
Lueppa kirjoitus,,,vihollispartio iski lieksassa,,,Tässä on juttua tapahtuneesta!
http://www.sotaveteraaniliitto.fi/userfiles/file/Korven Kaiku.pdf
Karmeeta touhua partisaaneilta
Tauno Oksasen kirja Painajainen Pielisjärvellä kannattaa myös aiheesta kiinnostuneiden lukea! Löytynee kirjastosta!
Kaupunginniemen alueella ns. Nunnanpussin raiteelle aivan Lieksanjoen varteen oli sijoitettuna Pesulajuna 2, joka huolehti Rukajärven suunnan pyykin pesemisestä. Tätä laitosta käytettiin myöskin eräänlaisena rangaistuspaikkana siveysrikoksista ja irtolaisuudesta tuomituille naisille. (kirjoittaa Jouko Martiskainen).
Tuo pistoradan pätkä on vieläkin löydettävissä Kaupunginniemestä jokipenkasta. Se alkaa aivan rautatiesillan penkasta ja on lähes näkymättömissä heinikon ja pajukon seassa. Se ei ole kuitenkaan sama raide, joka kaartaa ylikäytävältä satamaan päin. Se on vielä näkysivvä. Hylätty rataosa palveli aikoinaan Nunnanlahden vuolukivien lastauksessa proomuista junanvaunuihin ns. ”Nunnanlahden nosturilla”. Sähköllä toimiva suuri ja korkea nosturi oli vielä 50 luvulla pystyssä, mutta käyttämättömänä. Se oli suosittu, mutta vaarallinen lasten kiipeilykohde tuolloin. Nosturi lienee purettu 60-luvulla.
Martiskainen taitaa myös kirjoitella täällä, mutta ei omalla nimellään.
kumpi onko wanha vai kamut
Martiskainen on vielä aivan liian nuori kumpaiseksikaan.
on se paljon yli 70 v.
Sukunimeni ei ole nyt eikä ole koskaan ollut Martiskainen.
Kunnioitan hänen tietomääräänsä.
hän on ransiitti
Minäkään en ole ollut koskaan Martiskainen. Sukunimeni on tosin vaihdettu kertaalleen 1940-luvulla suomalaisempaan muotoon. Tiedän Joukon lieksalaisena historian asiantuntijana ja olen käyttänyt häntä muutamia kertoja tietolähteenäni ja saanut häneltä Lieksasta ja sen ympäristöstä ”täsmätietoa”, jota ei löydy ainakaan googlesta.
Se mikä ei Wikipediasta löydy on keksittyä ja valhetta.
Ja mitä wikipediasta löytyy on osin muunneltua totuutta!
Wanha lieksalainen kirjoitti hyvin:
"Meidän kaikkien pitäisi tietää se, että Wikipedia on kansalaisten kirjoitama tietosanakirja, johon ei todellakaan pidä luottaa. Ihmiset kirjoittelevat sinne omia kuvitelmiaan asioista ja monet niistä ovat aivan puutaheinää. Asioiden paikkansapitävyys kannattaa aina tarkistaa luotettavista tietolähteistä. Wikipedia ei kuulu niihin! Kirjastoista saa oikeaa tietoa ja vieläpä useilla eri kielillä".
Wikipediassa on muutamia oikeitakin tietoja, mutta lukija ei useinkaan tiedä mikä on oikein ja mikä väärin. Suinpäin ei voi luottaa mihinkään, vaan asiat pitää tarkastaa luotettavista tietolähteistä ennen kuin niitä levittelee sosiaalisessa mediassa totuutena.
ja jos ei osaa kieliä niin ainoa luotettava lähde on vikipedia
Hirvivaaran koululla kävin 2021 toukokuussa.
Tyhjiä pihoja vaan nykyään, syysmyöhällä varmaan kiva paikka.
Lieksaan tullaan perustamaan uusi sotilassairaala tulevan Venäjän hyökkäyksen takia.