Minne tämän rahan sijoittaisin.
Ihmisarvo uhattuna
Huono-osaisten köyhyys on syventynyt Suomessa. Köyhyys puree myös lapsiin ja nuoriin.
Lapsilisien taso on 14 prosenttia alhaisempi kuin kymmenen vuotta sitten.
Osa työssäkäyvistä nuorista ei selviä palkallaan ilman sosiaalitukea.
Pitkäaikaistyöttömyys on raskainta. Jotkut ovat joutuneet sinnittelemään lamasta asti. Kovaa on, kun kodinkoneet alkavat hajota ympäriltä, eikä niitä ole varaa uusia.
Leipäjonot pitenevät. Tapaamme ihmisiä, jotka kertovat, että raskainta työttömyydessä on tunne siitä, että ihmisarvo katoaa
Suomen Keskusta toteaa tavoitteenaan olevan elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentin alentaminen 12 prosenttiin. Tavoite on ollut vaaliohjelmissa sekä 1999 vaaleissa että nyt viime kesänä puoluekokouksen hyväksymässä kannanotossa. Keskusta tulee esittämään, että hallitusneuvotteluissa määritellään elintarvikkeiden alv:n alentamisaikataulu. Ruoka muodostaa erityisesti pientuloisille suhteellisesti suuren kustannuksen, josta syystä alentaminen on perusteltua.
ett sillei
Ihmisarvo uhattuna
Huono-osaisten köyhyys on syventynyt Suomessa. Köyhyys puree myös lapsiin ja nuoriin.
Lapsilisien taso on 14 prosenttia alhaisempi kuin kymmenen vuotta sitten.
Osa työssäkäyvistä nuorista ei selviä palkallaan ilman sosiaalitukea.
Pitkäaikaistyöttömyys on raskainta. Jotkut ovat joutuneet sinnittelemään lamasta asti. Kovaa on, kun kodinkoneet alkavat hajota ympäriltä, eikä niitä ole varaa uusia.
Leipäjonot pitenevät. Tapaamme ihmisiä, jotka kertovat, että raskainta työttömyydessä on tunne siitä, että ihmisarvo katoaa
Suomen Keskusta toteaa tavoitteenaan olevan elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentin alentaminen 12 prosenttiin. Tavoite on ollut vaaliohjelmissa sekä 1999 vaaleissa että nyt viime kesänä puoluekokouksen hyväksymässä kannanotossa. Keskusta tulee esittämään, että hallitusneuvotteluissa määritellään elintarvikkeiden alv:n alentamisaikataulu. Ruoka muodostaa erityisesti pientuloisille suhteellisesti suuren kustannuksen, josta syystä alentaminen on perusteltua.
ett sillei
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niitä on kursseja nykyään moneen lähtöön.
Työnhakukurssi on aika hauskankuuloinen ratkaisu.
En ole sellaisella itse ollut, mutta kuulopuheiden mukaan sielläkin aika rientää.
Siellä kuuleman mukaan harjoitellaan sanomaan päivää kohteliaasti, kun ollaan leikisti menossa kyselemään töitä ja sen semmoisia asioita.
Näillä ja muilla kursseilla on myös yhteisenä piirteenä se, että kurssien vetäjät antavat työhönkoulutettaville runsaasti aikaa omaehtoiseen opiskeluun, josta sitten pitää näyttää vetäjille jonkinlainen paperi, että on kotoa käsin tehty, mitä on käsketty.
Tosin näillä papereilla ei liene mitään merkitystä siinä mielessä, että kurssien vetäjät tuskin mitään tyhjiä papereita esittäisivät toimeksiantajilleen, koska silloinhan vetäjien pätevyys joutuisi epäilyttävään valoon.
Mutta se, mikä näissä monissa kursseissa on todella se asia, johon jonkun pitäisi puuttua, että niihin liittyy usein niinsanottu työharjoittelu, joka saattaa olla vaikka puoli vuotta.
Eli tällaisella pilipalikurssilla oleva henkilö voi joutua tekemään puolikin vuotta samaa työtä kuin kyseisen (harjoittelu)työpaikan vakituiset työntekijätkin!
Saamatta muuta korvausta kuin normaalin työttömyyspäivärahan ja ammattiliittoon kuuluvat saavat lisäksi koulutuspäivärahan.
Mutta yhtäkaikki, työnantajalle ilmaista työvoimaa!
Ja ilmaisena työvoimana voi periaatteessa olla käytännössä homman paremmin osaava henkilö kuin on se, joka käskee hakea omat haalarit, kun ei talolla ole antaa.
Joku varmaan ehtii kohta kertomaan, saako tuon koulutuspäivärahan pelkästään työttömyyskassaan kuuluva?
Itse en sitä asiaa tiedä.
ean sammoista
Varsinaista korotusta elintasoon työnhaku- tai muutkaan kurssit eivät tuo. Nimittäin ainakin muutama vuosi sitten työvoimapoliittiselle koulutuskurssille määrätty tai omasta tahdostaan osallistunut sai ansionlisänä tavalliseen työttömään vain ylläpitokorvaukseksi kutsutun muonarahan (30 markkaa/pv), jolla pystyi ostamaan koulutuskeskuksen ruokalasta lämpimän aterian. Tietysti jos tyytyi eväsvoileipiin, saattoi laskea muutaman euron korotuksen päivärahaan mojovaksi ansionlisäksi.
Työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevan työttömän ansio säilyy siis muuten entisenlaisena, sai hän ennen kurssia sitten työttömyyskassan maksamaa päivärahaa tai Kelan maksamaa työmarkkinatukea.
Sana "koulutustuki" on pohjimmiltaan juristien keksimä termi, joka mahdollistaa "päivärahan" tai "työmarkkinatuen" maksamisen myös kurssin aikana, koska lain mukaan koulututettavat eivät ole enää työttömiä, eivätkä siis myöskään oikeutettuja työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Kiitos työvoimaministeriön omien juristien keksimän terminvaihdoksen, kurssitettavien elintaso säilyy.
Työnvoimapoliittisia kursseja on todellakin moneen lähtöön. Useimpiin ei taida liittyä vieläkään työharjoittelua, ei varsinkaan tuohon työnhakukurssiin.
Mutta hauskoja juuri nuo työnhakukurssit ovat. Työttömän itsetuntokin nousee, kun yhdessä piirretään, muovaillaan ja lauletaan. Roolileikkejä on paljon, eikä suurin osa niistä liity työnhakuun ollenkaan.
Toki noita työnhakutilanteitakin leikitään. Hyödyllisintä leikki on silloin, kun pääsee näyttelemään omalla vuorollaan työhönottajaa. Oppii tarkastelemaan asioita toisesta, eikä aina niin vakavasta näkökulmasta käsin.
Tuota kolmenkymmenen markan lisärahaa, mikä se nyt nimeltään olikin, ei saanut, jos oli peruspäivärahalla (tai työmarkkinatuella)!!?
Eikö se maksettu vain, jos sai ansiosidonnaista?
Siis ei riittänyt, että oli liiton tai työttömyyskassan jäsen, vaan täytyi lisäksi vielä olla oikeutettu ansiosidonnaiseeen päivärahaan.
Sitähän ei määrättömiä aikoja makseta.
Ja tuon peruspäivärahan ja työmarkkinatuen erohan on kai siinä, että peruspäiväraha muuttuu tietyn ajan kuluttua työmarkkinatueksi?
Eli käytännössä lähinnä nimike vaihtuu, mutta korvaus on samansuuruinen.
Pöljän Pysäkki! (keritollon naapuri & mielitietty).
näissä ympyröissä!
Kiitoksia
terv Lämpö
Matti Johannes Lehtonen
Itsenäisyydenkatu 8 C 18
32200 Loimaa
Otsikossa kaikki.